Mihin filosofiaa tarvitaan nykypäivänä?

[Ile]

Tämä on ehkä täysin pöljä kysymys...

Eipä oikeastaan vaan omiaan täsmentämään asiaa.

Eli ei erillistä filosofien panosta jokaisen säädöksen laatimiseen tai päivittämiseen tarvita, ja tästä lienee joku jätehuoltosuunnitelma hyvä esimerkki.

Mutta sitten taas laajemmin vaikkapa juuri ympäristöoikeudenkin perusteisiin kuuluu hyvinkin filosofisia pohdintoja, joita ainakin minun aikanani on käsitelty ihan oikiksen perusopintojenkin tasolla.

Ja jos jotain laajempaa kokonaisuudistusta tuohon lainsäädäntöön tehtäisiin, niin oletettavasti asioita silloin pohdittaisiin myös tuolla "filosofisella" tasolla, mikä tarkoittaisi esimerkiksi sen jäsentämistä ja tunnistamista, että mitä arvovalintoja ja mahdollisia ristiriitoja ympäristöä koskeviin päätöksiin liittyy ja mitä arvoja halutaan korostaa jne...

Kuvittelisin, että monelle maallikolle voisi tulla yllätyksenä, miten kiinteästi tämä filosofinen taso liittyy esim. juuri oikeustieteeseen ja miten "lähellä" se tavallaan on sitä oikeudellista konkretiaa.

Aika usein mennään etiikan ja yhteiskuntafilosofian alueelle ja arvioidaan myös historiaan ja muiden maiden lainsäädäntöön verraten tavallaan sitä "isoa linjaa" että mihin suuntaan ollaan menossa ja korostetaanko vaikka enemmän yksilön oikeuksia kuin ennen jne.. eli jäsennetään lain taustalla olevia poliittisia valintoja.

Toisaalta tässä tullaan siihen, että tosiaan filosofian alaan luetaan kuuluvaksi monenlaista settiä joista osalla ei sitten taas välttämättä ole mitään tekemistä minkään lainsäädäntöprosessin kanssa.

[Lasse Candé]

Voisi kai myös ajatella että oikeudellinen syyllisyyden ratkaiseminen ja sen pelisäännöt menevät tietoteorian piiriin.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Tietoteoria

[Ile]

Joo siis oikeudellinen ratkaisutoiminta on perinteisesti nähty loogisena syllogismina (tämän opin jo pääsykoekirjasta yli 20v sitten ) , siis normipremissi + faktapremissi -> (subsumointi) -> johtopäätös (ratkaisu)

Siltähön se käräjäoikeustoiminta kuulostaakin...

[Totte]

Oikeastaan kaikki pohdinta mikä liittyy arvoihin vaatii ajattelua ja päättelyä, ja tämähän tapahtuu filosofian keinoin. Ympäristölainsäädäntö ja lääketieteen etiikkaa on mainittu, ja tulevaisuudessa voidaan keinoälyn vallatessa alaa joutua tosissaan miettimään mikä tekee ihmisestä ihmisen, mitä ihmisyys on, mitä oikeuksia kenellekin kuuluu jne. Nämä ei ole kysymyksiä mihin voidaan hakea vastauksia pelkästään mittamalla ja laskemalla, vaan tarvitaan (systemaattista) ajattelua josta voidaan jalostaa kestäviä tuloksia ja johtopäätöksiä. Ja filosofiahan on taito ajatella.

Näitä sovellutuksia ei varmaankaan löydä lukemalla filosofian julkaisuja, kuten matematiikan arkisovelluksiakaan ei löydy lukemalla matematiikan julkaisuja. Filosofiset pohdinnat aukenevat maallikolle varmaan vähän huonosti, mutta niin aukeaa varmasti matematiikan perusteoksetkin. Jos ei ymmärrä matemaattista julkaisua ei kuitenkaan varmaan kannata vetää johtopäätöstä, että matematiikka on vain turhaa teoreettista pyörittelyä. Eronahan on, että matematiikka erottuu helposti pelkästään katsomalla (hei, kaavoja!), kun taas filosofiset pohdinnat eivät hyppää silmille tekstistä samalla tavalla.

