Voit luoda tilin myös sosiaalisen median tunnuksillasi. Klikkaa alta. :)

Kuva KuvaKuva Kuva Kuva Kuva Kuva

Sotahistoriasta

Pannu aina kuumana ja pöydissä tilaa. Keskustelua kamppailulajien ulkopuolelta.

Ylipotkijat: Totte, JanneM, Point, Tyttö

Vastaa
Aihki
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 16
Viestit: 5939
Lauteille: Joulukuu 2010
Tykännyt: 0
Tykätty: 8 kertaa

Sotahistoriasta

#811

Viesti Aihki » maalis 12, 2016, 10.36

En nähnyt, mutta muuten tuo heijastaa kai sitä, että juuri kukaan ei kestä pitkäaikaista sotimista ja tappamista. Luontaisia sotilaita on vähän vaikka monella kuohahtaa helposti niin kylmäpäiseen eipsykopaattisen sotimiseen kykeneviä on vähän. Tätä sotilaallista ongelmaa on voitu oikealla koulutuksella lieventää. Jälkiseurauksia on ollut vielä vaikeampi hoitaa, USAssa on kai kokeiltu muistia heikentäviä lääkkeitäkin, ilmeisesti ei kovin hyvin tuloksin.


Kuvake
Mika
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 110
Viestit: 88624
Lauteille: Joulukuu 2004
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: Pilates, HIIT
Sivulajit: Girya, Yin-jooga
Takalajit: Tanglang
Tykännyt: 485 kertaa
Tykätty: 183 kertaa
Viesti:

Sotahistoriasta

#812

Viesti Mika » kesä 27, 2016, 17.01

Venäläiset sitten päättivät kirjoittaa Suomen sotahistoriaa vähän uusiksi. :smt003

Kuva



Kopion alle koko tekstin.
Mannerheim-muistolaatan oudot tekstit: Marski oli venäläinen ja palveli aina ”Venäjän armeijaa”
Pietarissa paljastetussa taulussa on virheitä, jotka voivat olla tarkoituksellisia, arvioi venäläinen tutkija.

Anne Kuorsalo
27.6.2016 14:45
5 min Luettu (586)
Pietarissa töhrityn Mannerheimin muistotaulun lyhyeen tekstiin on saatu mahtumaan kaksi virhettä, joilla Suomen marsalkasta yritetään tehdä venäläistä, arvioi kummallisiin muotoiluihin puuttunut Andrei Illarionov.

Illarionov on taloustieteilijä, joka toimi vuoden 2005 loppuun presidentti Vladimir Putinin neuvonantajana. Nykyisin hän työskentelee Yhdysvalloissa.

Mannerheimin muistamisen takana on Venäjän sotahistoriallinen seura, joka perustettiin presidentti Vladimir Putinin asetuksella 2012.

Taulu kertoo kenraalimajurin palvelleen vuodet 1887–1918 Venäjän armeijassa ja ilmoittaa hänen isännimekseen venäläiseen tapaan Karlovitšin.

Kasparov-verkkosivustolla kirjoittava Illarionov kysyy, mihin taulun tekijät vihjaavat. Hän painottaa arviossaan, että hankkeella on vallanpitäjien siunaus. Paljastuksen hoitivat 16. kesäkuuta presidentinhallinnon johtaja Sergei Ivanov ja kulttuuriministeri Vladimir Medinski.

Illarionov ihmettelee ensin sanamuotoa palvelusta Venäjän armeijassa, Russkaja Armija. Hän muistuttaa, että Mannerheim oli Venäjän keisarillisen armeijan upseeri, sillä Venäjän armeija syntyi vasta 1918. Sen perusti vallankumouksen tehneitä bolševikkejä vastaan taistellut Koltšak ja myöhemmin samaa armeijaa johti Wrangel.

Mannerheim ei palvellut sen paremmin Koltšakin kuin Wrangellinkaan joukossa, opettaa Illarionov.

