Yleinen varallisuus- ja talouskeskustelu

[Ile]

Ton perintöverotuksen ideologiset ulottuvuudet on kyllä mielenkiintoiset eivätkä lainkaan itsestäänselvät.

Esim. 100% perintövero ei ole yksinomaan mikään kommunistien keksintö vaan sitä kannatti muun muassa John Stuart Mill, yksi liberalismin ja "oikeistolaisen" yhteiskuntateorian oppi-isistä.Ideana, että jokaisen sukupolven yksilöt aloittaisivat samalta viivalta ja jakaisivat tasan edellisiltä jääneen varallisuuden.

Eikä hän ollut yksin ajatustensa kanssa vaikka ei tuosta toki valtavirtaa tullut.

Sinänsä esim. Jenkeissä taitaa muistaakseni perintöveron suhteellinen osuus kaikista verotuloista olla huomattavasti isompi kuin meillä (mikä varmaan kertoo monesta asiasta), liittyypä asiaan tai ei,

[Presenter]

Vielä tuohon perintöveroasiaan, Heikki Hiilamo: 65 prosentin perintövero ei ole minun ajatukseni

Heikki Hiilamo: 65 prosentin perintövero ei ole minun ajatukseni

SIINA EKBERG 14.7.2017 klo 09:08 (päivitetty 14.7.2017 klo 13:36)

Professorin mielestä hänen MTV-haastattelustaan syntyi myrsky vesilasissa.

Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamon mukaan hänen MTV:n Suomi-Areenalla tehdystä haastattelustaan, siitä laaditussa MTV:n nettiuutisesta ja hänen taannoisesta Kalevi Sorsa Säätiön julkaisemasta raportistaan "on syntynyt ihmeellinen myrsky vesilasissa".

– Olen esitellyt raportissa tunnustetun taloustieteilijä Anthony B. Atkinsonin ajatuksia ja arvioinut niiden soveltamista Suomessa. En ole siis tehnyt omia ehdotuksia veroista tai muustakaan. Vielä kerran: ajatus 65 prosentin perintöveroprosentista ei ole minun vaan Anthony Atkinsonin, Heikki Hiilamo toteaa.

Hiilamo sanoo korostaneensa tätä MTV:n haastattelussa. Hänen mukaansa myös Verkkouutisten uutisessa ja sen kommenteissa väitettiin hänen ehdottaneen perintöveron nostamista 65 prosenttiin "mitään tietämättä siitä, miten raportti on saanut alkunsa, mainitsematta Anthony B. Atkinsonia, jonka kirjan Inequality – What can be done? (2015) teesejä ja ehdotuksia käyn yksi kerrallaan lävitse pohtien, onko niillä mahdollista relevanssia Suomessa".

– Hurjimmissa väitteissä minun todetaan ehdottaneen yleistä 65 prosentin perintöveroa. AA:n ehdotuksessakin tuo olisi ylin verotaso, joka koskisi vain tietyn huomattavan korkean rajan ylittäviä suuria perintöjä. Isossa-Britanniassa perinnöt ovat tällä hetkellä verovapaita noin 370 000 euroon asti. Suomessa ylimmän perintöveroluokan alaraja on miljoona euroa. Perintöveron korotuksesta totean raportissa mm, että sillä on vähän poliittista kannatusta Suomessa ja että nykyhallitus on päinvastoin alentanut perintöverotusta. Totean myös se, että perintö- ja varallisuusverotuksen kehittäminen vaatisi kansainväistä yhteistyötä ja että kaikkein rikkaimpien kohdalla on liian usein aivan totta se, että perintö- ja varallisuusvero ovat vapaaehtoisia veroja, Hiilamo sanoo lähettämässään sähköpostissa.

