Viimeisin katsomasi elokuva

[L.K.]

Prometheus

Yllätyin positiivisesti. Mulle kun oli jäänyt jotenkin sellainen mielikuva, että leffaa olis täällä esim haukuttu kovasti (voin muistaa väärin..). Varsin komiastihan tuo oli tehty, toimintaa ja jännitystä oli sopivasti, eikä loppukaan ollut ollenkaan niin hassu mitä se ensin vaikutti olevan.

Se mikä itselle kyllä jäi vähän auki oli se leffan alun liittymäpinta koko pätkään...tai sit katoin sinä vaiheessa vielä aivot narikassa tai jotain..

Joka tapauksessa, genressään oikein viihdyttävä pätkä ja 2h meni kyllä aika nopsaan. Arvosana 9-.

[Poista käyttäjä 3276]

Se mikä itselle kyllä jäi vähän auki oli se leffan alun liittymäpinta koko pätkään...tai sit katoin sinä vaiheessa vielä aivot narikassa tai jotain..

Se jäi auki, mutta se on hyvin todennäköstä että siinä kehonrakentajainsinöörit kävi tehtailemassa elämän tälle meidän pikku Maa-planeetalle

Selvinnee seuraavassa jaksossa, noita leffoja on tekeillä tiettävästi kaks vielä lisää.

[PDC]

Se mikä itselle kyllä jäi vähän auki oli se leffan alun liittymäpinta koko pätkään...tai sit katoin sinä vaiheessa vielä aivot narikassa tai jotain..

Se jäi auki, mutta se on hyvin todennäköstä että siinä kehonrakentajainsinöörit kävi tehtailemassa elämän tälle meidän pikku Maa-planeetalle

Selvinnee seuraavassa jaksossa, noita leffoja on tekeillä tiettävästi kaks vielä lisää.

Leffa alkoi lupaavasti ja odotukset oli aika kovat ennen kuin katsoin, toivoin intellektuellia lähestymistä, mutta tyrehty sitten aika äkkiä tusinabulkampumiscifiksi.

[Poista käyttäjä 3276]

Leffa alkoi lupaavasti ja odotukset oli aika kovat ennen kuin katsoin, toivoin intellektuellia lähestymistä, mutta tyrehty sitten aika äkkiä tusinabulkampumiscifiksi.

Älykkään siitä mulle teki se, että sai pähkäillä oikein kunnolla mitä mikäkin tarkottaa ja miten jutut toimii. Engineerien teknologiat kiinnosti hitosti, ja kulttuurinsa, etenki koko tematiikka xenomorffien (tai itsensä) palvomisen kanssa, täydellisenä aseena vai kuolemanpalvomisena? Miksi ne lähti niin jumaliste vihasena repimään päitä ja heti kaasuttamaan Maata kohti ku näki ihmisiä? Siinä on paljon juttuja joita ei tajua edes etsiä jos kattelee väärillä silmillä. Tusinabulkampumiscifiä, näh, se sulla on housuissas. Ohan siinä käsikirjotuksessa kömmähtelyjä, mutta missä ei oo?

Netissä on muuten nuo kässärit saatavilla, Prometheus-leffan käsikirjotus on muistaakseni kolmen eri tyypin rustaamista vedoksista väännetty, joitain hyviä juttuja jäi pois juu, mutta kyllä mä oon melko tyytyväinen tähän, pohja on valettu. Odotan melko innolla jatkoa, palokirvexestä avaruusinsinööreille, androidi huikkii pää kainalossa.

[Kalle Koskinen]

...mutta tyrehty sitten aika äkkiä tusinabulkampumiscifiksi.

Just. Tusinaa nähnytkään.

[AlexMachine]

Okei, Batmanit on jotenkin jääneet itseltä tsekkaamatta.

Piranha 3DD

Tämä oli kaikessa camp-meiningissään itse asiassa ihan hauska, kun osasi vaan vaihtaa aivot nolla-asentoon. Verisyyttä ja huonoa huumoria piisasi. Ihan katsottava tekele, bonuspisteitä parista
aika yllättävästä kohtauksesta. Arvosana 8.

Juurikin näin. Lisäksi Hasselhoffin loistava itseironia ja täysillä mukaan heittäytyminen rooliinsa nosti tätä leffaa huomattavasti.

[Kristian Hyvärinen]

Tulin katsoneeksi Inceptionin, ja harmittaa kyllä vähäsen, etten ottanut osaa siihen hehkutukseen leffan ilmestyessä, paristakin syystä. Läppärin ruudulta elokuva oli toki vangitseva, mutta isot elementit unimaailmanmanipulointeineen olisivat toimineet paremmin leffateatterissa. Toinen on se, että eihän ketään enää kiinnosta jutella siitä.

Pirun hyvää työtä ja paras näkemäni Nolanin leffa tähän asti. Batmanin juustoisuudelta on vältytty, mutta yleinen tunnelma välittyy; intensiivinen kameratyöskentely ja taustamusiikki tuntuvat olevan Nolanin tavaramerkkejä. Juoni on kyllin mutkikas ansaitakseen toisenkin katselukerran ja ennen kaikkea vähän keskittymistä itse elokuvan aikana hienovaraisten vihjeiden poimimiseen.

