Viimeisin katsomasi elokuva

[Mika]

Tuo The Big Short oli minustakin varsin kelpo elokuva. Tykkäsin.

Frank on erilainen elokuva, ja vaikka yleensä tykkään sellaisista, tämä ei oikein osunut. Varmaankin oma kohdeyleisönsä tällä on, sillä onhan elokuvaa ylistetty.

[flammee]

Rush, Niki Laudan ja James Huntin kaksintaistelusta formulamaailmassa.. Ihan pätevä leffana, mutta toimintakohtaukset oli ryssitty hollywoodin surkealla kameratyöskentelyllä - kamera heiluu, kuvakulmat vaihtelee ja tapahtumista ei saa selvää. Vetoaahan se tunteisiin jollain liskoaivotasolla, mutta oikeat formulakisat on jännempiä..

Erityisesti tykkäsin kuitenkin tästä pätkästä, silleen reaalielämän mediaa ja tiettyjä vääristelyjä ajatellen.

[Mika]

Koska sitä on niin paljon kehuttu, aloitimme innolla La La Landin katsomisen viikonloppuna. Jaksoimme 40 minuuttia, koska olemme sitkeitä. Olihan se aivan hirveää kuraa. Sanottakoon tämä siksi, kun elokuvaa on niin laajalti ylistetty. Ihan kaikille se ei maistu.

Vaihdoimme sitten Netflixin yhteen komediaan.



Tuo on sellainen keskivertainen komedia. Kyllä sen katselee, kun alkaa muutenkin jo unettaa.

Elokuvan yksi kantava sanonta on "A little dab'll do ya", vaikkei sitä oikeastaan toistetakaan. Se onkin näköjään peräisin vanhasta mainoksesta, joten elokuva kumartaa silläkin siihen suuntaan. Sellaiseen vanhaan mysteerielokuvatyyliin tämä on kyllä hyvin tehty.

[Lasse Candé]

Sensuela (1973)

Teuvo Tulion legendaarinen leffa.

Sensuela – uskomattoman camp-pornon leikkaamaton versio ensi kerran tv:ssä!
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/04/26 ... rran-tvssa
(Linkissä myös linkki Areenaan, jossa leffan voi katsoa.)

Tuo juttu kannattaa ehdottomasti lukea koska sitä lukiessa saa nauraa aivan helvetisti.

Tuli eilen Teemalta ja nauhallehan se oli pakko laittaa ja katsoa pikkuviiveellä. Yle päätti markkinoida vähän erikoisemmin. Olisi varmaan Tuliokin tykännyt kyttyrää tuosta arvostelusta.

Noin vakavammin, suosittelen leffan katsomista jos tykkää sellaisesta syvällisestä passkasta mitä minä olen täällä joskus hehkuttanut tai jos on reippaasti camp-henkeä. Tämä sopisi nimittäin aivan loistavasti myös potkun leffailtoihin. Kun itsessäni toteutuvat molemmat ominaisuudet, niin tuo on mitä loistavin.

Kyseessä on myös ehkä maailman oudoin leffa. Jos oikein ymmärsin, se on alunperin puhuttu englanniksi ja sitten dubbattu suomet päälle. Outoa on myös se, että on niin erikoisesti onnistuttu liimaamaan täydellisesti päällekäin täysin passka leffa ja hyvä leffa.

Pätkä paranee loppua kohti ja sen taiteellisuus on kyllä voimakasta sorttia. Leffa on myös näyttävä, enkä tarkoita vain pääosanaisen vartaloa, joka kyllä on just upea. Myös tuo näyttävyys tulee paremmin esiin loppua kohti.

Kun olin katsonut pätkän, annoin sille mielessäni kaksi tähteä witunmoisesta loppukiristä. Kävin nukkumaan ja kun heräsin oli arvosana noussut johonkin about 3,5:een, koska taideteos jäi jotenkin vaivaamaan. Tuon tekstin mukaan Tulio oli melko vähän aiemmin tehnyt ensimmäisen leffan samasta tarinasta, joten kai hän näki siinä jotakin ja jotakin hän myös välittää tällä ihan witun oudolla leffallaan. Mahdollisesti nämä ovat myös samat asiat. Voisin turista enemmänkin jos joku muu on katsonut tämän.