– Haluan vielä korostaa, ettei minulla ole tällä hetkellä valmista henkilökohtaista mielipidettä perintöveron tasosta Suomessa. En myöskään pidä tällaisen mielipiteen ilmaisemista omasta roolistani tarpeellisena. Olen kyllä valmis käymään kiihkotonta ja tutkimukseen perustuvaa keskustelua aiheesta, hän jatkaa.

– Ajatuksenani oli tuoda tänne Pohjan perukoille maailmalla tunnustetun auktoriteerin ajatuksia ja käydä niistä asiallista keskustelua. Haluan kaikesta huolimatta edelleen uskoa, että se olisi mahdollista.​

Ja URL itse raporttiin: http://sorsafoundation.fi/wp-content/up ... si-web.pdf

Omalla kohdallani en ole isommin ajatellut perintöä. Varmastikin sitä jossain vaiheessa jonkin verran tulee, mutta minun on vaikea ajatella, että olisin sen erityisesti ansainnut. Kyllä mahdolliselle perinnölle varmasti käyttöä löytyy, mutta pyrin rakentamaan oman varallisuuteni itse (tietenkin olen tähän saanut apua vanhemmiltani ja yhteiskunnalta mm. maksuttoman koulutuksen muodossa). Ymmärrän kyllä myös, että perintöverotus aiheuttaa harmia, jos sen maksamiseksi pitää vaikka perintönä tullut kiinteistö myydä tai ottaa huomattavasti lainaa.

Lapsena perheeni oli alempaa keskiluokkaa (vanhemmat duunareita, kolme lasta). Hirveästi ylimääräistä rahaa ei ollut, mutta perusasiat olivat kunnossa ja kyllä sitä aina joskus päästiin lomareissullekin. Lapsuudenkodista olen varmaan oppinut säästäväisyyttä, joka joskus menee huvittavuuksiin asti. Onneksi olen osannut myös päästää irti ainakin osasta sellaisista tavoista, joissa ei ole järkeä - siis vaikka siitä, että ennen 50 euron hankintaa käyttää viisi tuntia googlailuun ja vertailuun. Omakohtaisesti pahinta köyhyydessä onkin ollut se, kun pitää jatkuvasti ruokakaupassakin miettiä, että kaataako tämä vähän parempi jauheliha koko kuukauden talouden - saati sitten jos vaikka pesukone hajoaa.

Nyt viimeiset vuodet olen pyrkinyt pistämään palkasta aina tietyn osan säästöön ja tietyn osan "säästöön". Noudatan karkeasti siis 50/30/20 -budjetointimallia, jossa oikeasti pakolliset kulut ovat korkeintaan 50% nettotuloista, 30% nettotuloista saa käyttää haluihin ja vähintään 20% menee säästöön (myös esimerkiksi asuntolainan lyhennys on säästö). Itse olen pitänyt tätä hyvänä mallina siksi, että tätä noudattamalla nettotulot saavat tippua puoleen, ja silti talous ei romahda totaalisesti. Mukavaahan se ei tietenkään olisi. Toinen hyvä puoli on myös se, että tämä pakottaa miettimään, mitkä kulut ovat oikeasti pakollisia ja mitkä menevät haluihin. Saattaa siis vaatia aluksi hieman excelöintiä omien menojen selvittämiseksi ja luokittelemiseksi.

Käytännössä siis 50% nettotuloistani on varattu pakollisiin kuluihin: vuokra, ruoka, sähkö, nettiyhteys, kotivakuutus, "pakolliset vaatteet" ym. Kulujen jakaminen puolisoni kanssa mahdollistaa sen, että näihin menee yleensä selvästi alle 50% nettotuloistani.

20% nettotuloistani menee palkkapäivän jälkeen automaattisesti Nordnetin tililleni, josta taas kuukausisäästämistä käyttäen (tämä on pienillä summilla sijoitettaessa järkevää, sillä Nordnet ei peri kuukausisäästämisestä merkintä- tai lunastuspalkkiota) sijoitan ne muutamaan eri pienikuluiseen rahastoon. Kuukausisäästämisellä sijoitusten ajallinen hajauttaminen tapahtuu itsestään.