Samalla hän kiinnittää huomiota siihen, kuinka yleensä vastaavissa muistotauluissa kerrotaan vain sotilas- ja aatelisarvot mainitsematta armeijaa. Poikkeuksena on juuri Wrangelin muistopatsas, josta siitäkin on kuva Illarionovin tekstin yhteydessä.



Lisäksi Illarionov hämmästelee, miksi Mannerheimin uran päättymisvuodeksi ilmoitetaan vuosi 1918, vaikka väliaikainen hallitus määräsi hänet reserviin 1917 syyskuussa.

Historiaan perehtynyt Illarionov toteaa Mannerheimin palanneen Suomeen 18.12.1917. Tammikuussa 1918 Mannerheimista tuli Suomen armeijan komentaja.

Illarionovin mukaan järjettömän muotoilun ”Venäjän armeijasta” voi ymmärtää niin, että on kyse vallanpitäjien yrityksestä esittää Mannerheim venäläisenä, koska hän on syntynyt Suomen suuriruhtinaskunnan alueella.

Näin siitä huolimatta, että Mannerheim on kansallisuudeltaan (tarkoittaa ilmeisesti äidinkieltä) ruotsalainen ja omaa saksalais-skotlantilaisia sukujuuria ja marsalkkana ja presidenttinä joutui puolustamaan maansa itsenäisyyttä kolmea Venäjältä tullutta hyökkäystä vastaan, kuten Illarionov listaa.

Miksi sitten vuosiluvuksi on valittu 1918, kysyy Illarionov ja esittää useamman tulkinnan.

Yritetäänkö vuosiluvulla vihjata, että johtaessaan Suomen armeijaa hän todellisuudessa palveli ”Venäjän armeijaa”, joka tosin perustettiin vuotta myöhemmin?

Vai viitataanko siihen, että Mannerheim oli muka salaisesti bolševikkihallituksen palveluksessa? Vai onko kyse valmistautumisesta siihen, että voidaan kieltäytyä bolševikkien Suomelle 31.12.1917 myöntämästä itsenäisyyden tunnustamisesta?

Tulkintaan Illarionov kytkee sen, että kyseessä voi olla yritys tarkastella Suomen sisällissotaa niin, ettei sitä käyty itsenäisen valtion alueella vaan entisen Venäjän imperiumin alueella.

Tulkinnasta voisi Illarionovin mukaan seurata vaatimus, jonka mukaan naapurivaltion (Suomen) alue onkin (Venäjän) maanmiesten jälkeläisten asuinpaikkaa.

Mannerheimista kirjoittavat Venäjän kriittisessä verkossa monet muutkin. Kun Pietarissa Mannerheimin laattaa on vastustettu syyttämällä häntä Hitlerin liittolaiseksi, Pjotr Bologov kysyy artikkelinsa otsikossa Slonissa, miksei Mannerheim ollut Hitlerin liittolainen.

Samalla Bologov ennakoi, että laatan vandalisoiminen Pietarissa jatkuu esimerkiksi silloin, kun Suomi jälleen kerran voittaa Venäjän jääkiekossa.

Bologov luettelee tarkkaan Mannerheimin ansiot tsaarin armeijassa. Hän toteaa niitä olevan niin runsaasti, että yksi muistotaulu voi olla liian vähän. Sitten hän siirtyy vuosiin 1941–1944 ja muistuttaa, että Suomi aloitti sodan Neuvostoliittoa vastaan vastauksena neuvostoarmeijan pommituksille. Lisäksi hän toteaa sodan olleen Suomelle jatkoa talvisodalle.

Bologov katsoo, ettei Suomella ollut 1941 valinnanvaraa: oli yritettävä palauttaa liitossa Hitlerin kanssa Neuvostoliiton valtaamat alueet tai sitten joutua Saksan miehittämäksi.

Bologov katsoo, että mahdollisesti juuri Mannerheim esti Leningradin antautumisen, koska tämä muistelmissaan kertoo suostuneensa ylipäälliköksi juuri sillä ehdolla, etteivät Suomen joukot osallistu Leningradin valtaukseen.

