Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti.
Diabetes
Valvoja: Valvoja
- Andy
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 3
- Viestit: 18918
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Oulu
- Etulaji: Potkunyrkkeily
- Takalajit: Karate, ju-jutsu
- Yhteystiedot:
Diabetes
Meille on vastikään tullut eräs uusi harjoittelija, jolla on diabetes. No ei tämä mitään, mutta tänään sain kuulla, että läheinen ystäväni on joutunut sairaalaan diabeteksen takia. Sairaus on siis havaittu vasta nyt. Kaverini elintavat eivät ole parhaat mahdolliset eikä hän harrasta mitään liikuntaa, vaikka onkin usein suunnitellut harrastuksen aloittamista. sitä omaa lajia ei vain ole löytynyt.
Tähän on varmaankin nyt tulossa muutos ja haluaisin tietenkin auttaa häntä mahdollisimman paljon, vaikka hän varmasti saa lääkärienkin puolesta ohjeita ainakin terveelliseen syömiseen siten, että verensokeritaso pysyy kohdillaan.
Onko kellään kokemusta tai tietoa siitä, mitä diabeetikon liikunnassa pitäisi ottaa huomioon? Onko jotain lajeja, jotka eivät sovi tai joitain, jotka sopivat erityisen hyvin. Entä muuta,mitä kannattaisi tietää, jos vaikka kävisimme yhdessä lenkillä.
Tähän on varmaankin nyt tulossa muutos ja haluaisin tietenkin auttaa häntä mahdollisimman paljon, vaikka hän varmasti saa lääkärienkin puolesta ohjeita ainakin terveelliseen syömiseen siten, että verensokeritaso pysyy kohdillaan.
Onko kellään kokemusta tai tietoa siitä, mitä diabeetikon liikunnassa pitäisi ottaa huomioon? Onko jotain lajeja, jotka eivät sovi tai joitain, jotka sopivat erityisen hyvin. Entä muuta,mitä kannattaisi tietää, jos vaikka kävisimme yhdessä lenkillä.
Antti Sariola
www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/
You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/
You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
- Jussi Häkkinen
- päähänpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 1
- Viestit: 19092
- Lauteille: Helmikuu 2005
Re: Diabetes
Olen harjoitellut seurassa, jossa oli mukana diabetesta sairastava aktiiviharjoittelija. Hän tiesi itse kaikki tarpeensa parhaiten - otti ajoittain piikin kesken treenien, joi säännöllisesti (käsittääkseni sekä hydraation että verensokerin takia) jne. Eli tässä kannattaa keskustella pääosin diabeetikkoharrastajan kanssa - heillä on käsittääkseni yleisesti erittäin hyvä tietotaso sairaudestaan. Heiltä voi myös kysyä lähteitä lisämateriaalille.Andy kirjoitti: Onko kellään kokemusta tai tietoa siitä, mitä diabeetikon liikunnassa pitäisi ottaa huomioon? Onko jotain lajeja, jotka eivät sovi tai joitain, jotka sopivat erityisen hyvin. Entä muuta,mitä kannattaisi tietää, jos vaikka kävisimme yhdessä lenkillä.
Myös jälkeenpäin olen törmännyt eri kamppailulajiseuroissa diabeetikkoihin. Heidän kanssaan en ole aivan yhtä paljon joutunut keskustelemaan tai toteamaan sairauden vaikutuksista. Nämä diabeetikot ovat aivan vastaavaan tapaan kyenneet sovittamaan sairautensa treeneihin itse.
Diabetesta sairastavat (tuoreesti todetut) saavat lääkäriltä melkoisen kattavan informaatiopaketin sairaudestaan. Heitä kannattaa kannustaa kuuntelemaan lääkäriä. Sekä sairauden hyväksyminen että sen mukaan toimiminen taatusti ottavat aikaa. En tiedä, olisiko esim. uuden liikuntaharrastuksen aloittaminen hyvä veto siinä vaiheessa, kun elintavoista on paljon uutta opittavaa ja entinenkin elämä olisi sopeutettava uuteen kuosiin. Joillekin tämänkaltaiset nurkat tietenkin ovat hyviä totaalisen muutoksen paikkoja.
Aika ympäripyöreää, omien kokemuksieni kautta havaittua.
Jussi Häkkinen
"Karate ei ole tapa kamppailla. Karate on tapa opettaa kamppailua. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa ja erittäin tärkeä asia ymmärrettäväksi."
"Karate ei ole tapa kamppailla. Karate on tapa opettaa kamppailua. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa ja erittäin tärkeä asia ymmärrettäväksi."
Kakkostyypin diabetesta esiintyy ilmeisesti jatkuvasti nuoremmilla. Liikunnan puute ja liian energiapitoinen ravinto vaan tekevät hallaa.. Kun vain saisi terveellisen ravinnon halvemmaksi ja liikunnankin mahdollisuuksia hintaakin alemmaksi..
Diabeetikot tietävät varmasti asiasta itse parhaiden. Onhan potkussakin jokunen diabeetikko.
Diabeetikot tietävät varmasti asiasta itse parhaiden. Onhan potkussakin jokunen diabeetikko.
- Andy
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 3
- Viestit: 18918
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Oulu
- Etulaji: Potkunyrkkeily
- Takalajit: Karate, ju-jutsu
- Yhteystiedot:
Tässä tapauksessa raha ei ole ongelma. Kaveri on melko hyväpalkkaisessa duunissa, eikä esim. personal trainerin palveluiden ostaminen tai muu hintavampi liikuntaharrastus varmaan tuota ongelmaa, jos halua on. Ruokavaliossakin on kyse tottumuksista eikä pakosta.
Lukemani perusteella diabeetikoille nimenomaan suositellaan liikuntaharrastuksen aloittamista. En nyt tarkoita, että saman tien sairaalasta pitäisi hypätä lenkkipolulle, mutta jollain aikataululla, joka ei ole vuosia.
Lukemani perusteella diabeetikoille nimenomaan suositellaan liikuntaharrastuksen aloittamista. En nyt tarkoita, että saman tien sairaalasta pitäisi hypätä lenkkipolulle, mutta jollain aikataululla, joka ei ole vuosia.
Antti Sariola
www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/
You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/
You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
-
- päähänpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 1
- Viestit: 6065
- Lauteille: Toukokuu 2005
- Paikkakunta: Helsinki
Diabeetikoille (sekä ykkös että kakkostyypin) on tärkeää välttää ylipainoa. Siinä liikunnan kuvittelisi auttavan. Liikuntasuoritus saattaa muuttaa kyseisen päivän pistos- ja ruokailuohjelmaa. Se kannattaa varmaan etukäteen arvioida.
Ennen raskaampaa liikuntaa diabetes pitäisi saada jonkinlaiseen hoitotasapainoon, mutta en usko rauhallisen lenkkeilyn vaativan mitään kovin erityistä. Useimmat diabeetikot pitävät jotain hätäkarkkia tai sokeria mukanaan, jos yhtäkkiä verensokeri laskee liian alas.
Ennen raskaampaa liikuntaa diabetes pitäisi saada jonkinlaiseen hoitotasapainoon, mutta en usko rauhallisen lenkkeilyn vaativan mitään kovin erityistä. Useimmat diabeetikot pitävät jotain hätäkarkkia tai sokeria mukanaan, jos yhtäkkiä verensokeri laskee liian alas.