Ja on muuten sitten kovat popit pätkässä.
Aa, ja sanotaan vielä, että on aivan hemmetin upeaa katsoa 60-luvun Helsinkiä hienoissa väreissä hienosti kuvattuna. Ja jotenkin myös kaikkia leffan esineitä.
Nykyinen maailmamme on aika paljossa rapistunut versio huomattavasti vanhemmasta. Joskus rakennettiin enemmän ja siis joskus kaikki oli uudempaa. Tämä näkyy jotenkin kyllä aivan hemmetin upealla tavalla pätkässä.



Tuo linkin teksti on must-luettavaa. Leffaa en suosittele kovin monelle. Joillekin voi toimia sopivassa porukassa läppänä ja aivan hemmetin pieni osa voi saada tästä mitään muuta irti. Ja tämä siis ei ole haaste. En vain oikein niinkuin suosittele tätä leffaa.

[Lasse Candé]

Miami Vice.

Ja olikin hemmetin hyvä! Jotenkin pelkäsin pahinta, mutta tämähän olikin paras toimintaleffa mitä olen nähnyt pitkään aikaan. Ja juonikin pelitti todella hyvin. Toteutus lisäksi sellainen että elokuvan maailma heräsi henkiin.

Kyllä tuo oli viisi tähteä!

[ka1]

Miami Vice.

Ja olikin hemmetin hyvä! Jotenkin pelkäsin pahinta, mutta tämähän olikin paras toimintaleffa mitä olen nähnyt pitkään aikaan. Ja juonikin pelitti todella hyvin. Toteutus lisäksi sellainen että elokuvan maailma heräsi henkiin.

Kyllä tuo oli viisi tähteä!

Sanoisin, että 2000-luvun paras toimintaelokuva. Voin seistä yhä yllättävissä määrin tämän seitsemisen vuotta sitten raapustamani arvion takana. Pidän Miami Vicea Mannin digikauden (Ali/Collateral ->) ultratyylikkäänä epitoomina.

Veikkaan, että tuohon fiilikseen elokuvan maailman henkiin heräämisestä vaikuttaa hyvin vahvasti myös juurikin digikuva - ja dynaaminen käsivarakameran käyttö. Kuvan tekstuuri on aivan erilainen kuin filmissä, huimasti parempi erottelukyky pimeässä piirtää näkyviin esimerkiksi öiset myrskypilvet tai muskeliveneet kaupunkien valosilhuetteja vasten... On positiivista, että esim. Nolan pitää filmikuvausta elossa, mutta yksisilmäiset väitteet siitä, että digi pilaa elokuvan, ovat aika väsyneitä. Sen digikuvauksen pioneeri Mann on osoittanut:

[Lasse Candé]

Herranjessus, ai se hyppäsi noin kauas menneisyyteen... No aika vissiin menee nopeasti tai jotain.

Hyvä arvostelu oli tuo. Jätin tuon liikkuvan kameran mainitsematta, ettei mene taika pilalle, jos joku katsoisi. Itse en nimittäin edes tajunnut sitä, kunnes kun jouduin pitämään tauon elokuvasta ja palasin siihen sen jälkeen. Mulla se luultavasti vaikuttaa henkiin heräämiseen, koska sama tunnelma oli vahvasti läsnä sarjassa The Shield, oletettavasti samasta syystä.

Muistan sanoneeni itselleni Miami Vicen aikana, että nyt on pullat niin hyvin uunissa, että wittu jos menette pilaamaan tämän! Eivät pilanneet, mutta olisi voinut nousta suurempiinkin sfääreihin ja mahtavampaan loppuun. Siis ihan tason kaaren mielessä. Ei mitään käryä kuinka tuon tarinan olisi saanut paketoitua paremmin kylläkään. Vähän joutui venyttämään, että sain viiteen tähteen, mutta neljä olisi ollut liian vähän.



Muuten katsonut kaikennäköistä hömppää, hassua ja passkaa mitä on telkkarista sattunut tulemaan. Laitan noin kolmasosan iltaysin ja aamun välisistä nauhalle ja katselen kun ehdin. Sivuutan katastrofileffat ja jos valmistusmaana lukee jokin muu kuin USA. No ei vaa, mutta vähän niinkin.