30% on tarkoitettu haluihin. Näihin kuuluvat esimerkiksi auto ja sen kulut, Netflix, harrastevälineet, ulkona syöminen, lomamatkat jne. Tästäkin laitan osan erilliselle tilille, josta voin sitten joskus maksaa esimerkiksi lomamatkan tai isomman ei-pakollisen kulun. Aina haluihin ei mene tuota 30% ja joskus voi mennä enemmänkin, niin kuin nyt vaikka lomalla. Tasailen käyttötililtä sitten aina välillä "ylijäämiä" Nordnetiin. Todellinen jakauma taitaakin olla luokkaa 40% pakollisiin kuluihin, 30% haluihin ja 30% säästöihin.

Näiden lisäksi perustin erillisen 1000 euroa sisältävän hätävaratilin, johon ei toivottavasti ikinä tarvitse koskea.

Ajatuksenani siis on, että säästän sekä pitkällä aikavälillä varallisuuteni kasvattamiseksi että lyhyemmällä aikavälillä elämästä nauttimiseen. Samalla pyrin olemaan tietoisempi rahankäytöstäni - mihin sitä rahaa oikeasti menee ja mikä on pakollista ja mikä halua?

Tiedostan olevani siitä hyvässä tilanteessa, että minulla on säännöllinen palkkatyö ja että ylipäätään voin laittaa rahaa säästöön. Aina näin ei ole ollut ja siksi kuvailisinkin itseäni aika maltilliseksi rahankäyttäjäksi. Kuitenkin koska rahan makuuttaminen tilillä on vähän typerää, tarjoavat rahastot kohtuullista tuottoa kohtuullisellä riskillä ja pienillä kuluilla. Silti ne ovat kohtalaisen likvidissä muodossa, jos oikein kova hätä tulee tai muuten vain haluan sijoittaa johonkin muuhun kohteeseen.

[Ile]

Presenteriltä hyvää settiä.


Tästä verojutusta vielä:

Kai siinä sosialisti on sitten tyytyväinen, kun joudutaan sukutila myymään jollekin kapitalistille, jolla jo entisestään on massia ja omaisuutta

Tälläisessa tilanteessa Ruotsin/Norjan malli olisi (tavallaan) armollisempi. Siellähän perintövero on poistettu, eli jos omaisuuden pitää itsellään niin valtio ei vedä välistä mutta toisaalta sitten JOS omaisuutta myy, niin luovutusvoiton vero tulee kyseeseen.

Moni on kai sitä mieltä, että tuo malli suosii rikkaita, joilla ei ole niinkään tarvetta realisoida omaisuutta.

Sen sijaan esim. Suomessa keskituloisille saattaisi monessa tapauksessa tulla nykyistä suurempi vero maksettavaksi, kun aika monen kuolinpesän keskeinen omaisuuserä on omistusasunto, joka ehkä tyypillisesti kuitenkin haluttaisiin realisoida viimeistään jälkimmäisen omistajapuolison kuoltua. Tällöin myyntivoiton vero olisi kai yleensä isompi kuin nykyisenkaltainen perintövero.

[Lasse Candé]

Yllättäen Verkkouutisten kohu-uutinen 65%:n perintöveroehdotuksesta ei mennytkään ihan niin. Ja yllättäen myös klikki-MTV ei ehkä ole ihan selkeä asiassaan.

Sinänsä keskustelu perintöverosta kuuluisi paremminkin verokeskusteluun, mutta yleisessä varallisuuskeskustelussa se on tietenkin omakohtaisesti luonteva käsiteltävä. Ajattelen hieman kuten Totte, mutta en yhtä jyrkästi. Oikeastaan ajattelen melkolailla nykylain mukaisesti. Enkä kaipaisi ihan yhteiskunnan kansallisen mielenterveyden ( ) takia sellaista tilannetta, missä kaikesta perinnöstä kamppaillaan. Lakiosa on toki vain minimi, mutta uskon sillä olevan vahva arvojohtamisvaikutus siihen kuinka ihmiset kirjoittavat testamenttinsa hemmetin usein jonkinlaiseen järkevään tasajakomalliin. (Vai...?)

