Kielten opiskelu

Pannu aina kuumana ja pöydissä tilaa. Keskustelua kamppailulajien ulkopuolelta.

Ylipotkijat: Totte, JanneM, Point, Tyttö

Vastaa
Kuvake
Jussi Huusko
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 5
Viestit: 1867
Lauteille: Joulukuu 2008
Tykännyt: 27 kertaa
Tykätty: 10 kertaa

Kielten opiskelu

#106

Viesti Jussi Huusko » kesä 15, 2013, 06.52

Hieman lisää vaikeiden kielten opiskelusta pohdintaa natiivi enkun puhujille:
Language Difficulty Ranking

The Foreign Service Institute (FSI) has created a list to show the approximate time you need to learn a specific language as an English speaker.

http://www.effectivelanguagelearning.com/language-guide/language-difficulty" onclick="window.open(this.href);return false;

Kuvake
Antti
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 626
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Tykännyt: 2 kertaa
Tykätty: 14 kertaa

Kielten opiskelu

#107

Viesti Antti » kesä 26, 2013, 12.58

Aleksi T kirjoitti: Luulisin, että esim. espanja on englantia helpompi kieli oppia, kun lausuminen mukailee paljon loogisemmin kirjoitettua tekstiä kuin englanti. Ranska on samasta syystä molempia vielä vaikeampi oppia, kun kirjoitettu ranska on syväjäädytetty joskus Napoleonin aikoihin. Kirjaimellinen lausuminen on yksi niitä virheitä, jotka tahtovat tulla jatkuvasti vastaan suomalaisilla puhujilla ja luulisin, että se on yksi suurimpia tekijöitä, kun pohditaan vastaavia listoja suomelle.
Tuskin oikeinkirjoituksen ja ääntämisen vastaavuuden yhtäläisyys suomen kanssa on sentään mikään oleellisin ongelma kielenoppimisessa. Ääntämisen suhteen varsinaiset ongelmat suomenkielisille ovat äänteissä, joita suomen äännejärjestelmässä ei ole ja joiden ääntäminen on fyysisenä suorituksena opeteltava, sekä muut poikkeavat piirteet, esim. ruotsin eri u-äänteet (hos ja hus) ja englannin v- ja w-äänteet, joista kumpikaan ei oikeastaan vastaa suomen v-äännettä.

Toki kirjoitusasutkin voivat hämätä: englanninkieliselle kannattaa uskotella, että kaikki suomen t-ja p-kirjaimet ovat itse asiassa d ja b, jotta ääntämys olisi suunnilleen oikein.

Englannin oppiminen on kuitenkin tässä(kin) suhteessa suomalaisille suhteellisen helppoa, koska englantia näkee ja kuulee joka paikassa.

Ranskan kielessä standardiääntämys on nähdäkseni paljon johdonmukaisemmassa suhteessa oikeinkirjoitukseen kuin englannissa. Muutoksia on tehty Napoleonin ajan jälkeenkin, kliseisimpänä esimerkkinä e-äännettä merkitsevä oi > ai: englannin sana connoisseur (ransk. connaisseur) on lainattu ranskasta ennen tätä muutosta.

Joka tapauksessa plurisentristen kielten tapauksessa voi suomalainen kirjaimellinen ääntämys mennä parhaassa tapauksessa läpi jonain alueellisena syntyperäisenä varianttina. :)
Toisaalta uskoisin, että kun englanti on kakkoskielenä tarpeeksi vahva, voi ihan hyvin opiskella sen avulla uusia kieliä. Ainakin mulla tahtoo olla lähes kaikki materiaali (Assimil, TeachYourSelf) tällä hetkellä englannista saksaan -periaatteella.
Englanti (Colloquial, Teach Yourself, Assimil), ranska (Assimil) ja saksa (Assimil, Kauderwelsch) lienevät hyödyllisimpiä välittäjä- tai metakieliä tässä mielessä. Parasta olisi toki, että metakieli on oma äidinkieli, koska ongelmakohdat ovat tietenkin erilaisia riippuen äidinkielestä (ja toki muusta kielitaidostakin). Ellen erehdy, Assimil-sarja on käännetty ranskasta englanniksi ja muille kielille. Kotoa löytyy Assimilin italia sekä at ease -että ohne Mühe -versioina, pitänee vertailla, millaisia eroja niissä on.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi)

Kuvake
Aleksi T
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 15
Viestit: 2189
Lauteille: Kesäkuu 2009
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Kielten opiskelu

#108

Viesti Aleksi T » kesä 29, 2013, 19.23

:tiphat: :hyvinsanottu:

Muunmuassa Alexander Arguelles on painottanut noita hyviä välittäjäkieliä, kun tavoitteena on opiskella oikeasti paljon kieliä ja kyllähän Assimilitkin tunnetusti parhaimpia ja etenkin kattavimpia ovat ranskaksi. Ja mitä enemmän kieliä sitä osaa, sen enemmän yhtymä- ja erokohtia löytää uusista ja uudet kielet asettuvat nätimmin mielen lokeroihin.

