Hakatkaa lapsianne Jumalan nimessä

[Mouhi]

Tänään TV:ssä

23.00 MTV3.doc: Tranquility Bay - kurinpalautusleiri
Jamaikalla sijaitseva Tranquility Bay on tiukkaakin tiukempi koulutuskeskus amerikkalaisille nuorille. 33 000 dollaria vuodessa maksavalla leirillä kasvatetaan mainoslehtisten mukaan ongelmanuorista fiksuja ja hyvätapaisia aikuisia, mutta metodit ovat karmaisevia. Dokumentissa leiriltä hengissä selvinneet nuoret kertovat kokemuksistaan.

Hengissä selvinneet? Joku läppä?

We will see. En ole ohjelmaa nähnyt aiemmin, en tiedä. Karulta kuulostaa.

[Keiju]

Minulla ei ole muuta mielipidettä kuin, että tällaisissa asioissa ei pidä mennä äärimmäisyydestä toiseen liian nopeasti ymmärtämättä sukupolvi - ja kulttuurieroja, vaikka tämä nyt olisikin sitä kulttuurirelativismia

Aivan. Joka kuritta kasvaa se kunniatta kuolee on sanontojamme, joka kertoo myös kulttuuristamme. Tosin ennen on tarkoittanut fyysistä kurittamista ja nykyisen lähinnä rajoja.

Mun lapsuudenkaverit sai pienenä kun olivat tuhmia niin vyöstä oikeen isän kädestä. Vähän vanhempana sitten nyrkistä.

Mun eräs tuttavani sai isältään pesäpallomailasta, eikä ole katkeroitunut, eikä kriminalisoitunut. Itseäni on vedetty tukasta siihen malliin, että vieläkin nipistelee päänahassa... Onko se sitten pahempi asia kuin se, että itse olen potkinut äitiäni...

[Questao]

Päivää.

En tiedä, onko Andy nähnyt ongelmalapsia vai ei mutta ei tuo kyllä mitään haihattelua ole. Olen itse työskennellyt erityislasten kanssa jo jonkin aikaa, vaikka olenkin nuori. Ja tuota, esimerkiksi erilaisilla erityisluokilla opettajilla ei ole tapana käyttää lapsen tai nuoren satuttamista rangaistuskeinona. Tähän on varmaan jokin syy.

Jos aikuisella menee hermot lapsen käyttäytymiseen ja hän ilmaisee ärsyyntyneisyytensä aiheuttamalla hermojen menettämisen päällimmäiselle tai näkyvimmälle syylle(lapselle) kipua, mitä lapsi tästä oppii? Että kun menee hermot, saa satuttaa. Tämän takia lapselle ei kannata aiheuttaa kipua rangaistusmielessä. Ei ehkä muutenkaan...

Lapselle kannattaa nähdäkseni kasvatusmielessä opettaa, että aikuiset määräävät ja että teoilla on seuraamukset. Ne seuraamukset voivat olla juuri tuollaisia, kuin Andy kertoi - väkivaltaa - minkäänlaista - ei kannata suosia. Poistettavia etuuksiahan on aivan käsittämätön määrä, ei se mitenkään vähennä keinoja, jos jättää vaikka tukistamisen valikoimasta pois. Minun nähdäkseni tukistamiset ynnä muuta kertovat lähinnä huonosta itsehillinnästä. Enkä tarkoita tällä sitä, etteikö ärsyyntymistä pitäisi jotenkin näyttää, inhimillistähän se vain on että ärsyttää. Minuakin ärsyttää.

Tämä teksti siis kasvatustieteellisestä näkökulmasta ja tarkoitettu lähinnä niille, joilla ei ole omia lapsia. Ne, joilla on omia lapsia, tietänevät paremmin.

Tuosta lukottamisesta en oikein tiedä. Kyllähän lapsen väkivaltainen toiminta pitää estää vaikka istumalla päällä, jos lapsi on aiheuttamassa vahinkoa jollekin mutta minustakin näin mutu-mielessä tuntuu oudolta, jos sitä käytetään kasvatusmetodina. Täytyypä kysellä laitokselta.