Bologovin mukaan Mannerheim teki Hitlerin voimattomaksi, koska suomalaiset eivät edenneet kohti Leningradia Saksan painostuksista huolimatta.



Mannerheimin lisäksi mieliä on kuohuttanut silta, joka on Pietarissa nimetty kaupunkilaisten vastustuksesta huolimatta Tšetšenian nykyisen johtajan Ramzan Kadyrovin isälle Ahmatille. Isä taisteli ensin venäläisiä vastaan ennen kuin siirtyi Venäjän liittolaiseksi ja nousi Tštetšenian presidentiksi.

Simjon Novoprudski käsittelee Gazetassa molempia kiistoja periaatteelliselta kannalta toteamalla, että vaikka Venäjä elää menneisyydessä, sillä ei taaskaan ole historiaa.

Paradoksin hän perustelee muistuttamalla, kuinka lokakuun vallankumouksen jälkeen 1917 nollattiin sitä aikaisempi keisarillisen Venäjän historia. Vastaavasti 1991 meneteltiin samalla tavalla neuvostohistorian osalta.

Samalla Novoprudski toteaa, ettei edes tieteellistä suuren isänmaallisen sodan historiaa ole voitu kirjoittaa, koska siinä pitäisi käsitellä koko toisen maailmansodan historia. Siihen Hitler ja Stalin lähtivät liittolaisina jakamalla Euroopan etupiireihin.
ไม่เป็นไร
Zen, I haz it.

Potki etuja!

Kuvake
Mika
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 110
Viestit: 88624
Lauteille: Joulukuu 2004
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: Pilates, HIIT
Sivulajit: Girya, Yin-jooga
Takalajit: Tanglang
Tykännyt: 485 kertaa
Tykätty: 183 kertaa
Viesti:

Sotahistoriasta

#813

Viesti Mika » helmi 14, 2017, 08.00

Tämä menee vähän ohi otsikon, mutta sodalla on tässä ollut merkityksensä.
Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA avasi hiljattain arkistojaan yleisölle verkossa. Arkistoista löytyy mielenkiintoisia tiedustelupapereita myös Lapista. Ne vahvistavat aiempia arvioita siitä, kuinka CIA:n avustama kommunismin vastainen taistelu Suomessa keskitettiin pohjoiseen 1950-luvulla.

Erään raportin mukaan Lapin, Oulun ja Kuopion läänin metsätyömaille ja syrjäkylille suunnatulla CIA:n hankkeella levitettiin painotuotteita ja elokuvia. CIA:n mukaan toiminnalle oli Suomen hallituksen hyväksyntä.


Tosin tuossa puhutaan myös huhuista.
ไม่เป็นไร
Zen, I haz it.

Potki etuja!

Kuvake
MtJ
takapotkija
Viestit tässä aiheessa: 124
Viestit: 12746
Lauteille: Tammikuu 2006
Paikkakunta: Etelä-Savo
Tykännyt: 3 kertaa
Tykätty: 33 kertaa

Sotahistoriasta

#814

Viesti MtJ » huhti 26, 2017, 13.31

Yhdysvaltalaistutkija vaatii Suomen tarinaa esimerkiksi holokaustimuseoon: ”Vertaansa vailla”
Yhdysvaltojen holokaustimuseon tulisi muistaa Suomen ponnisteluja pelastaa juutalaiset kansalaiset natsien vainolta, yhdysvaltalainen tutkija ja senaattori Joe Bidenin neuvonantajana toiminut Michael Haltzel kirjoittaa The Huffington Postissa.

– Kuinka outoa ja valitettavaa on holokaustimuseon kieltäytyminen muistelemasta positiivista toimintaa, joka on vertaansa vailla, toisen maailmansodan aikana: Suomi pelasti 100 prosenttia juutalaisväestöstään huolimatta tuhansien saksalaisjoukkojen ja Gestapon läsnäolosta ja natsien vaatimuksista karkottaa Suomen juutalaiset, Haltzel kirjoittaa.