Ehkä yksi parhaista tähän lähiajoille on Sandlerin That's My Boy. Ei sen takia että se olisi oikeasti hyvä vaan koska siinä on törkeää huumoria, jo ihan tarinan alustuksesta alkaen.

Sitten tietenkin vähän vakavammin hyvä on Point Break. Pääsi nuoruuden fiiliksiin ja onnekseni huomasin että leffa on yhtä hyvä kuin mitä oli kakarana. Pitänee lähipäivinä tarkastaa, josko sama pätisi tuolle nauhalla olevalle Black Rainille. Siitä muistan vain jonkun oletettavasti japsin höpinät jostain atomipommista ja jonkun turpaanvedon, olikohan lentokoneessa. Hemmetti kun vastaavat muutamasta muusta leffasta (esim Arskalta ja Seagalilta) saattaa saada minut muistamaan tämän ihan väärinkin. Jäänyt myös mieleeni kuinka yksi asuntolan (asustelin sellaisessa pienenä) isoista pojista, elikkäs lukion kolmonen, hehkutti sitä viidesluokkalaiselle minulle ja parille muulle kersalle. Jotenkin se leffa sai hyvän leiman tästä syystä ja nyt aikuisemmalla iällä selviää pettikö tämä "Gilu"-niminen tyyppi meidät.

[AlexMachine]

Lasselta hyvä posti noista vanhoista klassikoista. Pitää ottaa uusintakierrokselle.
Joista sitten tuli mieleen elokuva To live and die in LA.
Tämä tuli 1986 teatteriin Suomessa. Olin levoton 16-vuotias, kaikki kaverit jossain menossa joten kävelin kaupungilla leffateatterin ohi sateisena iltana ja päätin mennä sateensuojaan katsomaan jonkin leffan. No tuo oli ensimmäinen joka alkoi. Istuin lähes tyhjässä salissa, silmät liimautuneena kankaaseen kun leffa otti kiinni ja vei mennessään.
Leffan jälkeen olin kuin muissa maailmoissa seuraavan tunnin kun sulattelin mitä olin juuri nähnyt. Varma merkki laatuleffasta.
Ohjaajana William Friedkin. Näyttelijäkaartissa mm Willem Dafoe, John Turturro, Robert Downey, Sr. William Petersen (tuttu CSI sarjasta.)
Eli jos tätä ei ole Lasse nähnyt niin iso suositus.

Josta tulikin mieleen että pitäisi oikeastaan katsoa taas kerran L.A. Confidential.

[Lasse Candé]

Näyttää lupaavalta kieltämättä!

[Lasse Candé]

Pakkohan tuo oli katsoa, koska kun hain tuon trailerin, huomasin samalla että koko leffa on tuubissa.

Linkki paljastuksessa.

paljastus:

Sai vihdoin kunnon käyttöä tuolle Chromecastille, mistä maksoin 20e. On nimittäin hemmetin hyvälaatuinen kuva vieläpä tuossa youtube-leffassa! Ja siis tietämättömille tiedoksi, chromecast on sellainen härdelli minkä avulla saa kuvan suoraan netistä telkkariin. Monissa nykyaikaisissa telkkareissahan on sama toiminto jo itsessään. Lisäksi siihen saa kopion puhelimen tai tabletin näytöstä, jos jostain syystä sellaista haluaa, mutta itse ohjailen tabletilta yleensä settiä mikä tulee suoraan netistä. Helppoa.

On varmaankin nykyään ihan varteenotettava vaihtoehto tarkistaa varsinkin vanhoista leffoista että löytyykö tuubista. Lähti heti perään jokin film noiri vuodelta 1975, missä Stallone, mutta enpä taida jaksaa katsoa. Kuvanlaatu näyttää siinäkin erinomaiselta. Toki joutuu leffan alussa vähän tsemppaamaan korvansa kanssa kun ei ole tekstejä ja ennen vanhaan leffapuheesta sai vähemmän selvää, imho.



En ihmettele noita reaktioita tästä To Live and Die in L.A:sta. Varsinkin nuoreen mieheen toimii kuin häkä, mutta noin isoksi tarinaksi täytyy kyllä sanoa, että yllättävän ehjä ja toimii siis tällaiseen jo vähän vanhempaankin. Aika kova näyttelijäkaarti ja erinomaisia hahmoja. Ihmetyttää lähinnä, miksi olen missannut tämän, kun katselin koko 90-luvun ihan witusti leffoja telkkarista? Eikö tätä koskaan tullut?

