Eipä oikeastaan vaan omiaan täsmentämään asiaa.Tämä on ehkä täysin pöljä kysymys...
Eli ei erillistä filosofien panosta jokaisen säädöksen laatimiseen tai päivittämiseen tarvita, ja tästä lienee joku jätehuoltosuunnitelma hyvä esimerkki.
Mutta sitten taas laajemmin vaikkapa juuri ympäristöoikeudenkin perusteisiin kuuluu hyvinkin filosofisia pohdintoja, joita ainakin minun aikanani on käsitelty ihan oikiksen perusopintojenkin tasolla.
Ja jos jotain laajempaa kokonaisuudistusta tuohon lainsäädäntöön tehtäisiin, niin oletettavasti asioita silloin pohdittaisiin myös tuolla "filosofisella" tasolla, mikä tarkoittaisi esimerkiksi sen jäsentämistä ja tunnistamista, että mitä arvovalintoja ja mahdollisia ristiriitoja ympäristöä koskeviin päätöksiin liittyy ja mitä arvoja halutaan korostaa jne...
Kuvittelisin, että monelle maallikolle voisi tulla yllätyksenä, miten kiinteästi tämä filosofinen taso liittyy esim. juuri oikeustieteeseen ja miten "lähellä" se tavallaan on sitä oikeudellista konkretiaa.
Aika usein mennään etiikan ja yhteiskuntafilosofian alueelle ja arvioidaan myös historiaan ja muiden maiden lainsäädäntöön verraten tavallaan sitä "isoa linjaa" että mihin suuntaan ollaan menossa ja korostetaanko vaikka enemmän yksilön oikeuksia kuin ennen jne.. eli jäsennetään lain taustalla olevia poliittisia valintoja.
Toisaalta tässä tullaan siihen, että tosiaan filosofian alaan luetaan kuuluvaksi monenlaista settiä joista osalla ei sitten taas välttämättä ole mitään tekemistä minkään lainsäädäntöprosessin kanssa.