Tutkija kertaa varsin ylevästi muotoillussa mielipidekirjoituksessaan Suomen sotahistoriaa.

Hän muistuttaa muun muassa, ettei Suomi ollut virallisesti Saksan liittolainen, vaikka maat tekivätkin yhteistyötä. Haltzel kirjoittaa myös silloisen pääministerin Jukka Rangellin kuuluisasta vastauksesta SS-johtaja Heinrich Himmlerille, joka oli tullut hakemaan Suomesta juutalaisia luovutettavaksi natsien tuhoamisleireille. Rangellin on kerrottu sanoneen Himmlerille, että ”meillä ei ole juutalaiskysymystä”.
Rangell oli aikansa suurmies. Minusta tämän osalta kysymys on pikemminkin se, miksi suomalaiset itse haluavat korostaa olleensa osa pahan akselia, sen sijaan, että korostaisivat omaa poikkeuksellista toimintaansa. Etenkin, kun ottaa huomioon senaikaisen tilanteen, kyseessä on ainutlaatuinen humanitaarinen toiminta.

edit: hirtehisesti voisi huomauttaa, että sen sijaan että laitetaan teloitettavien kuvia ja hukkuneita lapsia juhlamitaleihin, tämänkaltainen toiminta saattaisi olla vähän ylevämpi kuvata juhlarahaan. Tietääkseni ruumiskuvat eivät ennenkään ole olleet merkkipäivien ylevöittämiseksi tarkoitettuja otoksia...
“All over the place, from the popular culture to the propaganda system, there is constant pressure to make people feel that they are helpless, that the only role they can have is to ratify decisions and to consume.” - Noah Chomsky

Kuvake
luupää
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 11
Viestit: 5979
Lauteille: Marraskuu 2006
Tykännyt: 8 kertaa
Tykätty: 70 kertaa

Sotahistoriasta

#815

Viesti luupää » huhti 26, 2017, 13.54

Olihan se melko harkitsematon valinta kuten myös se kuollut lapsi. Mutta missä viipyy Häyhä ja Törni kolikot? Häh?

Kuten yleensä...niin varsinaista tapausta mielenkiintoisempaa tai viihteellisempää oli somereaktio.
Erityisesti Antti Rinteen uhriutuminen ja valkopesu (heh) oli hauska.

brushteeth


Edit: sillä että tuokin aivopieru ehti tilausvaiheeseen ei jaksanut enää yllättää tms.

Aihki
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 16
Viestit: 5939
Lauteille: Joulukuu 2010
Tykännyt: 0
Tykätty: 8 kertaa

Sotahistoriasta

#816

Viesti Aihki » huhti 26, 2017, 14.04

Horelli ja Anthoni kai onnistuivat muutaman juutalaisen luovutuksessa saksalaisille, aiemmin puhuttiin 9, mutta sittemmin lukumäärä lie epämääräistynyt. Suurin osa hallituksesta ilmeisesti kuitenkin pisti luovutuksille aktiivisesti hanttiin, joten kai siitä pienen kunnian voi ottaa.

Saksalaisten rinnnalla taistelemisen korostamisessa kai eniten kunnostautui sodan jälkeinen vasemmisto, jonka linjaan se hyvin sopi. Kukaan ei kai ole vaan uskaltanut asiaan sen kummemmin jälkeenpäin tarttua.

Rinteen kommentit kuvastavat hyvin missä ajassa demarit elävät.