Niin, tosiaankin, omakohtaisesti tuskin tulen koskaan päätymään erityisen suurituloiseksi. Tulen luultavimmin kuitenkin perintönä jakamaan veljeni kanssa neljästä omistusasunnosta, joista yksi on pääkaupunkiseudulla, mutta mikään ei ole erityisen arvokas. Tietyssä mielessä omaan tilanteeseeni nähden perintö on ihan jees kokoluokkaa, mutta en ole yhtään katkera siitä että tästä joutuu maksamaan veroa. Totta helvetissä. Mikäs oikeus minulla niihin asuntoihin yhtäkkiä on ylipäätään? Ei mitenkään ansaittua vaan pelkkää lahjaa muiden tekemästä työstä. Tulee luultavasti vielä siihen kohtaan elämää kun palkka on korkeimmillaan ja normaalissa tapauksessa kakarat olisivat jo ulkona asunnosta. Itse olen tuossa suhteessa myöhään jos koskaan liikkeellä, niin jos saan joskus lapsia, saattavat olla about teinejä kun perintö tulee tai sitten ei. Jos näin on, on perinnöstä tietenkin hyötyä eikä se ole pelkkää luksuspasskaa. Suoraan sanottuna ei perintöverolla tee kukaan vähänkään normaalia muistuttava ihminen Suomessa mitään muuta kuin jatkaa oman elämänsä tuhoamista tai sitten käyttää omiin alaikäisiin lapsiinsa. Tai sitten luksuroi.

No hemmetti, en mä näköjään osaa olla puhumatta tuosta perintöverosta, mutta siis nähdäkseni perintöverokeskustelua vaivaa sellainen ongelma että siitä keskustelee lähinnä vanhemmat, jotka pelkäävät lastensa olevan 50v iässä totaalisia käsiä keskellä maailman raadollista taistelutannerta. Uskon myös että näissä mielikuvissa unohtuu se missä iässä perintöihin tyypillisesti päästään käsiksi. Mutta vanhemmat nyt ovat sellaisia. Aina huolissaan lapsistaan. Jos taas lapsettomilta perintöä odottavilta (kuten minulta) kysytään, saattaa kannat olla enemmän näissä minun ja Toten pohdinnoissa, joissa mietitään että mitä oikeutta minähahmolla edes on näihin rahoihin. Totte tosin eri lähtökohdasta.

Lopetan tältä erää osaltani siihen, että kyseisen veron oikeutus perustuu veron oikeutukseen ylipäätään. Ei ole eri asiasta kyse.



Varallisuudesta, olen melkein aina elellyt suht pienillä tuloilla, mutta en ole toisaalta koskaan maksanut kunnollista vuokraa. Eppu on oikeilla jäljillä siinä että raha tuo onnea. Stressi rahaongelmista on sellaista, mikä voi tuntua fyysisestikin. Kun niitä huolia ei ole, helpotus on aivan valtava. Elelin pari vuotta sellaisissa merkeissä kun menot olivat todella pienet ja tulot suht paljon hanttihommien minimipalkkoja paremmat. Kun ei ole perhettä, sai käytännössä ostaa ja tehdä mitä halusi. Paluu takaisin tällaiseen matalapalkkaisuuteen oli tietenkin hanurista, mutta ei tässä nytkään varsinaisesti huonosti mene. Mielestäni lapseton hyvä toimeentulo on tavallaan enemmän kuin kukaan ihminen oikeastaan ansaitsisi. Ja hyvä toimeentulo muutenkin.

