Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti. :)

Pohjoismaiden historiaa

Pannu aina kuumana ja pöydissä tilaa. Keskustelua kamppailulajien ulkopuolelta huumoria unohtamatta. :)

Valvoja: Valvoja

Vastaa
Kuvake
MikaM
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 32
Viestit: 5273
Lauteille: Marraskuu 2009
Paikkakunta: Naantali
Etulaji: Jumppa

Skandinaavisen historian spekulointia

#301

Viesti MikaM »

PJ.jpg
Tässäpä se Pikku Jättiläisen aikajana, jossa Sigtunasta oli juttua. Vielä on mielikuva tarinasta, mutten jaksanut selata enempää. Tämä siis painettu 1958.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja. Ole hyvä ja rekisteröidy tai kirjaudu sisään.
“Maamiinat kioskeihin”
RadioRock
Poista käyttäjä 1747
Viestit tässä aiheessa: 26

Skandinaavisen historian spekulointia

#302

Viesti Poista käyttäjä 1747 »

Risto R kirjoitti: helmi 22, 2019, 09.52 Kommenttina suomalaisen yhteiskunnan järjestäytymiseen, niin Jari Hyvärisen "Hirsilinnojen aika" antaa jonkin verran kuvaa siitä että millaisia rakennelmia suomalaisten mäkilinnat ovat aikoinaan olleet. Vaikka ne ei vedä tietenkään vertoja eteläisemmän euroopan kivilinnoille, niin ei niitä ole pystyyn saatu pelkkien metsäläisten toimesta, vaan yhteiskunnassa on pitänyt olla jonkin verran vaurauden mahdollistamia ylimääräisiä resursseja että rakentaminen on ollut mahdollista.
En ole lukenut kirjaa ja olet varmasti perehtynyt paremmin aiheeseen...mutta ei ne mäkilinnat ainakaan tämän mukaan ole mitään mahdottomia resursseja vaatineet.

Suomen suurimman linnavuoren, Rapolan muinaislinnan, varustukset ovat yhteensä olleet noin kilometrin mittaiset ja sen noin viiden hehtaarin alueelta on löydetty 80 asuinpaikan sijainniksi tulkittua syvennystä sekä 13 uunimaista tulisijaa.[9] On arvioitu, että 20 miehen joukko olisi pystynyt varustamaan tyypillisen suomalaisen muinaislinnan muutamassa päivässä[10], mutta Rapolan linnoittamiseen olisi varovaistenkin arvioiden mukaan tarvittu kymmeniä miehiä useiden kuukausien ajan.[11]
Lukumäärä suhtautettuna

Britanniasta on löydetty yli 2 000 rautakautista linnavuorta, joista noin 600 sijaitsee Walesissa. Linnavuoret ovat olleet tyypillinen puolustusratkaisu myös Pohjoismaissa ja Baltiassa. Ruotsista linnavuoria on löydetty noin 1 100, Norjasta noin 400, Virosta useita satoja, Suomesta noin 100 ja Tanskasta 26.

Edit: Se on toki mahdollista että Sten Olaf on tullut Konstantinopol komennukselta ja matkalla kotiin pantannut tai pelannut simapäissä miekkansa...mutta varjaagikaartissa palveli myös muita kuin viikinkejä joten se on IMO ihan mahdollista että joukossa on ollut joku prole hämäläinen tms.

:)
Oar
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 40
Viestit: 555
Lauteille: Huhtikuu 2011

Skandinaavisen historian spekulointia

#303

Viesti Oar »

Risto R kirjoitti: helmi 22, 2019, 09.52 Keski-Euroopan maihin verrattuna pääasiallisin syy on hautaustavoissa, jotka Suomessa säilöivät miekkoja, kristillisissä maissa eivät. Ja voihan se olla että täällä on soturikulttuuri arvostanut miekkoja, jolloin varallisuus on sijoitettu siihen. Mikä sinällään on jo hieno ajatus. :)
Suomessahan hautauskulttuuri oli samanlainen kuin Skandinaviassa, joten vertaukset ovat parhaita Tanskaan, Norjaan ja Ruotsiin. Esim. Marianne harmittelee sitä, että aselöytöjä ei voida verrata Eestiin, koska siellä ei ollut samanlaista tapaa haudata ihmisiä aseiden kanssa. Sekin on melko mielenkiintoista, että Suomessa ollaan tässä asiassa lähempänä Skandinaviaa kuin Eestiä.
Kuvake
Risto R
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 15
Viestit: 3062
Lauteille: Toukokuu 2005
Paikkakunta: Joensuu