Kuvake
MtJ
takapotkija
Viestit tässä aiheessa: 124
Viestit: 12746
Lauteille: Tammikuu 2006
Paikkakunta: Etelä-Savo
Tykännyt: 3 kertaa
Tykätty: 33 kertaa

Sotahistoriasta

#817

Viesti MtJ » huhti 26, 2017, 14.42

Voisi tosiaan kuvitella, että juhlarahaan haluttaisiin korostaa paitsi henkilöitä, jotka ovat maailmanhistoriankin mittakaavassa jotain poikkeuksellista (Rangell, Ryti, Häyhä, Törni, Marttinen, Juutilainen,jne jne jos haetaan perinteistä poliittista tai sotilaallista puolta) tai vastaavasti tapahtumia, jotka poikkeavat positiivisesti yleisestä katsantokannasta. Kuten esimerkiksi tämä Rangellin toiminta, joka todella poikkeaa kaikesta tuon ajan politiikasta erittäin paljon. Myönnän, että itselläni ei olisi riittänyt eturauhasta sanoa Himmlerille noin.

Muitakin esimerkkejä kyllä on historiassa monta, jopa ihan lähihistoriassa. Otetaanpa vaikka tähän esille Nokian tarinan positiiviset puolet yritysmaailmasta tai se, että suomalaiset ovat monellakin mittarilla mitattuna maailman parhaiden joukossa. Voidaan myös nostaa esille se, miten kansakuntana olemme ainoana Euroopan maana maksaneet kaikki pyydetyt sotakorvaukset.

Näkisin, että tällaisia asioita tulisi korostaa 100-vuotisjuhlassa kuolleiden ja teloitettavien sijaan. Niille asioille on kyllä omat fooruminsa käsitellä ja niitä on ruodittukin tiettävästi poikkeuksellisen tarkasti juuri suomalaisten toimesta. Ja raadollisesti myös. Niin kaunokirjallisuudessa, kuin historian puolellakin.
“All over the place, from the popular culture to the propaganda system, there is constant pressure to make people feel that they are helpless, that the only role they can have is to ratify decisions and to consume.” - Noah Chomsky

Kuvake
luupää
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 11
Viestit: 5979
Lauteille: Marraskuu 2006
Tykännyt: 8 kertaa
Tykätty: 70 kertaa

Sotahistoriasta

#818

Viesti luupää » huhti 26, 2017, 14.51

Eipä tuohon Mtj:n postaukeen ole muuta lisättävää kuin että Häyhä kolikon kääntöpuolella pitäisi olla rautatähtäimet.

:smt003

Kuvake
Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 6
Viestit: 15345
Lauteille: Joulukuu 2007
Tykännyt: 384 kertaa
Tykätty: 148 kertaa

Sotahistoriasta

#819

Viesti Lasse Candé » huhti 27, 2017, 00.33

Rytistä onkin tulossa juhlaraha. Mielestäni juhlaraha siitä kuinka olemme ainoa Euroopan maa joka on maksanut sotavelat olisi kyllä diplomaattisesti aika kova juttu ja ylittäisi varmaan uutiskynnyksen myös kansainvälisesti. :)

Kaikenlaista positiivista löytyy juhlarahojen historiasta ja tietenkin myös ihan omien entisten markkojemme. Tuo projekti olisi ollut jotakin uutta ja kyse ei ole siitä että onko tämä parempi kuin ne kaikki tyypilliset juhlarahat, vaan siitä että mahtuuko niiden tyypillisten teemojen lisäksi myös tällainen teema mukaan. Kaikenlaista ehtii ja esim 2e kolikoista tehdään tyypillisesti 100v -kolikoita kun aihetta ilmenee. Eli ei muuta kuin somekampanjaa oikeana hetkenä pystyyn, niin suosikkihahmo voi päästä jopa ihan tavallisen kansalaisen käsiin, pelkkien erikoisuuskeräilijöiden sijaan. (Esim itselläni on melkein kaikki tavallisen kaltaiset 2e juhlarahat puhtaasti sitä kautta että olen siirtänyt sivuun kun on osunut käteen.)