Olisi kyllä mielenkiintoista kuulla vertailuja noista. Itse opiskelen juurikin vanhemmalla ohne Mühe -kirjalla saksaa. Mitä itse olen vertailuja nähnyt, niin vanhemmat tuntuvat olen suoraviivaisempia ja sisältävät lähinnä tekstit molemmilla kielillä ynnä kielioppiselitykset ja mahdolliset foneettiset ohjeet. Uudemmissa taas on lisätty "fill in the blanks"-tehtäviä ja muuta.
[youtube][/youtube]
Tavoitteena olisi Arguellesin tapaan hankkia kirjastoa erilaisista materiaaleista ja metodeista, jolloin voisi paremmin vertailla niitä ja mielen mukaan vaihdella opiskelutapoja, jos siltä tuntuu. Tällä hetkellä mennään kuitenkin Assimil + Michel Thomas -combolla.
“When you’re out there partying and horsing around, somebody out there at the same time is working hard, somebody is getting smarter, and somebody is winning”

Kuvake
Point
ylipotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 6820
Lauteille: Tammikuu 2009
Tykännyt: 10 kertaa
Tykätty: 13 kertaa

Kielten opiskelu

#109

Viesti Point » syys 23, 2013, 10.00

Olisiko kellään vinkata mitään hyvää tai hyviä sivustoja jolla lapset (10-12 v) voisivat opiskella englantia "hauskasti"?

Tässä ketjussa löytyi hyviä saitteja aikuisten itseopiskeluun/taitojen kertaamiseen, mutta lisääkin saa ehdottaa. Ja jos joku on löytänyt hyvän iphone sovelluksen, niin sitäkin saa ehdottaa..
Detox ei ole pelkkä dietti. Se on elämäntapa.

Kuvake
Antti
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 626
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Tykännyt: 2 kertaa
Tykätty: 14 kertaa

Kielten opiskelu

#110

Viesti Antti » marras 5, 2013, 09.20

Aleksi T kirjoitti: Olisi kyllä mielenkiintoista kuulla vertailuja noista.
Tämä mielenkiinnonilmaus oli mennyt ohi. Hyvä idea, mutta kirjoitan siitä todennäköisesti blogiini, kunhan on aikaa.

Haja-ajatus: eräs mielenkiintoinen keino vieraan kielen luetun ymmärtämisen petraamiseen on lukea oman äidinkielensä oppikirjaa vieraaalla kielellä. Bonuksena saa mahdollisesti uuden näkökulman äidinkieleensä omaan kulttuuriin liittyvän sanaston oppimisen ohella.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi)

Kuvake
bodyguard
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 10
Viestit: 22944
Lauteille: Syyskuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Kielten opiskelu

#111

Viesti bodyguard » tammi 5, 2014, 18.23

Oisi haussa joku hyvä systeemi kielikurssista joka olisi täysin kuuntelemalla seurattavissa. Eli esim. autossa. Olen jotain tollasta kokeillut minkä löysin kirjastosta ja oli ihan tårta på tårta. Pimsleuria esim. on kehuttu aika paljon mutta se on toisaalta aika arvokaskin. Onko muita vinkkejä?

‎-I thought you were cool.
-I am. And you know what makes me cool? The fact that your opinion means less than squat to me.

Blogi

Kuvake
Aleksi T
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 15
Viestit: 2189
Lauteille: Kesäkuu 2009
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Kielten opiskelu

#112

Viesti Aleksi T » tammi 6, 2014, 12.25

Michel Thomas etenkin, jos saat käsiisi jonkin niistä kursseista, jotka Thomas vielä itse veti(italia, ranska, saksa, espanja muistaakseni). Etenkin suht. kokemattomalle opiskelijalle nuo kurssit ovat kultaa, mutta kokeneemmallekin ne varmasti vauhdittavat perusrakenteiden hallitsemista. Itse vedin saksan peruskurssin eli foundationin ja nyt käyn advanced-tasoa läpi. Formaatti on sopivan haastava mutta myös pelimäisen koukuttava. Kun jossain vaiheessa ranskan opettelun aloitan, lähtee se ehdottomasti Assimilin lisäksi Michel Thomasin vauhdittamana.

