Paras kohteliaisuutesi

[tabitha]

Aa joo, pitää muistaa kirjoittaa tämä tänne.

Tänään kun olin myöhään illalla keittiössä etsimässä ruokaa, isäpuoleni katseli minua takaapäin ja sanoi "oletpas sä skrode" Minä siihen: "no en edes ole." Vastaus: "no olethan sä, tollanen roteva"

Mulla on nyt sellanen olo että mä olen ihan bodari.

[Ari]

Tämä ei ollut ihan kohteliaisuudeksi muotoiltu, mutta kai siinä voidaan nähdä joitakin epäsuoria kohteliaisuuksia. Kerran minulle sanottiin seuraavalla tavalla:
"Sitten kun japanilaiset kehittävät sellaisen laitteen, jolla näkee ihmisten ajatukset, niin kytketään se ensiksi Takaloon. Laitetaan sinun ajatukset näkymään isolta monitorilta. Siitä tulee varmasti kunnon splatter-elokuva. Vielä me sinut myydään koe-eläimeksi johonkin laboratorioon ja saadaan siitä hyvät rahat."

[Jussi Häkkinen]

Aa joo, pitää muistaa kirjoittaa tämä tänne.

Tänään kun olin myöhään illalla keittiössä etsimässä ruokaa, isäpuoleni katseli minua takaapäin ja sanoi "oletpas sä skrode" Minä siihen: "no en edes ole." Vastaus: "no olethan sä, tollanen roteva"

Mulla on nyt sellanen olo että mä olen ihan bodari.

The mental images! The mental images!

Taisin päässäni kuvitella aika rasvaisen äänensävyn ja viattoman pikkutyttösaundin.

Saatana, kytkekää minut irti aivoistani!

[tabitha]

Saatana, kytkekää minut irti aivoistani!

Minä voin auttaa, jos se pään irrottamisella hoituu...

[Janneee]

ei nyt paljon tuu mitää kohteliaisuuksia tähän hätään mieleen mitä mulle ollaan tehty, mutta tossa talvella kun tulin kotiin ja oli jo pimeetä niin siinä meidän talon lähellä käveli vanha mummeli ja pyys apua että jos voisin saattaa sen kotiin ku oli niin pimeetä ja liukasta.. olin vähä hämmentynyt ja no.. tottakai se piti kotiin saattaa, eihän siinä nyt ois kehdannut sanoa että "on vähän kiire, pyydä jotai muuta" eikä siinä mitään kohteliaasti saatoin sen johki parinsadan metrin päähän rapunovelleen ja kovasti se kiitteli .. 80 vuotias mummonhöperö tulipahan päivän hyvätyö tehtyä

[bodyguard]

Tossa yks päivä kaverini totesi mulle että "et sä nyt mikään huono ihminen oo" Tämä on ylivoimaisesti paras kohteliaisuus minkä olen tässä elämässä kuullut

[Paappa]

Vaimolle olen usein todennut että hän on "viisas, kaunis ja mukava".

[Mouhi]

Treeneissä, olen justiin lyönyt gedanbarai-gyakuzukin. Jäpitän zenkutsudachissa, ohjaaja kahtelee joka puolelta ja tuumaa "Eihän siinä, se on ihan hyvä."

[Anni M.]

Mulla on erittäin usein tapana sanoa ihmisille suoraan päin naamaa myös positiivisia juttuja. En miellä niitä kohteliaisuuksiksi vaan vilpittömyyksiksi.

Esim. viimeksi sanoin jollekin entuudestaan tuntemattomalle miehelle (kun keskusteltiin porukassa) että "en olekaan koskaan ajatellut asiaa tuosta näkökulmasta. Sinulla on erittäin raikkaita näkemyksiä." Sitten sanoin erästä toista miestä söpöksi ja tällä viikolla viimeksi sanoin erään tuntemattoman naisen hiuksia erittäin kauniiksi. No, turha kaikkia juttuja on luetella. Sanon aina jotain kivaa jollekin jos siltä tuntuu!

Mä en muista kamalasti itselleni sanottuja kehuja...No, yks miespuolinen kaveri sanoi mulle että "Sä et olekaan normaali". Siinä kontekstissa olin tosi otettu!

Sitten pari viikkoa sitten joku tuntematon mies tuli sanomaan mulle, että "Sussa on karismaa". Aika kiva että joku ajattelee niin. Mut se oli kyllä kännissä.

Sit jokin aika sitten joku mies, joka odotteli tyttöystäväänsä/vaimoaan pankkiautomaatilta, kutsui mut sateenvarjonsa alle. Sanoin, että onpa ystävällistä! Sain sateensuojan vähäksi aikaa!

Niin ja sitten eräässä tapahtumassa kolme teini-ikäistä tyttöä halusi samaan valokuvaan mun kanssa, koska "sä olet niin mukava ihminen". Suloista!

Ja silloin aikoinaan kun sain gradun valmiiksi ja proffalta tuli imarteleva sähköposti olin aika fiiliksissä.

Ja sit mulla on kuulemma ihanan suudeltavat huulet. Tollasta söpöilyä on aina kiva kuulla.

[Mika]

Anni M., meitä on siis enemmänkin.