Vai olisinko voinut unohtaa? Tuskin kyllä tätä.

Sisältää myös raakaa väkivaltaa ja pienet nätit tissit.


EDIT: PS: Jos tulee todella hyviä leffoja tuubissa vastaan, niin kertokaa hemmetissä täällä!

[katar]

Ja taas on tuijotettu leffoja...
Osa vanhoja, kuten katsoin taas ties kuinka monetta kertaa X-Men leffan, sen ensimmäisen siis. On se vaan hyvä, hahmot on hyviä, Wolverine eli Hugh Jackman on niiiin ihqu. Ja meno muutenkin magiaa. 9 miinus (kun loppuu niin nopeaan ).
Toinen, minkä katsoin jo aikaa sitten, on Tanskalainen tyttö, the Danish Girl; Eddie Redmayne tekee Oscarin arvoisen suorituksen Einar Wegenerinä, transsukupuolisena henkilönä. Mielettömän hyvä leffa, Eddien suoritus tosi herkkävireinen ja kaunis suorastaan, lyyrinen olisi ehkä jopa hyvä sana kuvaamaan tätä roolia. Kuvaus ja puvustus on myös tosi upeaa leffassa, tapahtuuhan se 1920-luvulla Kööpenhaminassa. Vahva suositus, 9+ tälle pätkälle.

[Mika]

Felon (2008)

Vankilaelokuvia on tehty melkein yhtä paljon kuin Adam Sandlerin komedioita, joten alue on haastava. Felon nousee sarjassaan keskitason yläpuolelle. Varsinkin Val Kilmerin hahmo teki vaikutuksen.

Elokuvassa perheenisä vahingossa tappaa murtautujan. Vankilaelämä on sitä samaa kuin muissakin sarjoissa mutta ihan hyvin tehtynä. Loppua kohti panokset nousevat.

Myös päävanginvartija oli hyvin näytelty. Piti pitkään miettiä, mistä se näyttelijä on tuttu. No, hänhän oli Sons of Anarchyssa Damon Pope.

Potkulaisille mainittakoon vankilatappelujen olevan keskeinen osa elokuvaa.

Elokuva näkyy Netflixillä.

[Lasse Candé]

Sensuela (1973)

Teuvo Tulion legendaarinen leffa.

Sensuela – uskomattoman camp-pornon leikkaamaton versio ensi kerran tv:ssä!
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/04/26 ... rran-tvssa
(Linkissä myös linkki Areenaan, jossa leffan voi katsoa.)

Nyt tuli katsottua Sellaisena kuin sinä minut halusit (1944).
Tuossa Sensuelaa käsittelevässä tekstissä mainittiinkin että Tulio oli tehnyt samasta tarinasta aiemmin version. Nyt huomasin, että stoori on pääpiirteiltään vahvasti sama, joskin tärkeätkin hahmot saattavat olla oleellisesti eri ja vaikkapa Sensuelan isän roolin ajaa tässä äiti. Mutta siis että about sama stoori joka tapauksessa. Tai hemmetin vahvasti sinne päin.

Yllätyin kuitenkin suuresti, kun näin ei olekaan. Se leffa mikä on tekstin mukaan (ja pikasilmäyksellä wikipediankin mukaan) sama tarina onkin kaksi vuotta myöhempi Rakkauden risti.

Nyt joudun sitten katsomaan senkin, jos vain suinkaan tulee Teemalta kesän aikana, kun ne näyttää näitä. Sitten olen nähnyt käytännössä saman tarinan kolme kertaa saman ohjaajan väsäämänä.



Mutta tämä oli jo paljon parempi leffa kuin tuo Sensuela, vaikka en ihan pääse vieläkään yli Sensuelan kuvauksellisesta tunnelmasta ja tällaisista asioista tulevasta voimasta. Mutta tässä nyt kuitenkin tarina ihan oikeasti koskettaa jokaisessa käänteessä, oli toteutus miten kökköä Suomileffaa tahansa. Puolustukseksi täytyy sanoa että tuohon aikaan osattiin taiteilla enemmän ja tiettyä väkevyyttä tulee kokemukseen siitäkin huolimatta että tylsiähän nuo ovat.