[jonne.härkänen]

Mä olen tai olin aivan totaalisurkea rahankäyttäjä. Pennusta asti raha on polttanut taskussa ja kaikki mitä on ollut/saanut on pitänyt tuhlata. Niinkuin Mjölnir tuolla sanoi, niin sama itelläkin, silloin kun tienasin puolet siitä kuin mitä enimillään tienasin, rahaa jäi yhtä paljon säästöön. Ei yhtään.

Vasta about kaksi vuotta sitten aloin miettimään, että mihin se raha oikeasti menee. Tein puolen vuoden ajan joka kuukausi excel taulukkoon kulut/menot käyrää. Se herätti. -> Nyt mulla menee 150e/kk rahastoihin ja toiset 150e säästötilille, josta joskus joutuu ottamaan pakollisiin menoihinkin jelppiä. Tämä vain turhuuksista karsimalla eikä elintasoni ole muuttunut yhtään tai ainakaan huonompaan suuntaan.

Asuntolainaa on vajaa 200k€ rouvan kanssa puokkiin. Lyhennellään n.900€/kk. Molemmilla autot. Toisesta koslasta muutama tonni maksettavaa myös pankille.

Nyt kun tässä mietin niin itsekkin noudatan aikalailla tuota 50/30/20-periaatetta nykyisin. Nyt tosin kuulin siitä ensimmäisen kerran

Likan lapsilisät me ollaan laitettu kaikki säästöön ja tämä on tarkoitus antaa hänelle täysi-ikäistymisen kynnyksellä. Toivottavasti osaa käyttää viisaammin kuin itse joskus saamani rahat

[AlexMachine]

Asuntolainaa 120.000€ josta puolen on minun. Asunnon arvo n 170.000€ nykymarkkinoilla.
Säästössä minulla on noin vuositulojen verran, osakkeissa ja muissa sijoituksissa melkein sama - vaimon säästöt lähes identtiset.
Olen myös "polttanut" rahaa nuorempana ja vasta viimeiset 10 vuotta yrittänyt saada sitä sivuunkin.
Ostan osakkeita satunnaisesti noin300-1000€ köntässä. Hajautan eri toimialoille, yleensä ns maltillisen kasvuodotuksen yhtiöihin jotka ovat vakaita osingon maksajia. Myyn harvoin, eli toimin osta ja unohda periaatteella. Osingot menevät säästötilille josta sitten tankkaan osakkeita ajoittain.
Lisäksi käytössä Nordeassa on "e-possu" eli olen säätänyt niin että jokaisesta pankkikortin höyläyksestä 1€ siirtyy säästötilille. Tuo on aika huomaamaton mutta kerryttää tasaisen hitaasti.

[JariMarjamaa]

Aloin säästämään -94 valmistumisen jälkeen opiskelija päivärahoista, jotka perustuivat opiskeluajan (kesä)ansioihin. Mutkien kautta töihin ja asuntovelallikseksi. Asuntolainan, n 130ke, maksoin 11 vuodessa. Parsien sukkia ja kalsareita. Kun kaverit rellesti ulkomailla. Valinta.
Välissä maksoin ex-eukon ulos meidän ex-autosta.
Nyt ollut täysin velaton tollaset 3 vuotta.
Rahastoissa sukanvarressa 24ke. Tällä hetkellä tollaset +8%.
Parilla tilillä käteistä 10-11ke.

Hyvin olen omasta mielestä raha-asiat hoitanut. Pahin moka oli sekaantua
eläkevakuutus "huijaukseen". Mistä pääsin kyllä tuurilla työttömyyden turvin eroon.
En suosittele.

[MtJ]

Noam Chomskyn pätkiä siitä, mitä raha on ja miten sitä luodaan. Herättäähän nämä ajatuksia.
http://freewill-fwp.blogspot.fi/2017/11 ... -film.html

En vielä ehtinyt itsekään katsella ihan kaikkea, vaikutti alun perusteella mielenkiintoiselta.