Kolikkodebatissa näkyy toistuvana juonteena holokaust-vertaus. Kun itse käytin sitä, pidin sitä kekseliäänä. Sanoin suurinpiirtein että tämä on yhtä kauhea idea kuin tehdä holokaustista museoita tai museoida kokonaisia keskitysleirejä, jotta ihmiset eivät unohtaisi. Yllätyksekseni olen kuitenkin nähnyt holokaust-vertauksen täysin päinvastaisella lopputulemalla, eli "jos joku tekisi Saksassa, niin siitä ei hyvää heiluisi".

Tällaista on kuitenkin myös kokeiltu, nopean googlauksen perusteella jopa luultavasti useita kertoja. Tässä yksi israelilainen:

https://www.coinsweekly.com/en/Archive/Israel-honours-60-years-Holocaust-memorial-centre-Yad-Vashem-with-coins/8?&id=2178&type=n
Designed by Yossi Lemel, the Israel 65th Anniversary Coin marks the 60th Anniversary of the Yad Vashem. Its design is a poignant reminder of the past horrors of the Holocaust, while at the same time, a firm expression of the continuity and rebirth of the Jewish people in the modern State of Israel.
Idea on myös nähtävästi päällisin puolin täysin sama: vastoinkäynneistä onnistumisiin. Tietenkin tuo koko idea on unohtunut debatissa aivan liian usein ja ollaan tyydytty hakkaamaan olkinukkea taikka tietenkin vähintään pöyristymään siitä että kyllä se nyt ainakin huonolta vaikuttaa. Sitä en tosin tiedä, onko missään holokaustikolikossa käytetty mitään voimakkaita symboleja, kuten lavastetusta kuvasta uusiksi tehtyä epämääräistä pienoispainatusta.

Debatissa nousee myös yleensä esiin tuo, että museo OK, juhlaraha ei. Että aihe ei sovi juhlarahaan. Tämä argumentti ruinaa kysymystä, miksi ei? Miksi nimenomaan jossain harvojen keräilijöiden kokoelmiin jäävissä kolikoissa tämä aihe siitä kuinka Suomi nousi hirveyksistä olisi kielletty aihe?

Olkinukkeilu on tietenkin myös koskettanut sitä aihetta, kuinka "kolikolla juhlitaan tappoja". Hohhoijaa.
Tässä musiikkivideo, jolla juhlitaan myös tappoja ja sodan ikäviä vaikutuksia lapsiin sekä rampautumisia ja kaikkea muuta kivaa:


Orpo vaikutti melkein yhtä huvittavalta tapaukselta tämän yhteydessä kuin Tee se itse -Kiemunki. Ensin hyväksyy kolikot ja sitten alkaa ministerinä mikromanageroimaan oman ministeriönsä taiteellisia ratkaisuja, jotka on siis itse toimeenpannut. Aloittaa tämän tietenkin twitterillä. Ja kyseinen ministeritasoinen interventio perustuu lopulta johonkin sekoitukseen taiteen pinnallista tulkintaa, ideologiaa ja munattomuutta.

Jos tämä taas olisi mennyt läpi, olisimme yhden askelen lähempänä tervettä kansallista itsetuntoa, samalla kun itse kolikko vaipuu unholaan jo ennen kuin se tulee myyntiin. Nyt osoitimme että olemme outoja sähläreitä, jotka hätiköiden vetelee paniikissa takaisin pikkuasioita kaiken maailman pöyristyjien yhden päivän someskandaalien pohjalta ja jotka eivät voi tunnustaa maamme historian kipeitä kohtia rehellisesti.
You may say that I'm a dreamer
But I'm not

- John Lennon

Lassen treenituumailuja fiiliksen mukaan

Kari Aittomäki
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 20
Viestit: 12378
Lauteille: Helmikuu 2006
Paikkakunta: Kokkola
Tykännyt: 35 kertaa
Tykätty: 189 kertaa
Kuukauden kynäilijä