Mulle myös oikeastaan sopii ihan hyvin tuo kirjakielimeininki. Ja jopa tämän leffan tapauksessa sen paikoin ylitsepursuava runollisuus. Hemmetti kun suomenkielessä on kirjakieli niin kaukana kaikista murteista, niin joko ruudussa tai kankaalla puhutaan kirjakieltä, mikä erottuu, tai sitten jonkinlaista puhekieltä, mikä kuulostaa sitten aina liian alleviivatulta ja erottuu...

Nyt sitten odotellaan sitä Rakkauden ristiä innolla.
Ai samperi, jokin Tulion leffa saattoi tulla viime yönä... Pitää tarkistaa Areenalta.

[ka1]

Jos sitä pitkästä aikaa tähänkin ketjuun päivittelisi.

A Most Violent Year tuli katsottua.

Kyseessä on mielestäni kuluvan vuosikymmenen toistaiseksi paras rikosepookki. Genrevalioille kumarretaan, mutta teos seisoo tukevasti omilla jaloillaan. Virheetöntä elokuvaa ja korostetun hiottua muotoa, mikä natsaa laskelmoivan kontrollin tematiikkaan.

80-luvun alun New Yorkissa on menossa vuosista väkivaltaisin. Elokuva kertoo puolirikollisesta öljybisneksestä, jonka mustissa virroissa kunnianhimoinen päähenkilö Abel Morales (nimen symboliikka ei kovin hienovaraista) välttelee polulta oikealta poikkeamista. Vaan onko taustalla moraali, vai nihilistinen hyötyajattelu?

Elokuva on loistavasti kirjoitettu. Henkilöhahmot ovat täyteläisiä omine motiiveineen, menneisyyksineen ja luonteenpiirteineen. Oscar Isaac tekee järkälemäisen roolisuorituksen: Moralesin hahmo huokuu liki costellomaisessa stoalaisuudessaan ja määrätietoisuudessaan auktoriteettia sekä vaikeasti määriteltävää uhkaa.

Tunnelmaa luodaan taiten. Esimerkiksi soundtrackin voimakas kaikuefekti eli tilan tuntu saa koko tarinan vaikuttamaan mittakaavaansa majesteetillisemmalta. Suureellisuuden tunteesta huolimatta häiritsevää patetiaa elokuvassa ei ole; iso kokonaisuus rakentuu pienistä, uskottavista ja tarkkaan harkituista palasista.

Dialogi on niin rikasta ja juovikuvio kaikkine yksityiskohtineen niin koherentti kaari, johon esimerkiksi nietzscheläistä nihilismin ja yli-ihmisyyden pyörittelyä on niin luontevasti sisäänrakennettu, että ajattelin elokuvan pohjautuvan johonkin laaturomaaniin. Näin ei ole, vaan ohjaaja Chandor on käsikirjoittanut sen itse.

Toiminnalista rikospätkää odottaville realistinen ote ja maltillinen tempo voivat tulla negatiivisina yllätyksinä, mutta Elokuvan ystäville voin A Most Violent Yearia suositella.

Kyseessä on merkkiteos ja oppitunti kurinalaisuudesta. J.C. Chandorista kuullaan vielä. Nykyajan valtaisimpaan virtaan hän on silti selvästi liian taitava ja kunnianhimoinen.

[katar]

Sivusilmällä tuijottelin eilen Just like heaven (suomennettu Jos se vain olisi totta); romanttista hömppää, Reese Witherspoon ja Mark Ruffalo, jälkimmäinen on leskimies, joka muuttaa asuntoon, joss Reese kummittelee. Tai sinne päin, ei nyt kerrota kaikkea. Hömppänä ihan jees, ehkä semmonen 7.
Toinen mitä katsoin tuossa, oli G.I.Jane; Demi Moore SEAL-koulutuksessa/höykytyksessä. Ihan jees pätkä, ehkä hieman liioiteltu kuvaus aina välillä oletan, tai mistä mä sen tiedän; piekseekö ne niitä oikeesti niitä alokkaita siihen tyyliin, mitä master chief Urgayle höykyttää Jordania (Moore)? Moore on tiukassa tikissä, Viggon viikset vähän ehkä huvittaa (OT, joo-o), mutta muuten ihan pätevä pätkä. Liioitteleva, mutta ihan jees. 8+. Ja Demi on .