- Questão

[Tapani]

Hmm. Korjaan hiukan aikaisemmin kirjoittamaani, ettei jää väärää kuvaa. Tarkoitin tuota tiukkaan syliin ottamista juurikin sellaisena keinona, jota käytetään lapsen satuttaessa itseään tai muita. Ehkä myös, jos lapsi esim hallitsemattomasti itkee tai kiukuttelee. En siis pitäisi sitä minään tottelemattomuuden rangaistuskeinona.

Ja Questaolta hyvä posti, näin se menee!

Tapani

[Alioppilas]

Edelleen kolme neljäsosaa katsoo lapsen kurituksen hyväksyttäväksi tuolla Iltalehden sivulla, nyt vastaajia on 11602.

Onhan tuo juttu kirjoitettu todella sensaatiohakuiseen tyyliin. Loppujen lopuksi pastori sanoo, että lapselle voi antaa tukkapöllyä, luunappia tai läpsimistä, minkä uskon tarkoittavan avokämmentä takapuolelle. Sen jälkeen lapsi pitäisi ottaa syliin ja selittää rangaistus ja sen syy. Jos nyt oletetaan että tukkapöllyllä, luunapilla ja läpsimisellä tarkoitetaan sellaista kivutonta mutta nöyryyttävää käsittelyä, jollaisena minä ne olen oppinut tuntemaan, en pitäisi asiaa uutiskynnyksen ylittävänä tapahtumana. Mutta saahan siitä hienon otsikon, "Pastori: Tukista ja läpsi lastasi!"

[Pauli]

En minä ainakaan näe fyysisessä kurituksessa mitään pahaa. Tosin tukistaminen on niin akkamainen kurituskeino, että itse en sitä todennäköisesti ikinä käyttäisi. Pikku tillikka takaressuun sen sijaan on ihan jees muistuttaja ja lisääpähän ainakin verenkiertoa päänahassa.

Eikä tuo 3/4 niin yllättävä tulos minusta ole, noin se menee suurinpiirtein omienkin tuttujen kohdalla, joilla lapsia on. Ne joilla niitä ei ole, eivät edes tiedä mistä vidusta puhuvat, joten niitä ei tarvitse kuunnella.

[sokrates]

Erityisluokkien opettajat eivät käytä ruumiillista kuritusta yksinkertaisesti siksi, että se on kielletty nykyään. Ei ole kauhean kauaa kun ruumiillista kuritusta käyttivät ihan tavallisetkin opettajat.

Kaksi eri aikakautta, kaksi eri tyyliä, tuloksia on vaikea vertailla, mutta Andyn postauksessa oli se vika, ettei hän ymmärrä juuri tuota aika-aspektia.

Lastenkasvatuksesa on aiemmin käytetty muitakin keinoja kuin ruumiillinen kuritus, joita nykyajan perspektiivistä voidaan kysenalaistaa minusta jopa jyrkemmin. Yksi tällainen on sarkasmi, mitä vastaan lapsi on täysin aseeton. Samoin muu nolaaminen, vähättely ja häpäisy, jotka saattavat olla vahingollisempiakin kuin kiivastuksissa tehty lievä näpäytys.

[Paappa]

En minä ainakaan näe fyysisessä kurituksessa mitään pahaa. Tosin tukistaminen on niin akkamainen kurituskeino, että itse en sitä todennäköisesti ikinä käyttäisi. Pikku tillikka takaressuun sen sijaan on ihan jees muistuttaja ja lisääpähän ainakin verenkiertoa päänahassa.

Eikä tuo 3/4 niin yllättävä tulos minusta ole, noin se menee suurinpiirtein omienkin tuttujen kohdalla, joilla lapsia on. Ne joilla niitä ei ole, eivät edes tiedä mistä vidusta puhuvat, joten niitä ei tarvitse kuunnella.