Skandinaavisen historian spekulointia

#304

Viesti Risto R »

En ole hirveästi perehtynyt, mutta kyllä kinnostaisi lukea jostain että mihin noita työmääräarvioita perustetaan... Itse ainakin vaikutuin tuon kirjan kuvastosta aikoinaan aika paljon. Linnoitusten käyttöastettahan olisi varmaan helppo arvioida löytyneen yhdyskuntajätteen perusteella kun vertaa sen määrää vaikka johonkin vastaavaan paikkaan jonka käytöstä on jäänyt myös kirjallisia lähteitä.
Lukumäärä suhtautettuna
Nämä kyllä laittaa asiat aika hyvin perspektiiviin.
Joensuun historiallisen miekkailun seura
"I [sword] am Royal, enforce justice, propagate goodness and destroy evil." -Fiore dei Liberi, 1409

Liity etupotkijaksi!
Oar
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 40
Viestit: 555
Lauteille: Huhtikuu 2011

Aselaji: nyrkkitaistelija

#305

Viesti Oar »

https://www.epressi.com/tiedotteet/kult ... valta.html

Ainakin tässä artikkelissa puhutaan siitä, kuinka miekkalöydökset haastavat käsityksen Suomesta köyhänä syrjäseutuna.

Moilasen kirjan lukeneena, muistatko oliko siinä mainintaa miekkojen laadusta, Risto? Sillähän ei välttämättä ole tekemistä miekoista maksettujen summien kanssa, sillä kuten tuossa sanotaan, väärennökset oli (todennäköisesti) tehty harhauttamaan ostajat luulemaan, että kyseessä oli oikea tekele. Mutta muistan lukeneeni aikaisemmin tuosta "for go, not just for show" jutusta samassa tutkimuksessa/artikkelissa jossa puhuttiin teräksen laadusta, niin ehkä kyseessä oli joku Moilasen juttu, josta hän kenties puhui kirjassa?
Poista käyttäjä 1747
Viestit tässä aiheessa: 26

Skandinaavisen historian spekulointia

#306

Viesti Poista käyttäjä 1747 »

Risto R kirjoitti: helmi 22, 2019, 13.31 En ole hirveästi perehtynyt, mutta kyllä kinnostaisi lukea jostain että mihin noita työmääräarvioita perustetaan...
Ei mitään hajua...

Tässä on ne wikin lähteet:

Jussi-Pekka Taavitsainen: Ancient hillforts of Finland. Suomen muinaismuistoyhdistys, 1990.
Georg Haggrén, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen, Anna Wessman: Muinaisuutemme jäljet, s. 361. Gaudeamus, 2015.

:)
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 68
Viestit: 2945
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Yhteystiedot:

Skandinaavisen historian spekulointia

#307

Viesti Antti »