Eerik Norvio
Wer mit Ungeheuern kämpft, mag zusehn, dass er nicht dabei zum Ungeheuer wird. Und wenn du lange in einen Abgrund blickst, blickt der Abgrund auch in dich hinein. -Friedrich Nietzsche
Wer mit Ungeheuern kämpft, mag zusehn, dass er nicht dabei zum Ungeheuer wird. Und wenn du lange in einen Abgrund blickst, blickt der Abgrund auch in dich hinein. -Friedrich Nietzsche
- mronkain
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 1
- Viestit: 8623
- Lauteille: Joulukuu 2004
- Paikkakunta: Roihuvuori
Re: Diabetes
Yksi diabeetikkokaveri treenasi Kung Fua (SSKF:ssa) ja ongelmaksi tuli sääriluukontakteista syntyneet haavat, jotka eivät oikein parantuneet, märkivät ja iho oli rikki jatkuvasti. Eli kannattaa käyttää suojia ja jos avohaavoja tulee, miettiä ehkä jotain ei-kontaktilajia. Hirveän yksilöllistä ja riippuu myös siitä, onko ykkös- vai kakkostyypin diabetes. Diagnosoiduissa tapauksissa lääkäreiltä saa hyvin ohjeita. Oleellista on syödä säännöllisesti ja ottaa insuliininsa säännöllisesti. Hyvin hoidettuna diabetes ei sinällään välttämättä estä käsittääkseni oikeastaan mitään lajia. Tuo mainitsemani kaveri ei käsittääkseni ihan ohjeita noudattanut, ainakin käytti alkoholia ja söi väärin.Andy kirjoitti: Meille on vastikään tullut eräs uusi harjoittelija, jolla on diabetes. No ei tämä mitään, mutta tänään sain kuulla, että läheinen ystäväni on joutunut sairaalaan diabeteksen takia. Sairaus on siis havaittu vasta nyt. Kaverini elintavat eivät ole parhaat mahdolliset eikä hän harrasta mitään liikuntaa, vaikka onkin usein suunnitellut harrastuksen aloittamista. sitä omaa lajia ei vain ole löytynyt.
Tähän on varmaankin nyt tulossa muutos ja haluaisin tietenkin auttaa häntä mahdollisimman paljon, vaikka hän varmasti saa lääkärienkin puolesta ohjeita ainakin terveelliseen syömiseen siten, että verensokeritaso pysyy kohdillaan.
Onko kellään kokemusta tai tietoa siitä, mitä diabeetikon liikunnassa pitäisi ottaa huomioon? Onko jotain lajeja, jotka eivät sovi tai joitain, jotka sopivat erityisen hyvin. Entä muuta,mitä kannattaisi tietää, jos vaikka kävisimme yhdessä lenkillä.
Ehkä on hyvä tietää miten toimia, jos sattuu syystä tai toisesta tulemaan insuliinishokki vaikkapa lenkillä. Itselläni ei ole niin läheisesti kokemusta, mutta juttelemalla parhaiten selviää ongelmakohdat ja miten toimia niissä.
- Marko
- Mika
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 24
- Viestit: 93835
- Lauteille: Joulukuu 2004
- Paikkakunta: Tampere
- Etulaji: HIIT, girya
- Sivulajit: pilates, yinjooga
- Takalajit: Tanglang
- Yhteystiedot:
- Andy
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 3
- Viestit: 18918
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Oulu
- Etulaji: Potkunyrkkeily
- Takalajit: Karate, ju-jutsu
- Yhteystiedot:
En itseasiassa ajatellut mitenkään nimenomaisesti suositella kamppailulajeja kaverille. Tietenkin, jos häntä kiinnostaa, niin miksipä ei, mutta kamppailulajeilla on yksi iso miinus tämän kannalta: niiden lopettamisprosentti on valtava.
Kuntoiluharrastus pitää jokaisen tietysti tehdä itse, mutta ajattelin, että voin ainakin neuvoa niin, että vältetään pahimmat sudenkuopat, kuten että juostaan joka päivä varttitunti täysillä tai ostetaan joku TV-shopin Multishaper Pro. Aloittelijoiden täysin omin päin tekemillä kuntoiluprojekteillahan on paha tapa epäonnistua. Olen esim. tavannut tyypin, joka oli aloittanut kuntosalilla käynnin kaksi viikkoa aiemmin. Hän oli käynyt treenaamassa joka päivä ja nostellut painoja täysin satunnaisesti ilman mitään suunnitelmaa.
