Villisika - tavattaessa rauhoitettava?

[Aihki]

Joo susipoliitikot on varmaan yksi osa ongelmaa. Mielikuvista löytyy toinen; ihmiset eivät (vielä) miellä kruikkia vaaralliseksi, mutta suden kyllä. Kruikkihan on pieni sievä viirullinen porsas eikä 200 kg torahampainen peto.

[MtJ]

Monen villisikaa tuntemattoman on aika vaikea tajuta, miten arvaamaton se on "tarhaelättinäkin". Oletetaan ilmeisesti mielikuvien perusteella, että "villisika on arka eläin". Nyt kun noita tarpeeksi tulee, niin saattaa pikku hiljaa mielipide muuttua...

[Kari Aittomäki]

Sekin lie sekoittaa mielikuvia että joskus on töllöstä tullu ohjelmia jossa karvapossuja pidetään harvan ja huteran aidan takana suunnilleen pihapiirissä.

Kun eikös ne aidat ole aika järeää kamaa ja verrattain kaukana asuintiloista?

[Ile]

En tietenkään kiistä tuota sinänsä mitä MtJ sanoo, mutta kun Atticora kysyi, että miksi villisian "vaarallisuudesta" ei puhuta ennen kuin nyt, niin eikös se keskeinen vastaus kuitenkin ole, että villisika on niin uusi laji meillä?

Se nyt on yhdentekevää tämän kannalta, onko ollut esihistoriallisella ajalla, mutta jos uudelta ajalta ensimmäinen varma havainto on jostain 1970-luvulta, ja jonkun arvion mukaan kanta on kaksinkertaistunut nykylukemiin vuoden 2015 jälkeen, niin uusi lajihan se missään merkittävässä laajuudessa on. Sutta sen sijaan on pyörinyt kai jonkun tuhat vuotta putkeen täällä.

[Totte]

Ei liene yllätys, että kotisika muuttuu karkulaisena villisian kaltaiseksi ja myös kallon muoto muuttuu muutamassa kuukaudessa villisian kallon kaltaiseksi.

Kallon muoto muuttuu muutamassa kuukaudessa? Miten tämä tapahtuu ja miten se on todettu?

[Lasse Candé]

Meinasin kysellä samaa, mutta sitten ajattelin että sillä on varmaan tarkoitettu jotakin muuta...

[MtJ]

Muutos on tosi hämmentävä. Kotisialle alkaa myös kasvaa villisian karva, joskaan ei täysin samanlaisena. Kallo muuttuu ravinnonhankinnan seurauksena toisen näköiseksi.

Pitää myös muistaa, että kotisika on sama elukka kuin villisika.

Muutos on todettu saamalla karkurisikoja saaliiksi useiden kuukausien karkureissun jälkeen. Muutokset ovat yksilöllisiä ja rotukohtaisiakin, mutta ulkomuoto tosiaan muuttuu villisian suuntaan nopeasti. Koskaan ei kotisika kuitenkaan ole täysin villin näköinen esim. karvan osalta.

Sian pääasiallinen ravinnon hsnkintakeino on tonkiminen, joten sen palatessa "juurille" kirjaimellisesti myös kallo ja erityisesti kärsä sopeutuu uuteen tarpeeseen nopeasti.

[MtJ]

https://www.quora.com/Do-domesticated-p ... o-the-wild

Tuossa on kaksi kuvaa, toisessa se villisika ja toisessa villiintynyt kotisika. Tuohon suuntaan siis. Tietenkään kallo ei muuta muotoaan villisian kalloksi, mutta tietyt muutokset kyllä tapahtuvat ruuan hankinnan ym. seurauksena. Esim. litteämpi ja lihaksikkaampi kärsä (kallossa tapahtuu tosiaan jossakin määrin muutoksia).

[Atticora]

Nähtävästi noita kuitenkin elää sovussa ihmisten keskuudessa, esim. näin Berliinissä:



Ihmiset ovat kuitenkin tuolla hyvin, hyvin tietoisia elikoiden aggressiivisuudesta. Kun villisiat hakeutuvat talveksi kaupunkeihin, hyökkäyksiä ihmisten kimppuun tapahtuu ilmeisesti paljonkin. Asiaan tutustuessani luin jutun villisikapariskunnasta, jotka menivät sisään pankkiin ja kävivät siellä ihmisten kimppuun.
Ehkä tuossa tulee se sopeutumiskyky esiin, kuvan kaltaisessa tilanteessa ihmiset ja paikallinen populaatio ovat ehkä tottuneet toistensa läsnäoloon. En oikein muuten osaa selittää ristiriitaa.