Risto R kirjoitti: helmi 22, 2019, 09.52 Kommenttina suomalaisen yhteiskunnan järjestäytymiseen, niin Jari Hyvärisen "Hirsilinnojen aika" antaa jonkin verran kuvaa siitä että millaisia rakennelmia suomalaisten mäkilinnat ovat aikoinaan olleet. Vaikka ne ei vedä tietenkään vertoja eteläisemmän euroopan kivilinnoille, niin ei niitä ole pystyyn saatu pelkkien metsäläisten toimesta, vaan yhteiskunnassa on pitänyt olla jonkin verran vaurauden mahdollistamia ylimääräisiä resursseja että rakentaminen on ollut mahdollista.
Teoksen arkkitehtonis-taiteellisia ansioita unohtamatta on kuitenkin muistettava, että Hirsilinnojen aika on "kuvitteellinen tulkinta Suomen ja sen lähialueiden historian hämäräksi jäävästä ajasta", minkä vuoksi sitä "ei voikaan käyttää tieteellisenä lähteenä". Toki aivan eri sarjaa kuin Jyrki Ihalaisen Jättiläisten maa, jota sivuttiin vajaa neljä vuotta sitten ketjussa, jossa myös käsiteltiin Aholan et al. Fibula, Fabula, Fact -kirjaa ja vähän Suomen muinaiskuninkaitakin. :D
Oar kirjoitti: helmi 21, 2019, 21.10 Tuossa joitain lainauksia Mariannen tutkimuksesta joissa puhutaan vauraudesta. Ei toki mitään lopullista totuutta edelleenkään, mutta etenkin viimeinen lainaus ei oikein puhu sen puolesta, että ihan rutiköyhää olisi ollut.
Ilmeisesti sait käsiisi sen Schaumann-Lönnqvistin artikkelin (emme puhu Joonaksesta ja Mikosta, joten älkäämme myöskään puhuko Mariannesta). Satuin olemaan tänään Museovirastolla, mutta koska kirjastossa on näemmä perjantaisin itsepalvelupäivä, en saanut sitä varastosta. Joka tapauksessa se, että Suomen alueella on artikkelin käsittelemänä aikana eli roomalaisella rautakaudella ja myöhemminkin eli viikinkiaikaan ollut sellaisia eränkävijöiden tuottamia vientiartikkeleita (turkiksia, haukkoja?), joita on voinut käyttää vaihdossa tuontitavaran hankkimiseksi, ei kai ole kirjallisuudessa vähätelty tai pimitetty seikka, kuten eivät ylipäänsä miekkalöydöt ja päällikköhaudatkaan tai suomenkielisten läheiset, jopa poliittisesti nivoutuneet suhteet germaaninaapureihinsa. Mutta jokin on ristiriidassa sen kanssa, että skandinaavit eivät asuttaneet vakituisesti nykyisen Suomen erämaita vielä tuolloin.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Oar
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 40
Viestit: 555
Lauteille: Huhtikuu 2011

Skandinaavisen historian spekulointia

#308

Viesti Oar »

Antti kirjoitti: helmi 22, 2019, 21.06
Ilmeisesti sait käsiisi sen Schaumann-Lönnqvistin artikkelin (emme puhu Joonaksesta ja Mikosta, joten älkäämme myöskään puhuko Mariannesta). Satuin olemaan tänään Museovirastolla, mutta koska kirjastossa on näemmä perjantaisin itsepalvelupäivä, en saanut sitä varastosta. Joka tapauksessa se, että Suomen alueella on artikkelin käsittelemänä aikana eli roomalaisella rautakaudella ja myöhemminkin eli viikinkiaikaan ollut sellaisia eränkävijöiden tuottamia vientiartikkeleita (turkiksia, haukkoja?), joita on voinut käyttää vaihdossa tuontitavaran hankkimiseksi, ei kai ole kirjallisuudessa vähätelty tai pimitetty seikka, kuten eivät ylipäänsä miekkalöydöt ja päällikköhaudatkaan tai suomenkielisten läheiset, jopa poliittisesti nivoutuneet suhteet germaaninaapureihinsa.
Marianne on helpompi kirjoittaa kuin Schaumann-Lönnqvist, joten Marianneksi jääköön.

Ei kai kukaan ole mitään pimitellyksi väittänytkään.
Mutta jokin on ristiriidassa sen kanssa, että skandinaavit eivät asuttaneet vakituisesti nykyisen Suomen erämaita vielä tuolloin.
Tästähän me puhutaankin, eikö? Paitsi että "erämäät" on aika harhaanjohtava sana. Ei Suomen rannikko esimerkiksi ole erämaata.

Tämä kartta on aika mielenkiintoinen myös:

Kuva

Oltiinkohan Eestissä paljon rikkaampia kuin Suomessa? Ja matka jatkui taas Suomesta ja Eestistä itään.
ka1
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 5
Viestit: 2188
Lauteille: Maaliskuu 2005

Skandinaavisen historian spekulointia

#309

Viesti ka1 »

Tämän ketjun spekulatiivinen ote pohjoiseen historiaan tuo mieleen tyylilajin merkkiteoksen Hopeanvalkean, jolla on myös ihan oikeita kirjallisia ansioita, kuten olen näköjään aiemminkin maininnut. Teos tosin käsittelee viikinkiaikaa varhaisempaa aikaa, mutta ei kai tässä ketjussa aiemminkaan mikään välttämättä ole liittynyt mihinkään. Tarkoitus on siis vain sanoa, että suosittelen kyseistä kirjaa niille, jotka tätä ketjua yhä jaksavat lukea.
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 68
Viestit: 2945
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Yhteystiedot:

