Pannu aina kuumana ja pöydissä tilaa. Keskustelua kamppailulajien ulkopuolelta musiikista, elokuvista, kokkaamisesta, autoista ja kaikesta muusta.
✋:Mainokset pitävät Potkun linjoilla. Sinäkin vähintään välillisesti hyödyt niistä, koska selailet Potkua parhaillaan. Ole siis hyvä ja salli Ad Block -ohjelmasi näyttää mainokset Potkussa. Voit myös liittyä etupotkijaksi, jolloin yksi etusi on mainokseton leiska. Kiitos kun ymmärrät. 🙂
Jännät olivat unet viime yönä. Näihin tapahtumiin liittyi varmaan tiun verran potkulaisia, mutta nyt muistan vain että [mention]JanneM[/mention], [mention]Totte[/mention] ja [mention]Point[/mention] sekä tietysti Nuorikko olivat mukana.
Jossakin Saksassa ja sitten Pariisissa sitä seikkailtiin. Rikollisjärjestö, ihmisten suojaamista ja muulina toimimista unessa oli. Näiden velvollisuuksien takia yölento takaisin Suomeen ja jostakin syystä Toronton kautta jäi väliin. Tästä suivaantuneina vaadimme Nuorikon kanssa 200 euroa hotellihuoneen maksamiseen ja 2000 euroa uusiin lentolippuihin. Pariisissa metroasemalla olikin yhtäkkiä jonkinlainen vaijerirata, jossa harmikseni kadotin kenkäni. Samalla asemalla joku lentokapteeni heittäytyi toisesta kerroksesta alas, mutta sitten se olikin jokin käytännön pila.
Ei voi puhua puhtaasta unesta vaan sairaalan lääkehallusinaatiosta..
Ei ollut ekakerta, jalan hajottua muhun lyötiin kipulääkettä painon mukaan (en käytä kipulääkkeitä, ei toleranssia) ja sain harhamia, hyvin hauskoja.
Hauska oli tämäkin, makasin tiloissani tarkkailuosastolla puolivalveilla ja kuulin hyvin painostavaa messumusiikkia sekä täysin selvästi esipuhujan äänen Kalima, Kalima..
Kun availin silmiä näytti hyllyllä olevat pahvilootat pääkalloilta. Värimaailmakin oli violetti.
Se ois ollu tenhoava trippi jos en ois tunnistanut sitä messua, kadonneenaarteenmetsästäjistä. Se sydänjuttu.
Naurelin vain ja funtsailin että taitaa olla niinsanotusti huono matka, ei musta ole edes narkkariksi.
Mutta se kuulohavainto oli kyllä vakuuttava. Ja ei, siellä ei ollu telkkaria tai radiota enkä usko soittoäänestäkään olleen kyse.
Joskus yläasteikäisenä nousi kova kuume. Sitten nousin yöllä sängystä ja taistelin läpi eteisen, etuovesta rynni rosvoja taukoamatta. Kalautin hampaat yhteen samaan kun jakelin iskuja rytmikkäästi vasemmalle ja oikealle. Ulko-ovella heräsin tähän maailmaan ja ymmärsin, että kohtaus oli peräisin mun Indiana Jones & temple of doom -äänikirjasta. Ei ollut varsinainen uni tämäkään, mutta samasta leffasta hallut.
Yksi mainitsemisen arvoinen unen tapainen sattui joskus työmatkalla Tallinnassa. Katselin nukkumaan mennessä hotellissa telkkarista Event Horizon -avaruuskauhua. En muista jaksoinko loppuun asti edes. Parin tunnin päästä tuli kauhu-uni. Mitään ei näkynyt, mutta päässä pauhasi hieman samantyyppinen saatanallinen mölinä, kuin siinä elokuvassakin. Sitten avasin silmät ja älämölö loppui samantien. Funtsasin, että olipa erikoinen painajainen ja laitoin silmät kiinni. Pirullinen messu ja ahdistus jatkui saman tien. Kokeilin pari kertaa avata ja sulkea silmiä ja aina sama juttu: Silmät kiinni ja saman tien pää täyttyi kakofoniasta. Pari minuuttia jaloittelin, niin ilmiö ei enää toistunut. Oishan tuo pitäny kokeilla loppuun asti, mutta sen verran hirvitti. Erikoinen juttu kuitenkin.
Ois kiva jos joku kertois oikeita trippi-juttuja, onko ne tonkaltasia.
Mutta epäilempä ettei tarinoijia löydy, reippaita hojoilijoita kun oomme kaikki oomme kaikki.