[tapsaattori]

Ok, filosofiaa on siis vähän kaikkialla ja se on tieteiden tiede. Toivoisin enemmän konkretiaa. Eikä kyse ole älyllisestä epärehellisyydestä vaan siitä, että filosofia on omassa subjektiivisessa kokemuksessa näyttäytynyt oudolta ja epäoleelliselta. Olenko yksin tämän olotilan kanssa? -Tuskin. Johtuu taatusti osaltaan tietämättömyydestä ja kapeasta katsantokannasta, mutta kokemus on sellaisenaan aito eikä suinkaan epärehellinen. Filosofisten teosten kirjoittajat voisivatkin miettiä lauseitaan tarkemmin että miten se tavoittaisi tavalliset ihmiset paremmin ja saisivat kenties tieteenalalleen enemmän uskottavuutta. Ok, tieteillä on oma kielensä, mutta filosofian kapulakielisyys on kovin päällekäyvää. Niissä mitä olen lukenut.

Täällä mainitut eettiset, filosofiset (esim yhteiskunnalliset) pohdinnat tuntuis jotenkin tärkeältä, filosofian itse pihviltä.

[AlexMachine]

Totte tuossa jo mainitsi keinoälyn. Itseajavat autot ovat yksi suuri ryhmä jossa keinoälyä toimitaa tutkitaan ja filosofialla on suuri merkitys.

http://moralmachine.mit.edu/

[kallev]

Olenko yksin tämän olotilan kanssa? -Tuskin. Johtuu taatusti osaltaan tietämättömyydestä ja kapeasta katsantokannasta, mutta kokemus on sellaisenaan aito eikä suinkaan epärehellinen.

Uskon, että syy ei ole oppijassa vaan (menneiden vuosikymmenten) tavassa opettaa filosofiaa puhtaasti filosofian historian kautta. Eli lukion filosofian tunneilla marssitetaan kavalkadi erilaisia partasuita vuodesta 400 eaa. vuoteen 1850, joista jokaisella on erilainen teoria siitä, mistä maailma koostuu ja miten saamme siitä tietoa. Nykyfilosofia ja esimerkiksi soveltavan etiikan kysymykset tulevat esille vasta syventävillä kursseilla, jotka taas eivät kiinnosta mikäli johdantokurssi on ollut tylsä ja sekava.

[Lasse Candé]

Joskus käy niin, että juuri esitettyä asiaa kysytään tai se toistetaan ketjussa. Mielestäni nyt kävi vähän niin, kun tapsaatori puhui korkealentoisuudesta heti sen viestin perään, missä Totte hyvin avasi asiaa. En kritisoi, vaan kyselen että menikö viesti ohi vai avasiko se juuri nuo kysymykset laittamalla koneen niinsanotusti käyntiin?

Itse esimerkiksi tyydyn filosofisiin pohdintoihin täällä ja niiden tullessa esiin, sekä duunini kannalta olen kiinnostunut joistain pohdinnoista. Aika kaukana olisi että lukisin uusimpia tieteellisiä artikkeleita kuitenkaan eikä silleen ihme, että niissä pitäisi mielellään puskea jotain uutta ja yhteisölle relevanttia, jolloin ei paljoa muuta voikaan olettaa kuin tekstiä jota alaa tuntematon ei ymmärrä.



Yksi asia minua silti kiinnostaa. Esimerkiksi Stephen Hawking ja jopa Neil deGrasse Tyson (joka ei ole kaikkein pahimpia tiedeuskovaispopulaariluonnontieteilijöitä) ovat kyseenalaistelleet filosofian tärkeyttä. (Yhdessä väännössä kävi niin että Tysonin vanha kaveri/tuttu joka opettaa yliopistolla filosofiaa kirjoitti filosofiaa puolustavan vastineen ja Tyson ilmoitti että allekirjoittaa vastineen, sekä sanoi vielä jotain hänen vastaamiskäytännöistään.) Mutta kun tässäkin ketjussa otsikossa lukee että mihin tarvitaan nykypäivänä, mielestäni se vihjaa että ennen tarvittiin, mutta tarpeen tänä päivänä voi kyseenalaistaa. Tämä näkemys minua kiinnostaa. Mikä on muuttunut? Kun jengi vastaa tietenkin että mittaustekniikka, niin tahtoisin hieman enemmän. Eli mikä tuohon liittyvä on muuttunut sen jälkeen kuin mittaustekniikka on parantunut? Millä tavalla tämä vähentää filosofian tärkeyttä?