Skandinaavisen historian spekulointia

#310

Viesti Antti »

Oar kirjoitti: helmi 22, 2019, 21.40 Ei kai kukaan ole mitään pimitellyksi väittänytkään.
Se oli toki epäreilu kärjistys, koska tyypillisesti sävy näissä keskusteluissa (en ole ihan varma tästä ketjusta) on suunnilleen se, että RKP:n hallussa oleva Museovirasto estää kaivaukset Euran pappilanmäellä, jotta julkisuuteen ei tulisi todisteita Suomen keisarikunnasta, jonka ruotsalaiset 1600-luvulla poistivat historiankirjoista, mutta onneksi kansalaiset kaivavat itse kuoppia Raaseporin linnan ympäristöön jne. Joo, parempi olisi aina kirjoittaa kirjaimellisen tarkasti.
Oar kirjoitti: helmi 22, 2019, 21.40
Antti kirjoitti: helmi 22, 2019, 21.06Mutta jokin on ristiriidassa sen kanssa, että skandinaavit eivät asuttaneet vakituisesti nykyisen Suomen erämaita vielä tuolloin.
Tästähän me puhutaankin, eikö? Paitsi että "erämäät" on aika harhaanjohtava sana. Ei Suomen rannikko esimerkiksi ole erämaata.

Tämä kartta on aika mielenkiintoinen myös:

Kuva

Oltiinkohan Eestissä paljon rikkaampia kuin Suomessa? Ja matka jatkui taas Suomesta ja Eestistä itään.
Tuon kartan mukaanhan nykyisen Suomen alue on joutunut viikinkiretkien kohteeksi, kuten myös Finnmark ja Kuolan niemimaa ja moni muukin paikka ilman, että sinne on syntynyt pysyvää skandinaavista asutusta. Kaikkialle ei ole asetuttu asumaan, vaikka sinne onkin tehty viikinkiretkiä.

En oikeasti ole ihan varma, mistä tarkalleen puhutaan. Mikäli oikein ymmärsin, selityksenä sille, että skandinaavit ovat asettuneet asumaan jonnekin, on tarjottu paikalliset luonnonrikkaudet, ja Suomesta on sanottu, että täällä ei ollut luonnonrikkauksia, mikä taas on kiistetty miekka- ja korulöytöjen perusteella ja näin ollen on esitetty, että Suomeen ei syntynyt pysyvää skandinaaviasutusta viikinkiaikana (vaan vasta sen jälkeen) siksi, että Suomessa oli herooisia (tms.) maanpuolustajia ja maanpuolustuksen mahdollistava yhteyskunnallinen järjestys (esim. kuningaskunta). Jos tämä on selittävä tekijä, niin sitten kai esim. Merciassa, Northumbriassa ja Neustriassa olisi ollut tuohon aikaan Suomea vähemmän herooisia maanpuolustajia ja/tai vähemmän järjestynyt yhteiskunta, mikä ei vaikuta kovin uskottavalta.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Oar
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 40
Viestit: 555
Lauteille: Huhtikuu 2011

Skandinaavisen historian spekulointia

#311

Viesti Oar »