Ymmärsin leffan idean jo ennen katsomista ja seuralaiseni spoilasi elokuvan pääjuonenkäänteet hyvissä ajoin - mikä ihmeen tarve ihmisillä on muuten selittää joka ikinen tapahtuma toiselle, joka ei ole nähnyt elokuvaa? Pitävätkö ihmiset toisiaan idiootteina? Joka tapauksessa tämä söi vähän nautintoa, mutta ei jäädyttänyt tunnelmaa. Onnistunut tekele, kerta kaikkiaan.

[Poista käyttäjä 3276]

seuralaiseni spoilasi elokuvan pääjuonenkäänteet hyvissä ajoin - mikä ihmeen tarve ihmisillä on muuten selittää joka ikinen tapahtuma toiselle, joka ei ole nähnyt elokuvaa? Pitävätkö ihmiset toisiaan idiootteina?

Lopeta heti sulle uusien leffojen kattelu tollasten ihmisten kanssa, kärsii hyvät leffat ja leffakokemus ei saa mitään extraa tälläsistä tyypeistä. Enkä mä puhu nyt pelkästään spoilereista, vaan yleisesti siitä koko kokemistapahtumasta. Meinaan, sä tunnut oikeasti tykkäävän leffoista kokemuksina, tuut vielä kiittämään ittees joskus, kun paneudut siihen miten oikeasti vangita ittensä pois ja mennä tarinaan. Seuraava askel toki on kattoa itelle uudet leffat aina muutenki yksin, kavereiden kans sitte uusiksi jos lystää.

Aikalailla potkin itteeni ku vasta n. 1300 leffaa nähneenä rupesin itekseni tajuamaan, että leffat on perkele kirjoja, ainoana erona kirjoihin se, että sivut kääntyy itestään

[Invictus]

Katsoin tämän uusimman Conan the Barbarianin nyt toisen kerran kun ajattelin, että leffa sen toisen mahdollisuuden ansaitsee. No ei se niin huono ollut kuin mitä usein kuulee sanottavan tai miltä se ensikatselulla vaikutti. Schwarzenegger vs. Momoa itkua en oikein ihan täysin ymmärrä - joo olihan se Arska kieltämättä "äijä" ja muuta mukavaa, mutta ko. herra ei kyllä ensinkään näytä siltä Howardin Conanilta tai "edes" siltä sarjakuvaversiolta. Mutta. Siinä missä Conan The Barbarian ´82 oli ja on ihan äärimmäinen fiilistely leffa uskomattomine soundtrackeineen ja kuolemattomine lausahduksineen - tämän uusimman filmatisoinnin musiikista ei jää mieleen nuottiakaan eikä dialogeistakaan juuri mitään.

Ja elokuva on yksinkertaisesti sekava. Käsikirjoituksen voin kuvitella mahtuvan yhdelle A4 paperille ja sitten ne taistelukohtaukset... Mitä iloa on hienoista efekteistä yms jne kun kamera pomppii ja hyppii ad/hd tyyliin minne sattuu (on muuten vähän turhanb tyypillistä 2000-luvun elokuville?) ja sen sijaan että voisi keskittyä itse asiaan (elokuvaan ja sen tapahtumiin) niin huomaa pinnistelevänsä sen asian suhteen, että mitä/miksi/miten tässä tapahtuu. Ja se ns. olennainen jää sitten jonnekin taka-alalle.

En tätä yksiselitteisesti huonoksi sanoisi, ihan ok filmatisointi aiheesta mutta fiilis melko ontto ja sekavahko. Elokuvan ekat n. 30 minuuttia olivat ne parhaat. Jos seuraavan Conan filmatisoinnin ohjaaja sattuu lukemaan tätä ja haluaa olla faniystävällinen niin antaisin neuvon, että vähemmän piriä ja enemmän tunnelmaa + kokeilkaa vaikka käsikirjoituksen tekemistä. Tai jotain. 1-10 asteikolla antaisin arvosanan 6/10.

[Poista käyttäjä 3276]

ja sitten ne taistelukohtaukset... Mitä iloa on hienoista efekteistä yms jne kun kamera pomppii ja hyppii ad/hd tyyliin minne sattuu (on muuten vähän turhanb tyypillistä 2000-luvun elokuville?) ja sen sijaan että voisi keskittyä itse asiaan (elokuvaan ja sen tapahtumiin) niin huomaa pinnistelevänsä sen asian suhteen, että mitä/miksi/miten tässä tapahtuu. Ja se ns. olennainen jää sitten jonnekin taka-alalle.

Tämä. Yks niitä syitä miksi tykkäsin esim. Watchmenistä erityisesti, hidastuksia ja överiä matsaamista, mutta silti niin selkeetä ja hienoa kateltavaa. On kyllä harvassa hyvät taistelukuvaukset, etenki ku on kyse miekoista - kyllähän nyrkkitappelua on hyvää aika paljonki.