Sotahistoriasta

#820

Viesti Kari Aittomäki » huhti 27, 2017, 02.48

Joono.
Sankariajattelun sijaan voisi jo lopultakin nostaa esiin Suomen roolia neuvotteluperinteen kautta; itsenäisyyskin tuli puhumalla, tuli ETYK, ansiokas YK-toiminta, Ahtisaari ja vaikka mitä.
Suomettumisenkin voi tulkita reaalipolitiikan taitavuutena ja sotakorvausten maksamisen nähdä elintason rakettinousun sytykkeenä.
Se ei lainkaan vähentäisi Suomen soturimainetta, Neuvostoliitolle pärjääminen oli sellanen temppu joka kantaa kauas..
Onkohan yhtäkään keskustelua mullakaan ollu sotaveikkosten kanssa jossa niittenbileitten paino ei tuntuisi. Asiaa ei haittaa finnien eleettömän tehokas toiminta rauhanturvakohteissa ja.. epävirallisemmissa riennoissa.
On ihan hyvä jättää rinnantakominen muille ja kertoa että täälä on osattomankin hyvä.
Vaikkei olekaan.

Juhlaraha-pöhköilyt jätän sikseen, lievänruma tapahtumaketju.

Kuvake
Mika
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 110
Viestit: 88624
Lauteille: Joulukuu 2004
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: Pilates, HIIT
Sivulajit: Girya, Yin-jooga
Takalajit: Tanglang
Tykännyt: 485 kertaa
Tykätty: 183 kertaa
Viesti:

Sotahistoriasta

#821

Viesti Mika » huhti 27, 2017, 07.17

Kun Häyhä mainittiin, niin tänään TV 1 esittää puolen tunnin dokumentin miehestä.




Mannerheimistä on julkaistu uusi kirja.
Mannerheim erosi Venäjän armeijasta syyskuussa 1917. Monet ovat tulkinneet tämän niin, että Mannerheim olisi näin asettunut täysipainoisesti itsenäisen Suomen puolelle. Meinander kuitenkin pitää todennäköisempänä, että Mannerheim erosi armeijasta mobilisoidakseen Suomeen porvarillista armeijaa, joka voisi liittyä Venäjälle koottavaan vastavallankumoukselliseen rintamaan, kunhan vallankumous kotimaassa oli kukistettu.
ไม่เป็นไร
Zen, I haz it.

Potki etuja!

ka1
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 2109
Lauteille: Maaliskuu 2005
Tykännyt: 5 kertaa
Tykätty: 54 kertaa

Sotahistoriasta

#822

Viesti ka1 » huhti 27, 2017, 11.39

MtJ kirjoitti:Minusta tämän osalta kysymys on pikemminkin se, miksi suomalaiset itse haluavat korostaa olleensa osa pahan akselia, sen sijaan, että korostaisivat omaa poikkeuksellista toimintaansa.

Juutalaisten luovutuksista pidättäytymisessä Suomi kaiketi onnistui kokonaisuus huomioiden melko hyvin, mutta minusta Suomen liittolaisuutta natsi-Saksaan ei nyt ole välttämättä mitenkään liioitellusti korostettu.

Menneisyyden eri puolien rehellinen perkaaminen on tärkeää. Minusta sotahistoriaamme liittyy yhä edelleen liiallisia sankarimyyttejä (toisaalta missäpä ei). Esimerkistä käy juurikin vaikka Mannerheim. Jokin aika sitten ihmeteltiin Mannerheimin muistolaatan kaltoinkohtelua Venäjällä. Mutta jos nyt rehellisesti asiaa mietitään, onko venäläisten suhtautumisessa mitään kummallista? Heidän näkökulmastaan korostunee se, että kyseessä oli natsien liittolainen, joka hyökkäsi naapurimaahansa, järjesti etnisen puhdistuksen miehitetyllä alueella sulkien paikallisen "alempirotuisen" siviiliväestön keskitysleireille, myöhempänä tarkoituksena ilmeisesti luovuttaa nämä natsi-Saksaan. Ei tarvinne paljon arvailla, mikä kohtalo slaavilaista alkuperää olevia olisi siellä kohdannut. Tällainen henkilö valittiin muutamia vuosia sitten suurimmaksi suomalaiseksi.