[Ile]

Mikä on muuttunut? Kun jengi vastaa tietenkin että mittaustekniikka, niin tahtoisin hieman enemmän. Eli mikä tuohon liittyvä on muuttunut sen jälkeen kuin mittaustekniikka on parantunut? Millä tavalla tämä vähentää filosofian tärkeyttä?

Tässä tullaan ilmeisesti taas filosofia -käsitteen monimerkityksisyyteen. Itse olen käsittänyt keskustelun filosofian merkityksen vähenemisestä niin, että se kohdistuu joihinkin nimenomaisiin filosofian osa-alueisiin.

Voisi kuvitella, että esim. joitakin aiemmin enemmän metafyysikan alaan kuuluneita pohdinnan aiheita on sittemmin pystytty jo selittämään ihan fysiikan puolella ja näin ollen "filosofian tarve" näissä asioissa on vähentynyt. Ja eikös tuo Tysonkin ole aika paljon kyseenalaistanut nimenomaan uskonnollista ajattelua, joten en ihmettelisi, että hänen kritiikkinsä filosofiaakin kohtaan kohdistuisi joihinkin sen "high fly"-alueisiin, eikä niinkään esimerkiksi johonkin soveltavaan etiikkaan tai vastaavaan.

Tämä lienee osa sitä isoa kehityskaarta, jossa aluksi antiikin aikaan filosofia tarkoitti oikeastaan kaikkea tiedettä. Aristoteles ja kumppanithan tutkivat "kaikkia" ilmiöitä.

Sitten tiedon kasvaessa tultiin pisteeseen, jossa kukaan ei voinut hallita koko tieteen alaa ja filosian osa-alueet eriytyivät omiksi "tieteikseen". Samalla näihin tieteisiin jäi mukaan sisäänrakennettuna filosofinen suhtautuminen tietoon eli käytännössä tieteellisen ajattelun perusteet. Niimpä monien ilmiöiden - varsinkin ns. luonnonilmiöiden - tutkimiseen ja ymmärtämiseen ei pääsääntöisesti enää tarvita mitään erillistä "filosofiaa" kun se tarvittava filosofinen aines on jo siellä mukana.

Mutta en siis usko, että kukaan merkittävä tiedeihmisen olisi sitä mieltä, että vaikkapa lääketieteen etiikan tai politiikan teorian tutkimiselle ei olisi enää mitään tarvetta, koska "kehittyneempi mittaaminen". (Toisaalta voi sitten taas määrittelykysymyksen osalta kysyä, että ovatko nuokaan enää puhdasta filosofiaa vaan tavallaan omia "tieteitään".)

Saikohan tästä mitään selvää....

[Lasse Candé]

Tässä Tysonin lausahduksia tiivistetysti ja erittäin kovan luokan vastaus, joka samalla vastaa tämän ketjun otsikon kysymykseen. Kyseessä viittaamani keissi.

https://scientiasalon.wordpress.com/201 ... hilosophy/

Vähän alkua:

Neil deGrasse Tyson and the value of philosophy
by Massimo Pigliucci

It seems like my friend Neil deGrasse Tyson [1] has done it again: he has dismissed philosophy as a useless enterprise, and actually advised bright students to stay away from it. It is not the first time Neil has done this sort of thing, and he is far from being the only scientist to do so. But in his case the offense is particularly egregious, for two reasons: first, because he is a highly visible science communicator; second, because I told him not to, several times.

Kehtaisin sanoa, että vaikka teksti on pitkä, se on pakollista luettavaa jokaiselle. Sitä ei voi oikein mielekkäästi tiivistääkään, koska pituudestaan huolimatta, se on asiaa alusta loppuun.

[Ile]

Hyvä linkitys!

Tässä Tysonin ajatuksista pätkä, joka tukee tuota mitä itse arvelin, että kritiikin pääasiallisena kohteena on tiettyyn tieteen osa-alueeseen (physical sciences) liittyvä filosofian "hyödyttömyys".

there is religious philosophy, and ethical philosophy, and political philosophy, plenty of stuff for the philosophers to do, but the frontier of the physical sciences does not appear to be among them.”

[Lasse Candé]

Parasta tuossa kommentissa oli biologi-filosofin vastine tuohon.

Ja tietenkin se, kuinka tuo demoaa Tysonin (ja kenties monen tiedeuskovaisen) asenteita. Filosofiaa tai vaikkapa uskontoja moititaan vähäisestä annista johonkin ja sitten kun aletaan kaivamaan että mitä annilla tarkoitetaan, sillä tarkoitetaan käytännössä luonnontieteellisen tiedon löytämistä. Eli kritiikki on lopulta että kyse ei ole luonnontieteestä.