Pimsleuriin verrattuna painoarvo on enemmän rakenteissa kuin mahdollisimman hyvässä ääntämyksessä. Karkeasti sanoen Pimsleur opettaa nopeasti hyvällä ääntämyksellä yksinkertaisia lauseita ja fraaseja, kun taas Michel Thomas opettaa ketjuttamaan lauseita ja erilaisia rakenteita.

Thomasin aksentti on aika vahva monissa kielissä, vaikka onkin täysin "fluent" niissä. Samoin persoona ärsyttää joitain, mutta itse en ainakaan valita. Tyyli on hyvin omaperäinen, mutta se tekee äänityksistä huomattavasti persoonallisempia kuin esim. Pimsleurin. Tämä dokkari antaa aika hyvän kuvan metodista ja Thomasista.

[youtube][/youtube]
“When you’re out there partying and horsing around, somebody out there at the same time is working hard, somebody is getting smarter, and somebody is winning”

Kuvake
bodyguard
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 10
Viestit: 22944
Lauteille: Syyskuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Kielten opiskelu

#113

Viesti bodyguard » tammi 6, 2014, 12.30

Kuuntelin juuri tuota Michel Thomasia kun satuin kirjastosta löytämään yhden CD:n. Ei vaan pystynyt :D Jotenkin ärsytti se tyyli ihan hemmetisti.

‎-I thought you were cool.
-I am. And you know what makes me cool? The fact that your opinion means less than squat to me.

Blogi

Kuvake
bodyguard
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 10
Viestit: 22944
Lauteille: Syyskuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Kielten opiskelu

#114

Viesti bodyguard » kesä 5, 2014, 16.41

Tässä pari resurssia ranskan opiskeluun:

RFI - uutisia selkokielellä (löytyy lisäksi tekstiversiona joten voi paremmin seurata)
http://www1.rfi.fr/lffr/statiques/accueil_apprendre.asp" onclick="window.open(this.href);return false;

TV5 Monde - valikosta langue francaise ja siellä on vaikka millä mitalla kaikkia harjotuksia yms. ranskaa opiskeleville.
http://www.tv5.org/" onclick="window.open(this.href);return false;

‎-I thought you were cool.
-I am. And you know what makes me cool? The fact that your opinion means less than squat to me.

Blogi

Kuvake
AlexMachine
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 5033
Lauteille: Elokuu 2006
Paikkakunta: Vaasa
Etulaji: Nyrkkeily
Takalajit: Mil Fight, Pekiti Tirsia, Escrima
Tykännyt: 8 kertaa
Tykätty: 32 kertaa

Kielten opiskelu

#115

Viesti AlexMachine » joulu 23, 2017, 09.46

Tällaiseen kuvaan törmäsin kun eri kielten sukulaissuhteita selvittelin. Melko mielenkiintoinen.
Kuva
“There is a savage beast in every man, and when you hand that man a sword or spear and send him forth to war, the beast stirs.”

Kuvake
Mika
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 12
Viestit: 88014
Lauteille: Joulukuu 2004
Paikkakunta: Tampere
Takalajit: Tanglang
Tykännyt: 237 kertaa
Tykätty: 90 kertaa
Viesti:

Kielten opiskelu

#116

Viesti Mika » joulu 27, 2017, 13.31

Tuo on mukavan visuaalinen esitystapa aiheesta. Osaisiko esimerkiksi Antti kommentoida tuota kuvaa? :)
ไม่เป็นไร
Zen, I haz it.

Potki etuja!

Kuvake
Antti
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 626
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Tykännyt: 2 kertaa
Tykätty: 14 kertaa

Kielten opiskelu

#117

Viesti Antti » tammi 7, 2018, 14.30

Mika kirjoitti:Tuo on mukavan visuaalinen esitystapa aiheesta. Osaisiko esimerkiksi Antti kommentoida tuota kuvaa? :)
Kas tässä linkki alkuperäiseen lähteeseen (ja parempaan kuvaan). Kyseessä on siis postapokalyptisen nettisarjakuvan yksi osa (mistä johtuu "Old World" ja "year 0").

Kuva on taiteellisempi versio perinteisistä puumalleista, joita on käytetty historiallis-vertailevassa kielitieteessä 1800-luvulta asti. Tavallisista malleista poiketen puuhun on lisätty visualisaatio puhujamääristä eli yksittäistä kieltä markeeraavan lehvistön koko.