Itselläni on nämä kaksi poikaa. Vaikka olenkin joskus menettänyt malttini heidän kanssaan en omalla kohdallani hyväksy niitä kertoja, kun olen läiskäissyt. Hyvä ystäväni joka sai varsin auktoriteettisen ja jopa väkivaltaisen kasvatuksen on toistanut näitä metodeja oman poikansa kohdalla ja tulos näkyy: poika ei uskalla tulla kertomaan isälleen silloin kun jotain tyhmää on tullut tehdyksi koska pelkää reaktiota, tästä on seurauksena vain asioiden kärjistyminen. Muistan kun tämä ystäväni jäi ensimmäisiä kertoja kiinni alkoholin juomisesta, olin itse paikalla. Isänsä tuli koulun bileisiin, veti poikaansa turpaan ja heitti auton takapenkille.

Nykyään tosin pojistani nuorempi vetelee isäänsä turpaan kuten Potku-meetissä saimme todeta. En kuitenkaan usko että auktoriteettini siitä varsinaisesti huononee, jäähän henkinen auktoriteetti jäljelle No vakavissaan, lasten ei tule pelätä vanhempiaan. Kunnioitusta ei hankita satuttamalla.

[Questao]

Hei.

Pauli, en ole ihan varma, olitko tosissasi tuota mieltä mutta et varmaankaan tarkoita, että esimerkiksi lapsettomia luokanopettajia tai muita kasvatustieteen ammattilaisia ei tarvitsisi kuunnella lapsen kasvattamisesta keskusteltaessa, ethän? Se olisi hivenen absurdi väite.

Sokrates, toki se on kielletty, tarkoitin, että se on varmaan kielletty jostain tietystä syystä? Oletan sen syyn olevan lisääntynyt tietämys lasten mallioppimisesta. Eihän toisista menettelytavoista kauaa ole, muttei se silti tarkoita, etteikö kivun aiheuttaminen lapselle olisi vähän nihkeä juttu.

Toistan vielä, lapsi oppii tietynlaiseen käyttäytymismalliin silloin, kun häntä satutetaan rangaistusmielessä. Satuttamisesta tulee lapsen mielessä oikeutettua ja rajan vetäminen näihin asioihin ei ole helppoa. Nähdäkseni olisi parempi, jos voisi selvitä aiheuttamatta kipua, fyysistä tai henkistä. Ja hyvin usein voi selvitä.

En ole ihan varma, kuinka paljon se aikanäkökulma tähän kasvatukseen kuuluu. Jos ennen on tehty jotain, ei kai se sitä tarkoita, että se automaattisesti olisi oikein, vaikka aikakausi ja sen mukainen ilmapiiri olisikin toinen?

Olet varsin oikeassa mainitessasi tuosta henkisestä väkivallasta. En kannata sellaistakaan. Sarkasmista en erityisesti osaa sanoa mutta kyllähän lapsilla on yllättävän hyvä huumorintaju, monesti vieläpä parempi kuin aikuisilla. Tämä ei kyllä toisaalta kuulu mihinkään.

- Questão

[Risto R]

Jos aikuisella menee hermot lapsen käyttäytymiseen ja hän ilmaisee ärsyyntyneisyytensä aiheuttamalla hermojen menettämisen päällimmäiselle tai näkyvimmälle syylle(lapselle) kipua, mitä lapsi tästä oppii? Että kun menee hermot, saa satuttaa.

...., jotka saattavat olla vahingollisempiakin kuin kiivastuksissa tehty lievä näpäytys.

Otatko tuohon jotain kantaa vai oletko sitä mieltä, että samaa toimintamallia on hyvä opettaa lapsillekin? Oletko sitä mieltä että ruumiillinen kuritus on kadonnut sen takia, että se on poliittisesti epä korrektia tai jotenkin tabu, vai sen takia että ihmisten tieto kasvatuksesta ja sen vaikutuksista olisi lisääntynyt?

EDIT: Questao taisi keritä väliin...