Kuvake
Ile
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 22
Viestit: 5081
Lauteille: Lokakuu 2009
Tykännyt: 203 kertaa
Tykätty: 149 kertaa

Sotahistoriasta

#823

Viesti Ile » huhti 27, 2017, 11.40

Lassen kanssa pitkälti samaa mieltä.

Siinä on munaa, että pannaan pokkana historian kipukohdat juhlarahoihin. Että näinkin on käynyt mutta asiat käsitellään ja mennään eteenpäin.

Jostain syystä tulee mieleen se, kun Matti Vanhanen (jonka fani en muutoin ole) tarjosi pääministerinä kotonaan valtiovieraille vain alkoholitonta juotavaa. Kun kerran isäntäkään ei käyttänyt, niin sitten joi Venäjän pääministerikin omenamehua. Jotain samaa mielistelemättömyyttä ja koruttomuutta kuin Mannerheimin suhtautumisessa Hitleriin.

Meilläpä asiat hoituu näin.

Tyyli, joka ainakin mun mielestä aiheuttaa myös tehokkaammin sellaisen "näille ei ehkä kannatta hirveesti v1ttuilla"- fiiliksen kuin joku varsinainen uhoaminen.

Ja toisaalta samaan hengenvetoon, kyllä maailmassa tilaa erilaisille hiluille löytyy ja tässäkin ketjussa on mainittu muutama heebo jotka nyt sinänsä voisi johonkin kolikkoon tai vastaavaan ikuistaa.

:) Häyhän kolikkoon ehdotan sitä virnuilevaa naamaa lumipuvussa ja siihen alle bodycountin mukainen euromäärä 382€ (tai whatever ne lukemat oli..). Ei muita tekstejä. Myyntiesitteeseen kolikon nimeksi "Valkoinen kuolema" suomeksi ja venäjäksi. :)

Kuvake
Kari Mäki-Kuutti
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 937
Lauteille: Elokuu 2007
Paikkakunta: Jyväskylä
Etulaji: Shorinji Kempo
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Sotahistoriasta

#824

Viesti Kari Mäki-Kuutti » huhti 27, 2017, 12.01

MtJ kirjoitti:... 100-vuotisjuhlassa kuolleiden ja teloitettavien sijaan...
Enpä taida mennä näihin juhliin :smt003
Kari Mäki-Kuutti

Kuvake
luupää
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 11
Viestit: 5979
Lauteille: Marraskuu 2006
Tykännyt: 8 kertaa
Tykätty: 70 kertaa

Sotahistoriasta

#825

Viesti luupää » huhti 27, 2017, 12.14

Ile kirjoitti: Siinä on munaa, että pannaan pokkana historian kipukohdat juhlarahoihin. Että näinkin on käynyt mutta asiat käsitellään ja mennään eteenpäin.

Kyllä ja Lahtarit ansaitsevat ehdottomasti juhlarahansa! brushteeth

Kuitenkin kun puhe on 100v juhlarahasta niin kenties punakapinallisten teloittaminen ei ole kenties teemana siitä me henkeä ilmentävästä päästä. Tai hukkunut pakolainen.

Tästä tulee vähän samat vibat kuin neekerihåmåbukakke Mannerheimistä. Ei oikein tahdo ymmärtää miten joku ottaa siitä stressiä ja samaan laariin menee sen merkityksellisyyden hehkuttaminen. Tulee lähinnä samanlainen fiilis kun oma muksu heitti aikoinaan ruokapöydässä ensimmäisen kerran Ruman sanan itseriittoisaa välinpitämättömyyttä hehkuen.

Edit: niin ja Teh Häyhä ei saa missään nimessä hymyillä. Se olisi yhtä epäsuomalaista ja -isänmaallista kuin iloinen sosiaalisuus tai naapurin tervehtiminen.

Tää ei ole mikään Ruåtsi!

Perkele!


Vastaa

Lauteilla

Potkulaisia lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 kurkkijaa