Oikein syöminenhän on paljon helpompaa, jos vain on motivaatiota ja järkevät ohjeet. Kun jaksaa sen aikaa noudattaa ohjeita, että niistä tulee tapa, sujuu loppu itsestään. Kuntoilussa pitää tietää paljon enemmän, jos ei harrasta ohjattua liikuntaa.
Kuntoiluharrastus pitää jokaisen tietysti tehdä itse, mutta ajattelin, että voin ainakin neuvoa niin, että vältetään pahimmat sudenkuopat, kuten että juostaan joka päivä varttitunti täysillä tai ostetaan joku TV-shopin Multishaper Pro. Aloittelijoiden täysin omin päin tekemillä kuntoiluprojekteillahan on paha tapa epäonnistua. Olen esim. tavannut tyypin, joka oli aloittanut kuntosalilla käynnin kaksi viikkoa aiemmin. Hän oli käynyt treenaamassa joka päivä ja nostellut painoja täysin satunnaisesti ilman mitään suunnitelmaa.
Oikein syöminenhän on paljon helpompaa, jos vain on motivaatiota ja järkevät ohjeet. Kun jaksaa sen aikaa noudattaa ohjeita, että niistä tulee tapa, sujuu loppu itsestään. Kuntoilussa pitää tietää paljon enemmän, jos ei harrasta ohjattua liikuntaa.
Antti Sariola
www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/
You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
www.instagram.com/fight_coach_andy/
www.facebook.com/anttisariolakbt/
You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders
-
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 3
- Viestit: 606
- Lauteille: Kesäkuu 2006
- Paikkakunta: Tapiola Garden City
En nyt jaksa kirjautua etupotkijatunnukselle, uskoo ken haluaa:
Vastaukset kysymyksiin riippuvat aivan olellisesti siitä, minkälainen diabetes on kyseessä - mellitus tyyppi I vai tyyppi II (vai insipidus, mutta tuskin on siitä kyse), koska taudit ovat radikaalisti erilaisia niin syntymekanismiltaan kuin hoidoltaankin.
DM-I johtuu haiman insuliinia tuottavien solujen tuhosta, ja hoitona on ("hiukan" yksinkertaistaen" insuliinikorvaus ja sokerien seuranta. Jos hoitotasapaino on hyvä ja potilas osaa hoitaa itsensä, voi viettää ihan normaalia elämää, tietty sokerimittari + insuliinikynä (ja mahd varasokerit) mukanaan.
DM-II on monisyisempi aineenvaihduntasairaus, missä korkeat sokerit ovat vain osa. Elimistö kehittää insuliiniresistenssin, eli normaalit määrät insuliinia eivät riitä normalisoimaan verensokeria, haima tuottaa insuliinia aiempaa enemmän, noidankehä pyörii kunnes haima hyytyy. Kakkostyypin diabetekseen liittyy yleensä "huonot elämäntavat", passiivisuus ja runsasenergiainen ravinto ja sokeriaineenvaihdunnan ongelmien lisäksi yleensä rasva-aineenvaihdunta häiriintyy myös. Kakkostyypin diabeteksen ensisijainen hoito on ruoka- ja elämäntaparemontti. On näyttöä, että potilaat, jotka saavat kakkostyypin diabeteksensä tasapainoon elämäntapamuutoksin pärjäävät paremmin pitkällä tähtäimellä (vähemmin komplikaatioin) kuin ne, jotka tarvtisevat lääkkeitä suht aikaisessa vaiheessa. Liikunnan lisääminen on pääsääntöisesti oleellinen osa elämäntaparemonttia.
/T
Vastaukset kysymyksiin riippuvat aivan olellisesti siitä, minkälainen diabetes on kyseessä - mellitus tyyppi I vai tyyppi II (vai insipidus, mutta tuskin on siitä kyse), koska taudit ovat radikaalisti erilaisia niin syntymekanismiltaan kuin hoidoltaankin.