Kielet jaetaan perheisiin niiden jakamien historiallisten muutosten eli innovaatioiden mukaan: esimerkiksi germaaniset kielet jakavat tietyt äänteenmuutokset (mm. Grimmin laki, jonka johdosta germaanisissa kielissä on esim. father ja fish eikä padre ja pesce) ja tietyt kieliopilliset ilmiöt (mm. adjektiivien heikko- ja vahva taivutus sekä heikko menneen ajan muodon pääte). Nämä muutokset erottavat ne muista indoeurooppalaisista kielistä, mutta ne eivät välttämättä näy nykykielissä niin selvästi kuin historiallisissa kielissä (esim. muinaisgootti, muinaisskandinaavi, varhaiset riimukirjoitukset; nykyenglannista mm. adjektiivien taivutus on kadonnut). Jokaista puumallin haarakohtaa edustaa teoreettinen kantakieli, jota mallinnetaan tytärkielten muotojen perusteella: esimerkiksi germaanisten muotojen fisks (gootti), fiskr (muinaisskandinaavi) ja fisc (muinaisyläsaksa) taustalle rekonstruoidaan muoto *fiskaz. Joskus kantakieltä enemmän tai vähemmän vastaava kielimuoto tunnetaan historiallisista lähteistä, esim. muinaisskandinaavin fiskr vastaa yhteistä lähtökohtaa nykykielten muodoille fiskur (islanti) ja fisk (ruotsi). Samoin latinan piscis (tai oikeastaan piscem) on pohjana sellaisille muodoille kuin pesce (italia) ja pez (espanja).

Puumallissa on omat ongelmansa, josta esimerkiksi käy nykykielten piirteet erotuksena kielten historiallisista "geneettisistä" suhteista. Skandinaaviset kielet jakautuivat historiallisesti länsi- ja itäskandinaavisiin kieliin (~murteisiin): ensiksi mainittujen nykymuotoja ovat norja, islanti ja fääri, jälkimmäisten ruotsi ja tanska. Myöhemmin kuitenkin erot alkoivat korostua pohjois-eteläakselilla ja erityisesti manner-saariakselilla, minkä vuoksi nykyään on mielekästä puhua "ö-skandinaviskasta" eli islannista ja fääristä erotuksena norjasta, tanskasta ja ruotsista. (Karkeasti ottaen, tietty, ja puhumattakaan Älvdalenin ja Bornholmin kielistä yms.) Viimeksi mainittu on se jako, joka näkyy tuossa linkitetyssä puukuvassa. Ylipäänsä sukulaiset ovat geneettistä sukua toisilleen, mutta toisaalta aviopuolisot alkavat ajan kanssa muistuttaa toisiaan. ;)

Mitä tulee itse kuvaan, siinä on hieman edelliseen liittyen joitakin juttuja, jotka voivat hämmentää. Esimerkiksi skandinaavisten kielten oksassa näyttää siltä, että ruotsin, tanskan ja norjan oksat jatkavat suoraan rungosta, kun taas islanti ja fääri edustavat siitä erkaantunutta poikkeamaa; tosiasiassa islanti ja fääri ovat lähempänä kantamuotoa kuin muut kielet, joten olisi ehkä kuitenkin parempi asettaa ne jatkamaan oksanhaaraa. Sama "ongelma" näkyy länsigermaanisessa haarassa: alasaksa haarautuu yläsaksasta (ja on kaukana hollannista), vaikka yläsaksan ominaispiirre on juuri yhteinen innovaatio (yläsaksalaiset äänteenmuutokset, esim. Zunge ja Apfel eikä tongue ja apple), jotka alasaksoista puuttuu. Saksankielinen alue (ml. hollanti) murrejatkumoineen on tietysti tällaiselle kuvalle ongelma. Olisi kiinnostava tietää, onko itävaltalaiset jaettu "Bavarian" ja "Swiss" -kielten puhujiin, vai ovatko nämä varattu baijerilaisille ja sveitsiläisille jne.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi)

Kuvake
Mika
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 12
Viestit: 88014
Lauteille: Joulukuu 2004
Paikkakunta: Tampere
Takalajit: Tanglang
Tykännyt: 237 kertaa
Tykätty: 90 kertaa
Viesti:

Kielten opiskelu

#118

Viesti Mika » tammi 8, 2018, 08.46

No, siinähän sitä tuli. :DD

Kiitän kattavasta vastauksesta. Kielten historia on mielenkiintoinen aihe.
ไม่เป็นไร
Zen, I haz it.

Potki etuja!


Vastaa

Lauteilla

Potkulaisia lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 9 kurkkijaa