[sokrates]

Ruumiillinen kuritus on vähentynyt, koska voimakeinojen käyttö yleensäkin on vähentynyt. Tämä taas johtuu ihmisten lisääntyneestä tiheydestä sekä siitä, että konfliktitilanteista lähdetään helpommin pois. Ei sata vuotta sitten voinut ykskaks lähteä duunista tai muuttaa kotoa jos ilmapiiri kiristyi väkivallan tasolle. Se, onko tuo lähtömahdollisuus sitten hyvin pitkälle vietynä yksiselitteisen hyvä juttu, onkin taas monimutkainen arvokysymys.

Toinen ratkaiseva tekijä on aiemmin mainitsemani tehokkuus, mikä on suurperheen ehdoton olemassaolon edellytys ja vaatii jonkinlaista auktoriteettia, minkä saamiseen valitettavasti joskus voidaan tarvita kuritusta. Yhden muksun kiukuttelua voidaan katsoa, tusinan kohdalla se vain on mahdotonta.

[Pauli]

No itselleni ei luokanopettajan sanomisilla (kasvatukseen liittyvillä) ole mitään väliä.. Ei edes silloin, kun opettajalla on omia lapsia. Yksinkertaisesti siitä syystä, että hänen asiansa on opettaa lasta ja tukea kasvatuksessa. Eli käytännössä, jos opettajan mielipiteet eivät yhtene oman maailmankuvan kanssa, on aika heittää opettajalla vesileipää. Toki jos sieltä suusta livahtaa jotain järkeviä ehdotuksia, niin tottakai ne kannattaa pistää korvan taakse. Sama asia "kasvatustietelijöiden" kanssa.

Sama kun puhuisi sodankäynnistä sotatieteiden maisterin, kuin jonkin nykyaikaisen sodan läpi käyneen opistoupseerin kanssa. Yleensä sillä maisterilla ei ole paljoakaan annettavaa keskusteluun..

Paappa, kyllä itsellänikin on joskus (onneksi vain erittäin harvoin) hermot mennyt ja pientä tillikkaa tullut annettua. Näistä kerroista tulee itselle myös paha mieli, eikä ne ole hyväksyttäviä. Täysin harkittu pieni takaressuun kopautus sen sijaan on hyvä muistuttaja, esim. jos toisen kielenkäyttö tai käytöstavat eivät ole ensimmäisen huomautuksen jälkeen muuttuneet.

[Mika]

Pauli, mitä mieltä olet voimakkaasta kiroilusta, joka on suunnattu lapselle? Entäs melkeinpä suoranaisesta haistattelusta kasvattamiskeinona?

[Pauli]

Jaa-a.. Kyllä minä ainakin Danielille huudan, että tuu ny vidduun sieltä, kuin että tule pois sieltä. Mutta tämä johtuu taas siitä, että merimiehellä on merimiehen puheenparsi

Tämä ei kyllä tietenkään ole maailman paras keino edes minusta.. Senpä takia kiroilukulho on vetoisuudeltaan 10 litraa ja tuppaa olemaan aina täynnä Onneksi aina voi sanoa, että niin ei tehdä, kuin Isä tekee, vaan niinkuin Isä sanoo.

Eli ei se ole minusta mikään hyvä keino. Toki siihen vaikuttaa se miten "kasvattaja" puhuu myös tavallisesti. Eli jos kirosanoja viljelee muutenkin koko ajan, se ei ole niin paha asia ja lapsi näkee sen varmasti erilaisena.

Ylipäätänsä henkinen nöyryytys ja lapsen häpäiseminen on mielestäni pahempi asia, kuin pienet tillikat takaraivoon.

[Mjölnir]

Sama kun puhuisi sodankäynnistä sotatieteiden maisterin, kuin jonkin nykyaikaisen sodan läpi käyneen opistoupseerin kanssa. Yleensä sillä maisterilla ei ole paljoakaan annettavaa keskusteluun..

Kiitos, Pauli luottamuksesta korkeammin koulutettua päällystöä kohtaan. Oma taustasi ei myöskään jääne epäselväksi.