DM-I johtuu haiman insuliinia tuottavien solujen tuhosta, ja hoitona on ("hiukan" yksinkertaistaen" insuliinikorvaus ja sokerien seuranta. Jos hoitotasapaino on hyvä ja potilas osaa hoitaa itsensä, voi viettää ihan normaalia elämää, tietty sokerimittari + insuliinikynä (ja mahd varasokerit) mukanaan.
DM-II on monisyisempi aineenvaihduntasairaus, missä korkeat sokerit ovat vain osa. Elimistö kehittää insuliiniresistenssin, eli normaalit määrät insuliinia eivät riitä normalisoimaan verensokeria, haima tuottaa insuliinia aiempaa enemmän, noidankehä pyörii kunnes haima hyytyy. Kakkostyypin diabetekseen liittyy yleensä "huonot elämäntavat", passiivisuus ja runsasenergiainen ravinto ja sokeriaineenvaihdunnan ongelmien lisäksi yleensä rasva-aineenvaihdunta häiriintyy myös. Kakkostyypin diabeteksen ensisijainen hoito on ruoka- ja elämäntaparemontti. On näyttöä, että potilaat, jotka saavat kakkostyypin diabeteksensä tasapainoon elämäntapamuutoksin pärjäävät paremmin pitkällä tähtäimellä (vähemmin komplikaatioin) kuin ne, jotka tarvtisevat lääkkeitä suht aikaisessa vaiheessa. Liikunnan lisääminen on pääsääntöisesti oleellinen osa elämäntaparemonttia.
/T
Tuomas Lähdeoja
Ei pidä ehtimiseen nykiä käsittimestä.
Ei pidä ehtimiseen nykiä käsittimestä.
- niilahasko
- reiteenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 1
- Viestit: 462
- Lauteille: Maaliskuu 2006
- Paikkakunta: Helsinki
Suomen wushumaajoukkueesta löytyy yksi diabeetikko. Ei näytä haittaavan treenaamista juuri ollenkaan. Ainoa asia on, että pitää tarkkailla veren sokeritasapainoa. Jos on veren sokeri alhaalla niin silloin napostellaan hiilihydraatteja ja sit kun on sokerit koholla niin piikitetään insuliinia. Tietääkseni 1 tyyppi kyyseessä. Ei valmentajan tai kenenkään muunkaan tarvitse puuttua asiaan tai huolehtia asiasta. Jos kaveri kävisi vessassa pistämässä niin tuskin kukaan edes tietäisi hänen diabeteksestään. Elikkä pystyy treenaamaan ihan normaalisti vaikka kuinka kovaa.
no pain no game
helsingin wushu ry
http://www.wushu.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
helsingin wushu ry
http://www.wushu.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
-
- aloituspotkija
- Viestit tässä aiheessa: 1
- Viestit: 2
- Lauteille: Lokakuu 2006
- Paikkakunta: Joensuu/Oulu
Ensimmäinen viestini, mutta tähän nyt on pakko hieman kertoa omia kokemuksia. Olen sairastanut 1-tyypin diabetesta noin 10 vuotta jonka aikana olen kokeillut lähes kaikkea (mm. vaeltaminen ja intissäkin tuli käytyä leikkimässä aseillla). Ja tietysti hojoilua on tullut harrasteltua useampi vuosi, myös ennen sairastumista.
En kyllä saa päähäni milloinka tämä sairaus olisi juuri mitään esteitä asettanut millekään harrastukselle, kunhan kuuntelee omaa kroppaansa ja tuntee sairautensa. (Ainoastaan ärtymystä aiheuttaa ilmailuhallinnon kielteinen kanta laskuvarjohypyn soveltuvuudesta diabeetikoille joka on käsittämätöntä).
Kyllä jokainen diabeetikko tuntee koska verensokerit laskevat alas ja tarvitsee hiilaria, eikä insuliinishokki tule hetkessä kohtauksena. Tuskin te kovin monen tunnin lenkillä käytte, mutta sinne voi ottaa vaikka suklaapatukan taskuun mukaan jos pelottaa. Kioskeja ja kauppojakin täällä on jokaisessa nurkassa.
Suosittele siis sitä harrastusta mistä hän itse pitää. Ei sen pidä antaa hallita elämää sekä sulkea mahdollisuuksia pois.
En kyllä saa päähäni milloinka tämä sairaus olisi juuri mitään esteitä asettanut millekään harrastukselle, kunhan kuuntelee omaa kroppaansa ja tuntee sairautensa. (Ainoastaan ärtymystä aiheuttaa ilmailuhallinnon kielteinen kanta laskuvarjohypyn soveltuvuudesta diabeetikoille joka on käsittämätöntä).
Kyllä jokainen diabeetikko tuntee koska verensokerit laskevat alas ja tarvitsee hiilaria, eikä insuliinishokki tule hetkessä kohtauksena. Tuskin te kovin monen tunnin lenkillä käytte, mutta sinne voi ottaa vaikka suklaapatukan taskuun mukaan jos pelottaa. Kioskeja ja kauppojakin täällä on jokaisessa nurkassa.
Suosittele siis sitä harrastusta mistä hän itse pitää. Ei sen pidä antaa hallita elämää sekä sulkea mahdollisuuksia pois.
-
- polveenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 2
- Viestit: 128
- Lauteille: Tammikuu 2006
- Paikkakunta: Oulu
Tyypin 2 diabetes 15 v (paha sukurasite) eikä vieläkään ole tarvinnut siirtyä piikityksen puolelle, tablettihoito/liikunta/ruokavalio riittää.
Liikunnan nostan näistä 3 ylivoimaisesti parhaaksi "lääkkeeksi". Ilman liikuntaa pitää syödä tolkuttomasti lääkkeitä/olla melkein nälissään koko ajan ja siltikään verensokeri ei pysy siellä missä pitäisi, eli riittävän alhaalla.
Kamppailulajien aloituksen jälkeen verensokeriarvoni ovat parantuneet dramaattisesti(elikkä pitkäaikainen verensokeri n 30 %). Tulee mieleen vuosien takaa, kun ensimmäisten suht kovien viikonloppu semien jälkeen en hämmästyksekseni tarvinnut lääkkeitä ollenkaan 2 - 3 päivään. Nykyään pyrin treenaamaan joka päivä jolloin pystyn pitämään lääkeannokseni puolessa entisestä.
Andyn kysymykseen, jos kaverilla on 2 tyypin diabetes, niin ei mitään muuta kuin jättää lääkkeet huomattavasti vähemmälle harjoittelu päivänä, ja seminaaripäivinä ei tarvi ollenkaan. Käveri voi syödä ja juoda normaalisti tai vähän enemmän jos siltä tuntuu. Ja sitten eiku kovaa treeniä siitä se kroppa pitää.
Liikunnan nostan näistä 3 ylivoimaisesti parhaaksi "lääkkeeksi". Ilman liikuntaa pitää syödä tolkuttomasti lääkkeitä/olla melkein nälissään koko ajan ja siltikään verensokeri ei pysy siellä missä pitäisi, eli riittävän alhaalla.
Kamppailulajien aloituksen jälkeen verensokeriarvoni ovat parantuneet dramaattisesti(elikkä pitkäaikainen verensokeri n 30 %). Tulee mieleen vuosien takaa, kun ensimmäisten suht kovien viikonloppu semien jälkeen en hämmästyksekseni tarvinnut lääkkeitä ollenkaan 2 - 3 päivään. Nykyään pyrin treenaamaan joka päivä jolloin pystyn pitämään lääkeannokseni puolessa entisestä.
Andyn kysymykseen, jos kaverilla on 2 tyypin diabetes, niin ei mitään muuta kuin jättää lääkkeet huomattavasti vähemmälle harjoittelu päivänä, ja seminaaripäivinä ei tarvi ollenkaan. Käveri voi syödä ja juoda normaalisti tai vähän enemmän jos siltä tuntuu. Ja sitten eiku kovaa treeniä siitä se kroppa pitää.
Yksinkertaista=>suoraviivaista=>tehokasta = toimivaa
-
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 3
- Viestit: 606
- Lauteille: Kesäkuu 2006
- Paikkakunta: Tapiola Garden City
Pari irtokommenttia hyviin "omakohtainen stoori" juttuihin.
Kaikki diabeetikot eivät tunne matalia sokereita, vaan ensimmäinen oire saattaa olla kouristus tai tajuttomuus. (Hot tip: Älä tällöin pistä kaverille lisää insuliinia taskusta löytyvästä kynästä, vaan soita ampumalanssi.) Mataliin sokereihin tottuu, monella diabeetikolla on elämänsä aikana riittävästi hypoja, että niitä ei sitten enää tunne hereilläkään.
Ikuisella Oppilaalla on toivottavasti typo yllä ja Hb-A1c (glykosyloitunut hemoglobiini jota tuttavallisesti kutsutaan pitkäaikaiseksi verensokeriksi, koska se kuvastaa veren keskisokeria punasolujen elinajalta) ei ole 30%.
DM-II lääkityksenä kannattaa varsinkin aktiivisilla lähtökohtaisesti käyttää sellaisia aineita, jotka eivät altista hypoglykemioille, jolloin tuota omasäätöä ei niin tartte tehdä.
/T
Kaikki diabeetikot eivät tunne matalia sokereita, vaan ensimmäinen oire saattaa olla kouristus tai tajuttomuus. (Hot tip: Älä tällöin pistä kaverille lisää insuliinia taskusta löytyvästä kynästä, vaan soita ampumalanssi.) Mataliin sokereihin tottuu, monella diabeetikolla on elämänsä aikana riittävästi hypoja, että niitä ei sitten enää tunne hereilläkään.
Ikuisella Oppilaalla on toivottavasti typo yllä ja Hb-A1c (glykosyloitunut hemoglobiini jota tuttavallisesti kutsutaan pitkäaikaiseksi verensokeriksi, koska se kuvastaa veren keskisokeria punasolujen elinajalta) ei ole 30%.
DM-II lääkityksenä kannattaa varsinkin aktiivisilla lähtökohtaisesti käyttää sellaisia aineita, jotka eivät altista hypoglykemioille, jolloin tuota omasäätöä ei niin tartte tehdä.
/T
Tuomas Lähdeoja
Ei pidä ehtimiseen nykiä käsittimestä.
Ei pidä ehtimiseen nykiä käsittimestä.
-
- polveenpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 2
- Viestit: 128
- Lauteille: Tammikuu 2006
- Paikkakunta: Oulu
Anteeksi epätarkkuuteni tube, olet oikeassa. Pitkäaikainen verensokerini on n 30 % alempana kuin ennen. 7,8 -> 5,8
Ja korostan tässä asiassa enemmänkin liikunnan merkitystä "lääkkeenä" 2 tyypin diabetekseen, kuin että lähtisin puhumaan lääkityksestä ja ruokavaliosta faktoja, muuta kuin omien kokemusten pohjalta.
Minun mielestä vain tämän tyyppiset lajit joita me kaikki potkulaiset harrastamme, sopivat erittäin hyvin diabeetikon liikunnaksi, koska liikunnan vaikutukset kohdistuvat koko kehoon.
Ja korostan tässä asiassa enemmänkin liikunnan merkitystä "lääkkeenä" 2 tyypin diabetekseen, kuin että lähtisin puhumaan lääkityksestä ja ruokavaliosta faktoja, muuta kuin omien kokemusten pohjalta.
Minun mielestä vain tämän tyyppiset lajit joita me kaikki potkulaiset harrastamme, sopivat erittäin hyvin diabeetikon liikunnaksi, koska liikunnan vaikutukset kohdistuvat koko kehoon.
Yksinkertaista=>suoraviivaista=>tehokasta = toimivaa
Lauteilla
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 82 kurkkijaa