Vastine Tysonille tosiaankin kaikkinensa tyhjentää pajatson aika lahjakkaasti.

[Totte]

Ok, filosofiaa on siis vähän kaikkialla ja se on tieteiden tiede. Toivoisin enemmän konkretiaa.

Mitä arvoja ja tavoitteita meidän tulee ohjelmoida keinoälyyn kun se laitetaan liikkeelle? Voiko keinoälystä tulla ihmiseen verrattava otus? Milloin keinoälystä tulee ihminen? Onko bittiavaruuteen kloonattu ihmisen aivot keinoälyä vai ihminen? Onko tämän kloonin sammuttaminen ohjelman sulkemista vai murha? Näiden asioiden vastaamiseen tarvitaan filosofiaa. Jos vastaus ensimmäiseen kysymykseen muotoillaa huolimattomasti, voi seurauksena olla mm. ihmiskunnan tuho ja muuta vähemmän kivaa.

Se, että ei hyväksy filosofian sovellutukseksi vaikeita ongelmia mihin pitää loogisen päättelyn avulla tulkita perustavanlaatuisia kysymyksiä vastaa sitä, että matematiikan sovellutukseksi ei hyväksytä toimivaa GPS-sateliittia. Jos ensimmäinen kuitataan sillä, että "no tarviihan siinä vähän ajatella, mutta missä se itse filosofia on?", voidaan toinen kuitata sanomalla "no tarviihan siinä vähän laskea, mutta missä se itse matematiikka on?".

Filosofian teoksia voi olla vaikeita ymmärtää, mutta ei ihmiset ymmärrä matikkaa yhtään sen paremmin. Matematiikan käyttöä on vain helpompi tunnistaa tavan tallaajalle kun riittää et näkee kaavoja.

Filosofisten teosten kirjoittajat voisivatkin miettiä lauseitaan tarkemmin että miten se tavoittaisi tavalliset ihmiset paremmin ja saisivat kenties tieteenalalleen enemmän uskottavuutta. Ok, tieteillä on oma kielensä, mutta filosofian kapulakielisyys on kovin päällekäyvää. Niissä mitä olen lukenut.

Kapulakielisyys? Verrattuna mihin muuhun tieteeseen? Ei matemaattiset, biologiset, lääketieteelliset, oikeustieteelliset tai taloustieteelliset tekstitkään ole mitään selkokielisiä läpysköitä. Ymmärrän, että voi olla hankalaa nähdä yhteyttä kovan filosofisen pohdinnan ja sovellutuksen välillä, mutta yhtä hankalaa (tai hankalampaa?) on nähdä yhteyttä matematiikan sovellusten ja algebrallisen topologian uusimpien tulosten välillä. Perustutkimusta kuitenkin tarvitaan jotta sovellukset kehittyvät. Miltään tieteenalalta ei voida vaatia perustutkimuksen syrjäyttämistä pelkästään sovelletulla tutkimuksella.

[kallev]

Pahoittelen sivuraiteille vievää anekdoottia. Aiheesta tulee kuitenkin vahvasti mieleen viime vuosikymmenellä Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian laitoksella opettanut dosentti Martti Kuokkanen. Mahtava tyyppi, jazz-muusikko ja pitkän linjan kamppailija.

Istuin nuorena opiskelijana Kuokkasen opettamalla yhteiskuntatieteiden filosofian jatkokurssilla. Tunnin aiheena oli mereologia tai joku muu intuitiivisesti ehkä hiukan hankalammin hahmotettava aihe. Takarivistä kuului kysymys: "hei, mihin tätä voi käyttää?". Kuokkanen katsoi hetken kysyjää ja vastasi, että ainakin aihe kelpaa erinomaisesti baarikeskusteluun. Tovin hiljaisuuden jälkeen kysyjä rohkaisi mielensä ja kysyi uudelleen ujosti: "eiku siis niinku oikeesti". Kuokkanen katsoi opiskelijaa pitkään ja vakavasti: "Hmh... älä ikinä aliarvioi hyvää baarikeskustelua". Jatkokysymyksiä ei esitetty.

[Ile]

Joo, Mara ainakin nyrkkeili pitkään. Ja olen muuten niistä baarikeskusteluistakin päässyt hänen kanssaan nauttimaan.