Huonosti löysin tietoa tuosta muodonmuutoksesta. Mainittiin karva, torahampaat, lihakset ja rustokudos. Puhuttiin jopa 5 sentin paksuisesta suojakerroksesta, jollaisen karju voi kasvattaa niskan seudulle, eli kyllä siinä ulkonäkö muuttuu yllättävän nopeasti, kuten MtJ kertoili. Ilmeisesti sitten ihan parissa sukupolvessa tapahtuu vielä suurempia muutoksia villisian suuntaan.

[MtJ]

Itseäni pelottaisi tuossa tilanteessa kyllä. Emakko ka porsaat ovat sellainen kokoonpano, johon en luota yhtään. Perustuen omiin havaintoihini niiden käytöksestä porsaiden aikana.

Epäilyttää eniten se, että emakko voi ärsyyntyä asioista, joita ihminen ei tajua. Vaikka jostain äänen ja liikkeen yhdistelmästä. Ja kun se on niin hiton voimakas.

[Kari Aittomäki]

Mullahan ei suoraa kokemusta heistä ole, mutta silloin kun olen jälkiä löytänyt niin kyllä vireystila nousi potenssiin paljon.. kun se ennestään jo tuola liikkuessa on korkeaa tasoa. Muuten justnut on paras aika liikkua pöpelikössä, kevyt lumikerros on kuin kirja josta lukea jälkiä. Joita on paljon.

Olettaisin että pelkoreaktioon vaikuttaa Dersu Uzala, jossa kerrottiin metsästäjien siantekemistä arvista.

Millähän noita on otettu ennen pyssyaikaa. Jalkajousi-ryhmällä varmaan tai ansoilla, eiköhän juurevinkin keihäsmies lennä kaaressa katajikkoon kun possu jytistää päin.

lisäys.. se lienee sitten oikeasti hankalaa se kaataminen jos kruikit pääsee toistuvasti hyökkimään. Kun logiikka sanoisi että ammuahan ne pitäs, mutta kai se ammuskelu vikkelästi liikkuvaan on melko mahdotonta ihmisten ja rakennuksien lähellä.
Ongelma alkaa hahmottua.

[MtJ]

Hankalia otuksia ovat, eteenpäin syöksyvä sika pirullinen kohde ja ampujalla on hermo pidettävä kylmänä.. Itse kun olen tempun suorittanut niin ei se siinä vaiheessa miltään tunnu, kun paha tilanne on päällä, mutta sen jälkeen kun sika on kyljelleen kaatunut niin jonkinlainen värinä on kyllä kropassa päällä. Ja ajatuksissa pyörii tietenkin, että entäs jos ei olisikaan osunut...

Se on hirveän määrätietoinen tulemaan päin. On ihan realistinen vaihtoehto väistää sitä puun taakse. Se ei saa heti jarruja pohjaan.

Uskoisin, että ennen tuliaseita on käytetty ansoja ja jonkinlaista ajojahdin tapaista noiden tappamiseen. Jousella kyllä henki lähtee varmasti. Kylki ei ole isolla karjullakaan mikään teräksinen. Kun ei osu vähänkään liian ylös, siellä on sitten paksua kudosta vastassa. Heti etujalan yläpuolelle ja "himpan taakse etujalan linjasta" sijoitettu osuma lähdettää kyllä hengen.

[Aihki]

Keihäs, tyvi tuettuna maahan, kärki viistoon ylös. Kruikki keihästää itsensä omalla vauhdillaan. Seurauksena ilmeisesti joskus komea ilmalento keihään varassa.

Ei suurempaa halua kokeiluun.

[Kari Aittomäki]

Juu, noin arvelinkin. Siis molemmista seikoista.
On varmaankin noita kaupunkipossuja aika riskaabelia alkaa paukutella, senverran vauhdilla ne liikkuu että siinä vaarantuu sivulliset hyvinkin helposti.

Tossa jousenkäytössä.. kuinka helposti sen sivutähtäyksen saa aikaiseksi? Kun nuo videot ja tarinat kertovat enimmin niistä päälleryntäyksistä ja siinä lie jouselle aika pieni ikkuna?

Ja siihen vauhtihyökkäykseen se keihään tukeminen ja vastaannosto on hätäistä touhua ja osuma tulee kaiketi kuitenkin?

[MtJ]

Taajamissa sika ajetaan alueelle, jossa se on mahdollista ampua. Tyypillisesti poliisi hoitaa riistaeläinten poiston taajama-alueella ja tällöin tietenkin viranomaisena myös vastuu heillä. Samalla tavalla hirvet ym. poistetaan taajamista, jos niitä ei saada sieltä pois tai poisto aiheuttaisi vaaraa ihmisille.