PS. Semi-OT: tuli muuten mieleen ku rupesin tätä aihetta ajattelemaan, (eli taisteluiden selkeyttä ja karun simplistisyyden kauneutta) että Game of Thrones -telkkusarjan taisteluita katellessa on saanu nauttia melkosesti, vaikkei niitä sarjassa miljoonia olekaan. Esimerkiksi tää lyhyt pätkä turnajaisista - missä Sandor "The Hound" Clegane ja Gregor "The Mountain That Rides" Clegane ottaa lopuksi matsia - on tullu kateltua aika moneen kertaan.

Ja tää vielä lyhyempi klippi, missä Jorah Mormont ja Qotho ottaa siistin matsin jossa tulee esiin täysin erilaiset taistelutyylit, silkkaa nannaa 8-)

[kimmokammo]

ei varsinaisesti leffa, mutta....
game of thrones 3 kausi, on tiukkaa settiä ja hound on kyllä äijä. Red wedding oli parempi kuin pystyin etukäteen kuvittelemaan

[mimmi]

Hostel tuli yövuoron ratoksi kattottua, mutta miksi? Tasan tarkkaan tiedettiin millanen pätkä kyseessä ja tällä mielikuvituksella joka kolkassa on nyt joku murhamies

[L.K.]

Attack the Block

Ihan hauska brittipätkä, jossa ulkoavaruuden örkit "hyökkäävät" lähiöön ja heitä vastaan taistelevat aluetta hallitsevat "jengi"nuoret. Sopiva sekoitus komediaa, toimintaa, scifiä ja myös gorea. Yllätyin positiviisesti, oikein hauska pätkä. Arvosana 8,5.

Saints & Sinners

Johny Strongin tähdittämä toimintajännäri, jossa hänen esittämä kovaotteinen poliisi joutuu keskelle murha-aaltoa, johon hänen vanha armeijakaverinsa on sekaantunut. Leffa on kohtuu kliseinen, mutta jotain omaperäistä pätkässä on ja toimintakohtaukset on tehty hyvin, ammuskelukohtauksissa on tyyliä ja muutenkin homma toimii. Ainoastaan draamaosiot eivät ole kovinkaan luontevia. Pääroolin Strong on kyllä ihan mies paikallaan ja sivusoissa nähdään tuttuja naamoja kuten Costas Mandylor, Sean Patrick Flanery ja itse Bas Rutten Ihan kelpo toimintapläjäys, arvosana 9-.

OT:na tuo herra Stronghan on melkoinen multitalentti. Näyttelijä, muusikkoja myös esim BJJ-mustavyö:) On muuten aika samanlainen ääni sedällä kuin eräällä tunnetulla laulajalla..kuka tunnista ekana?
[youtube][/youtube]

[ka1]

Hrafninn flýgur – When The Raven Flies.

Islantilainen viikinkiaikaan sijoittuva kulttiklassikko. Elokuvaa voisi luonnehtia jonkinlaiseksi viikinkilänkkäriksi. Sergio Leonen teokset ovat selvästi olleet keskeisenä inspiraation lähteenä. Jonkin verran elokuva pohjaa myös vanhoihin islantilaisiin saagoihin.

Kyseessä on hyvin klassinen kostotarina. Hiljainen mies ilmantuu tuomaan tuomion kahdelle menneisyydessä vääryyttä tehneelle viikinkipäällikölle, aivan kuin Huuliharppukostaja ikään.

Kuoleman instrumenttina salaperäinen anti-sankari käyttää heittoveitsiä ja piilotettuja aseita (Kas-Pin romantiikkaa... ). Ohjaaja-käsikirjoittaja Hrafn Gunnlaugsson avaa ikkunan verenhimoisten pakanajumalien ja mystismin maailmaan, jossa väkivallasta haetaan ratkaisua jokaiseen pulmaan. Elokuvan lopussa kostaja Gest ei ole sen parempi kuin jahtaamansa viikingit, ja kostonkierre on valmis jatkumaan.

Musiikki ja sen käyttö ovat niin ikään velkaa Leonelle ja Morriconelle. Islannin synkeän jylhät maisemat tarjoavat mahtavan miljöön tarinalle. Kuvissa on usein kruusailematonta alkuvoimaisuutta ja 4:3 kuvasuhdekaan ei häiritse.

Erittäin toimiva kokonaisuus, kostoleffojen ehdotonta aatelia. Islanti on muuten hieno ja näihin kuvioihin hyvin sopiva kieli.

[bodyguard]

Star Trek Into darkness

Tykkäsin tästä ihan kohtuu paljon. Mielestäni kohtuu hyvin saatu päivitettyä star trek- maailma nykyaikaan. Vauhdikkaampi ja humoristisempi mutta pohjimmiltaan samaa juttua. Juonikin oli yllättävän kiinnostava ja ihan hyviä näyttelijöitäkin saatu remmiin. En oikein keksi hirveästi mitään negatiivista sanottavaa.

Drogówka

Puolalainen uusi tekele liikennepoliiseista. Kohtuu mielenkiintoinen mutta melko sekava kuten samojen tekijöiden leffat tuppaavat olemaan.