Kari Aittomäki kirjoitti: ↑tammi 6, 2019, 03.36
Sen mitä minä kaarirata-oppia saanut olen niin yhtä paljon se oli perstuntumaa kuin tähtäinmatikkaa.
Mutta matemaattisesti hahmottava varmaan on varmempi kaukolaukojakin.
En tiedä asiasta mitään käytännössä, mutta idealisoidussa paraabeliradan tilanteessa laskeminen on helppoa, mutta aikaa vievää ja edellyttää trigonometrisia funktioita. Kun lisäksi ilmanvastus on todellinen tekijä, eikä radasta tule paraabelin muotoista, uskon enimmin kokemukseen itsekin: Päässä jonkinlainen taulukko minne lentää millä kulmalla. Missään muussa ei olisi oikein käytännön kannalta järkeä.
Fudiksessa keskittäminen ei perustu mihinkään kulmiin tai nopeuksiin, joita ei edes tiedetä, eikä koriksen heittokaan. Tuskin golfin pidemmät lyönnitkään. Kokemuksella niissä pelataan. Ampuma-ase parantaa kulmamittaavuutta ja vakioi lähtönopeutta, jolloin siinä matemaattisempi käsittely on näitä esimerkkejä otollisempi. Mutta uskon sen sijaan kokeellisempaan taulukonomaiseen settiin.
Miten muuten vanhanaikaisessa tykistötulessa, vai miksi tuollaista nyt kutsutaan? Pelattiinko viitearvoilla mitkä ovat funktioita kulmien ja etäisyyksien välillä vai laskiko muka joku oikeasti jotain muuta kuin mahdollisia olosuhteiden vaikutuksia tähän?
EDIT: siis korjailuunhan tuollaiset perustuvat, mutta mihin perustuu ensimmäinen yrite?