Antti kirjoitti: helmi 23, 2019, 17.41
Tuon kartan mukaanhan nykyisen Suomen alue on joutunut viikinkiretkien kohteeksi, kuten myös Finnmark ja Kuolan niemimaa ja moni muukin paikka ilman, että sinne on syntynyt pysyvää skandinaavista asutusta. Kaikkialle ei ole asetuttu asumaan, vaikka sinne onkin tehty viikinkiretkiä.
Tuosta kartastahan näkyy, että Suomen rannikko on loistava sijainniltaan, jos ei pysyväksi asutukseksi (ei tosin olisi läheskään huonoin paikka), niin vähintään välisatamaksi Eestiin/Venäjälle mentäessä. Se, että viikingit eivät ruvenneet taloksi tarkoittaa, että he eivät pystyneet rupeamaan taloksi. Ainakaan siis niillä resursseilla, jotka he näkivät kohtuulliseksi saavutetun edun huomioon ottaen. Väitätkö, että sinusta kartassa ei ole mitään outoa? Naapurimaa jolla rannikkoa vaikka muille jakaa, joka jätetty kokonaan asuttamatta, mutta kaikkialle muualle naapurimaihin on tehty pysyviä asutuksia - ja tämän naapurimaan ohi myös. Minusta "no siellä oli köyhää" ei riitä selitykseksi sitten alkuunkaan. Se ei tarkoita, että Suomessa oli erityisen heroottisia puolustajia, mutta edelleen, tarpeeksi heroottisia jotta risk. vs reward ei täyttynyt ison valloituskampanjan järjestämiseksi.
En oikeasti ole ihan varma, mistä tarkalleen puhutaan. Mikäli oikein ymmärsin, selityksenä sille, että skandinaavit ovat asettuneet asumaan jonnekin, on tarjottu paikalliset luonnonrikkaudet, ja Suomesta on sanottu, että täällä ei ollut luonnonrikkauksia, mikä taas on kiistetty miekka- ja korulöytöjen perusteella ja näin ollen on esitetty, että Suomeen ei syntynyt pysyvää skandinaaviasutusta viikinkiaikana (vaan vasta sen jälkeen) siksi, että Suomessa oli herooisia (tms.) maanpuolustajia ja maanpuolustuksen mahdollistava yhteyskunnallinen järjestys (esim. kuningaskunta). Jos tämä on selittävä tekijä, niin sitten kai esim. Merciassa, Northumbriassa ja Neustriassa olisi ollut tuohon aikaan Suomea vähemmän herooisia maanpuolustajia ja/tai vähemmän järjestynyt yhteiskunta, mikä ei vaikuta kovin uskottavalta.
Tämä on taas tämä olkinukke jota vastaan saa väitellä tässä ketjussa tuon tuosta.

En ole nähnyt kenenkään argumentoivan minkään yliluonnolisen heroottisten soturien ja kuninkaiden puolesta. Tuntuu, että kun sanoo "voisi olla mahdollista, että täällä oli jonkin verran vastarintaa" niin se luetaan "SUOMESSA OLI RIKKAAMPAA KUIN BAGDADISSA JA AKILLES OLI SUOMALAINEN." Ei. Vaan yksinkertaistettuna:

Täällä oli resursseja jotka olisivat kelvanneet viikingeille. Tämä on ihan objektiivinen fakta, ellei joku halua väittää, että kalliit miekat eivät heille kelvanneet. Tai korut. Tai turkikset, jne. Silloin pitäisi toki myös teorisoida, että viikingit eivät käyneet kauppaa suomalaisten kanssa, koska meillä ei ollut mitään mitä he halusivat, vaan antoivat tavaroita aina lahjaksi.

Se, että täällä oli noita resursseja, ja niitä ei tultu hakemaan pois parempiin käsiin (eikä hyviä satamia rannikolta vallattu), taas tarkoittaa, että niitä ei myöskään ilmaiseksi olisi täältä saanut. Tämäkin on mielestäni objektiivinen fakta.

Tämä ei tarkoita, että suomalaiset olisivat pärjänneet viikinkiarmeijoille, jotka valtasivat osan Englantia. Eikä se tarkoita, että viikingit himoitsivat Suomea ja sen resursseja suu kuolassa, mutta pelkäsivät kuollakseen mahtisotureita jotka täällä asuivat.

Se tarkoittaa vaan siitä, että ilmeisesti heidän mielestään saatu hyöty ei olisi ollut miestappioiden arvoista.

Englannissa taas oli. Siellä oltiin tietenkin rikkaampia kuin Suomessa. Siksi sinne organisoitiinkin sekä pieniä että isoja hyökkäyksiä. Pienet ryöstöretket esim. luostareihin olivat varmasti sekä helpompia että paremmin saalista antavia kuin vastaavat Suomeen, jossa varmasti osattiin varautua moisiin. Mahdollisuus rikkauksiin ja omistuksiin isoilla armeijoilla oli taas tietenkin paljon suurempi kuin vastaavalla olisi ollut Suomessa. Eli kukaan ei sano, että esimerkiksi Merciassa oltaisiin oltu vähemmän heroottisia. Heillä vain oli myös enemmän asioita, jotka motivoivat viikinkejä sinne. Todennäköisesti.

Mielestäni tässä argumentissa ei ole mitään hirveän posketonta, jonka takia vähän ihmetyttääkin, miksi se herättää niin paljon närää.
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 68
Viestit: 2945
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Yhteystiedot:

Skandinaavisen historian spekulointia

#312

Viesti Antti »

Oar kirjoitti: helmi 23, 2019, 18.45Tämä on taas tämä olkinukke jota vastaan saa väitellä tässä ketjussa tuon tuosta.
Ei se ollut olkinukke vaan esimerkki tietyn selityksen ongelmista, jota tarkoituksella en laittanut kenenkään suuhun.
Oar kirjoitti: helmi 23, 2019, 18.45 Se, että viikingit eivät ruvenneet taloksi tarkoittaa, että he eivät pystyneet rupeamaan taloksi. Ainakaan siis niillä resursseilla, jotka he näkivät kohtuulliseksi saavutetun edun huomioon ottaen.
Se, että täällä oli noita resursseja, ja niitä ei tultu hakemaan pois parempiin käsiin (eikä hyviä satamia rannikolta vallattu), taas tarkoittaa, että niitä ei myöskään ilmaiseksi olisi täältä saanut. Tämäkin on mielestäni objektiivinen fakta.

Tämä ei tarkoita, että suomalaiset olisivat pärjänneet viikinkiarmeijoille, jotka valtasivat osan Englantia. Eikä se tarkoita, että viikingit himoitsivat Suomea ja sen resursseja suu kuolassa, mutta pelkäsivät kuollakseen mahtisotureita jotka täällä asuivat.

Se tarkoittaa vaan siitä, että ilmeisesti heidän mielestään saatu hyöty ei olisi ollut miestappioiden arvoista.

Englannissa taas oli. Siellä oltiin tietenkin rikkaampia kuin Suomessa. Siksi sinne organisoitiinkin sekä pieniä että isoja hyökkäyksiä. Pienet ryöstöretket esim. luostareihin olivat varmasti sekä helpompia että paremmin saalista antavia kuin vastaavat Suomeen, jossa varmasti osattiin varautua moisiin. Mahdollisuus rikkauksiin ja omistuksiin isoilla armeijoilla oli taas tietenkin paljon suurempi kuin vastaavalla olisi ollut Suomessa. Eli kukaan ei sano, että esimerkiksi Merciassa oltaisiin oltu vähemmän heroottisia. Heillä vain oli myös enemmän asioita, jotka motivoivat viikinkejä sinne. Todennäköisesti.
Jos nyt oikein ymmärrän, niin selitys vaikkapa kysymykselle "miksi viikingit valtasivat Englannin mutta eivät Suomea?" on se, että Suomessa, toisin kuin Englannissa, ei ollut tarpeeksi rikkauksia, joiden vuoksi olisi kannattanut mobilisoida ja uhrata omia resursseja sen valtaamiseksi.

Onko ylipäänsä syytä olettaa, että nykyisen Suomen alueelta ei olisi kaupankäynnin lisäksi menestyksekkäästi ryöstetty hyödykkeitä ja ihmisiä huolimatta siitä, että niitä ei varmasti ilmaiseksi saatu? Tai että viikingit eivät olisi käyttäneet Suomenlahden pohjoisrannikkoa taukopaikkanaan? Eihän kumpikaan edellytä pysyvää asumaan asettumista.
Mielestäni tässä argumentissa ei ole mitään hirveän posketonta, jonka takia vähän ihmetyttääkin, miksi se herättää niin paljon närää.
Minäkään en tätä ihan hamota kuten en myöskään sitä, mikä tässä oleellisesti poikkeaa tutkijoiden käsityksistä.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Oar
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 40
Viestit: 555
Lauteille: Huhtikuu 2011

Skandinaavisen historian spekulointia

#313

Viesti Oar »

Antti kirjoitti: helmi 23, 2019, 20.42
Jos nyt oikein ymmärrän, niin selitys vaikkapa kysymykselle "miksi viikingit valtasivat Englannin mutta eivät Suomea?" on se, että Suomessa, toisin kuin Englannissa, ei ollut tarpeeksi rikkauksia, joiden vuoksi olisi kannattanut mobilisoida ja uhrata omia resursseja sen valtaamiseksi.
Suunnilleen näin, kyllä.
Onko ylipäänsä syytä olettaa, että nykyisen Suomen alueelta ei olisi kaupankäynnin lisäksi menestyksekkäästi ryöstetty hyödykkeitä ja ihmisiä huolimatta siitä, että niitä ei varmasti ilmaiseksi saatu? Tai että viikingit eivät olisi käyttäneet Suomenlahden pohjoisrannikkoa taukopaikkanaan? Eihän kumpikaan edellytä pysyvää asumaan asettumista.
Onko syytä olettaa, että näin olisi? Siis ihan oikeasti, kysymys ei ole kannanotto.

Varmaan joitain menestyksekkäitä retkiä on ainakin tehty, mutta rannikon vartiotulet (joka systeemi varmaankin laitettiin pystyyn menestyksekkäiden retkien tähden?) jne., olisivat todennäköisesti tehneet hommasta melko vaikeaa ilman vastarinnan kohtaamista. Jos suomalaisia vastaan tehdyt ryöstöretket olisivat olleet järjestään onnistuneita, niin varmaan taistelutkin olisi usein voitettu, joka olisi mahdollistanut pysyvän asutuksen järjestämisen. Ehkä -- tässä voi olla toki muuttujia vaikka millä mitalla. Vartiotulijärjestelmä myös viittaa mielestäni siihen, että ei täällä ainakaan samaan aikaan ollut mitään viikinkien levähdyspaikkoja. Tässäkin voi toki olla erilaisia muuttujia.

Minulla on ollut sellainen käsitys, että on melko yleisesti hyväksytty, että viikingit eivät tänne pahemmin ryöstöretkiä tehneet. Tältä pohjalta tässäkin ketjussa on väitelty.
Minäkään en tätä ihan hamota kuten en myöskään sitä, mikä tässä oleellisesti poikkeaa tutkijoiden käsityksistä.
Ei kai se oleellisesti poikkeakkaan. Tutkijoillakin on tietysti monia eri käsityksiä.
Kuvake
Timpa
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 40
Viestit: 1344
Lauteille: Maaliskuu 2012

Skandinaavisen historian spekulointia

#314

Viesti Timpa »

Täällä Tekniikan Maailman jutussa kerrotaan, että viikingit hakkasivat kaikki Islannin puut tuhat vuotta sitten, ja nyt islantilaiset yrittävät kasvattaa epätoivoisesti niitä takaisin:
"Uudisasukkaat kaatoivat ja polttivat metsiä luodakseen maanviljelys- ja laidunmaata. Puuta käytettiin myös talojen rakentamiseen ja polttopuuksi. Maan metsät käytettiin loppuun alle 300 vuodessa.
Nykyisin 40 prosenttia Islannista on autiomaata, Halldorson arvioi."


https://tekniikanmaailma.fi/viikingit-h ... n-vaikeaa/

Tästä herää vääjäämättä kysymys, olisiko Suomesta saatu viljelysmaata vähemmällä vaivalla ja lähempää? Miksi Islanti vei voiton Suomesta? Miksi Suomi ei kelvannut yhdellekään viikingille? Puun määrästä se ei ainakaan ollut kiinni. Tai että Suomen maaperä olisi ollut niin hedelmätöntä, ettei tämä olisi elättänyt viikinkejä.
Ei hää oo mikään "helevetin idiootti". Hää on Elvis.
Sliipparit/Viemäri TV
Kuvake
Kari Aittomäki
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 68
Viestit: 16082
Lauteille: Helmikuu 2006
Paikkakunta: Kokkola

Skandinaavisen historian spekulointia

#315

Viesti Kari Aittomäki »

Kuinka todennäköisenä pidätte ryöstösaalisajatelmaa?

Siis että täkäläiset sällit ois muodostaneet rantarosvovenekuntia ja kaapanneet kotimatkalla olevia retkueita?
Minusta ainaki ne ois saattanu olla kovastikin meheviä kohteita, kenties vajaamiehisinä ja laiva täynnä tuliaisia.

Jospas niitä kaluja ja miekkoja ois päätynyt sitäkautta Suomenniemelle?
Vastaa

Lauteilla

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 7 kurkkijaa