Olen vakaasti sitä mieltä, että ihmiset liian usein jättävät sanomatta jotakin kohteliasta, vaikka se heidän mielessään pyöriikin. Välttämättä ei pyöri se sanominen, mutta se kohteliaisuus itsessään. Ja sanasta kohteliaisuus olen Anni M. ihan samaa mieltä kanssasi: kyse on vilpittömyydestä.

Samaten on sanottava, että ihan liian helposti ihmiset kyllä kommunikoivat, kun sanottava on negatiivista. Nuo kaksi asiaa ovat täysin epätasapainossa keskenään. Mutta se menee tämän aiheen ulkopuolelle.

Pienet asiat ovat isoja asioita. Pari vuotta sitten sain erittäin hyvää palvelua eräässä liikkeessä. Vein tädille kukkia tuntia myöhemmin.
Klaus Fleming auttoi mua erään biisin etsimisessä (oli kyllä häneltä todella iso urakka; pelimies ). Vein kassin olutta hänelle Yleen.
Eräs yrittäjä, jota en edes tunne emmekä tule koskaan tapaamaankaan, teki hänelle täysin tarpeettoman myönnytyksen erään liikeasian suhteen, koska sitä pyysimme. Lähetimme Stockmannin lahjakortteja hänelle.

Pieniä juttuja, jotka kyllä muistetaan.

Altruismi. Elämän tarkoitus. 8)

[Kari Aittomäki]

Just eilen sanoin jollekulle:
- Kylläpäs neiti haisoo hyvälle!
- Voi khi-kiitos!

Tarkoitukseni oli ilmoittaa neitille jotta vaikka neiti tuoksuu hyvältä, minä en tuoksu; tulin justiin puukuormaa purkamasta ja olin ns. alkutiloissani.
Ja neiti sijoittui kovin lähelle, oltiin vahtaamassa patsaanpaljastelua.
Kokkolan keskellä törröttävä siirtolohkare on saanut lukevan pojan hatukseen.

[Keiju]

Parasta, mitä itse olen toisen sanomana kuullut, tuli erään opettajan suusta: "Sinä kyllä selviät mistä tahansa"!
Eikä lausahdus liittynyt vain opintoihin vaan elämään yleensä. Se, mikä siinä imarteli, oli se, että joku muu minun itseni lisäksi havaitsee saman asian.

....ja minähän selviän, jopa opintolainoista!

[Mika]

Parasta, mitä itse olen toisen sanomana kuullut, tuli erään opettajan suusta: "Sinä kyllä selviät mistä tahansa"!
Eikä lausahdus liittynyt vain opintoihin vaan elämään yleensä. Se, mikä siinä imarteli, oli se, että joku muu minun itseni lisäksi havaitsee saman asian.

Hmm, tuosta tulikin mieleeni.

Oli kirjoitukset ja reaali. Pyysin lupaa päästä röökille ja mukaan tuli biologian opettajamme Paakkola. Oli muuten oikein kunnon hippi, helkkarin mukava äijä, yksi mukavampia ihmisiä ja opettajia kuunaan, kohteli meitä lukiolaisia kuten kanssaihmisiä, ja 3-4 vuotta lukion jälkeen kerran kun olin menossa Urheilutalolle harjoittelemaan, ope hyppäsi kahviosta (heillä oli koulun liikuntapäivä) ja tuli heti juttelemaan. Ei ollut meillä päin opettajien tapana tuollainen tuttavallisuus ja rentous.
No, tupakkahuonehan oli sopivasti poikien pukkarissa (:D) ja menimme sinne. Olimme kahden, joten siinä oli mahdollista jutella, muutenhan hiljaisuus oli päivän sana. Ope sitten kysyi, että mihin olin vastannut siihen mennessä. Sanoin että tsykologian jokeriin, vaikken ollut edes lukenut tsykaa. Opettaja vastasi, että "Älä huoli, sinun järjelläsi ja kirjoitustaidoillasi tulet saamaan siitäkin tehtävästä hyvät pisteet, se on varma." Ja ihan OK se menikin, sain muistaakseni 8/9 (jokereissa oli aina kovemmat maksimit). Selittely kannattaa - noissa humanistisissa aineissa.

Muutama valittu sana ja ne muistaa vielä yli 15 vuotta myöhemmin. 8)

[Keiju]

Opettaja vastasi, että "Älä huoli, sinun järjelläsi ja kirjoitustaidoillasi tulet saamaan siitäkin tehtävästä hyvät pisteet, se on varma."

Minun kohdallani ei varmaankaan ollut kyse hyvistä suorituksista, en ollut mikään loisto tapaus teorioissa, ainoastaan kaksi kiitettävää tokarissa (siis tässä viimeisimmässä tutkinnossa). Kyseessä oli ja on ennemminkin asenne "sama miten menee, kunhan jotenkin menee..."

[bodyguard]

Minulla on vähän sellainen ongelma etten ole oikein kovin hyvä vastaanottamaan kohteliaisuuksia. Tulee aina sellainen olo että "onkohan toi ihan järjissään" tai "se sanoo sen vaan ollakseen kohtelias"

Oli kirjoitukset ja reaali. Pyysin lupaa päästä röökille ja mukaan tuli biologian opettajamme Paakkola.

Mitä, pääsittekö te röökille kirjoituksista :evil: