Nyt voit liittyä etupotkijaksi näppärästi ja nopeasti PayPalin kautta tästä linkistä. Tukemalla Potkua pidät sivustoa pystyssä. :)

Kuva

Yleinen varallisuus- ja talouskeskustelu

Pannu aina kuumana ja pöydissä tilaa. Keskustelua kamppailulajien ulkopuolelta huumoria unohtamatta. :)

Valvoja: Valvoja

Kuvake
Eppu
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 2738
Lauteille: Joulukuu 2005
Paikkakunta: Hattula
Etulaji: CF
Takalajit: Taekwondo, BJJ/SW
Tykännyt: 19 kertaa
Tykätty: 57 kertaa

Yleinen varallisuus- ja talouskeskustelu

#1

Viesti Eppu » heinä 14, 2017, 13.16

Potkussa on paljon spesifejä ketjuja mm. verotukselle, tulonsiirroille,sijoittamiselle, vuosituloille ja niin edelleen, mutta nopealla vilkaisulla esimerkiksi velkaantumista ja henkilökohtaista varallisuutta käsittelevää ketjua ei mielestäni ole. Potkun whatsapp-ryhmässä virisi mielestäni yllättävänkin avointa keskustelua siitä, kuinka paljon ihmisillä on lainarahaa. Muutenkin olen ollut havaitsevinani, että suomalaisille epätyypillisesti ihmiset ovat alkaneet puhua avoimemmin talousasioistaan viime vuosina.

Ajattelinkin, että olisi paikallaan pykätä ketju, jossa voi höllästi rajoja rikkoen keskustella kaikenlaisista talousasioista, ne kun monesti ovat "ristitieteellisiä" ja samasta asiasta pitäisi pakertaa simultaanisti useammassa ketjussa. Minulle raha on ollut aina vaan rahaa, mikä johtunee pääasiallisesti varmaan siitä, että mun lapsuudenkodissa sitä ei oikein ollut ja ilon aiheet haettiin jostain muualta. Minun mielestäni on myös tekopyhää julistaa, ettei raha tee ketään onnelliseksi. Ei ehkä suoranaisesti, mutta kyllä sillä voi poistaa niitä arkipäiväisiä onnettomuuden aiheita. Siksi mun mielestä rahasta pitäisikin pystyä puhumaan kohtuullisen arvoneutraalisti ja avoimesti, jotta voidaan oppia toistemme talousnäkökulmista ja kokemuksista.

Heikki Hiilamo MTV:lle: 65 prosentin perintövero vähentäisi eriarvoisuutta.
Tässä on uutinen alkuviikolta, joka sai vereni kiehumaan. Näkemys on mielestäni äärimmäisen sosialistinen ja aiheuttaisi esimerkiksi sukujen omaisuuksien tuhoutumista ja velkavankeuksia, eikä oikeastaan auttaisi pienempituloisia millään konkreettisella tavalla.

Ja ketjun aiheeseen:
Oma varallisuuteni perustuu ansiotulojen mahdollistamaan velanottoon ja perintöön, jonka sain muutama vuosi sitten. Työnteon aloitin 11-vuotiaana, kun menin hernepellolle töihin (Itse asiassa menin oikeasti ensin töihin saman herran kukkaistutuksille, mutta sain väliaikaisesti kenkää, koska hänen muistisairas isänsä neuvoi minua aika heikosti ja kitkin yhden päivän aikana melkein puoli hehtaaria myytäväksi tarkoitettua ruiskukkaa irti. Enää en kyseiselle kasville tekisi niin vahingossakaan ;) ) Siitä asti tein koulun lomat duunia, paitsi kadettikouluaikana. Siellä sain päivärahoista kituutettua sen verran, että sai oikeasti pidettyä sen kolme-neljä viikkoa lomaa vuodessa.

Olen siinä mielessä onnekas, että valitsemani koulutuspolku poiki välittömästi valmistumisen jälkeen valtion määräaikaisen viran. Uudelle paikkakunnalle muuttaessa hankin aluksi vuokra-asunnon, mutta kotoa opittu malli, että oma on aina omaa, kannusti nopeille asuntokaupoille. Ostin ensimmäisen kerrostalokämppäni 23-vuotiaana. Alkupääomaa mulla ei ollut ollenkaan, joten se, että sain lainaa pankista, perustui omille ansiotuloille ja sille, että faija pystyi takaamaan lapsuudenkotiani vastaan (Senkin talon laina on maksettu duunarin ja päiväkodinjohtajan palkoista). Eli Hiilamon mukaan olen siis varmaan syntynyt kultalusikka suussa.

Tästä noin 1,5 vuoden kuluttua isoäitini ja isäni kuolivat noin kahden viikon sisällä toisistaan. Osuuteni perinnöstä oli pieni maatila. Täyspäiväisesti parisadan kilometrin päässä työskentelevänä, mulla ei ollut mitään mahdollisuutta pitää tilasta huolta, eikä mulla olisi ikinä ollut varaa maksaa perintöveroa, koska asuntolainani oli jo niin iso, etten olisi saanut lainaa perintöveroa varten. "Jouduin" siis myymään pientilan, onnekseni ostajan löytyi, ennen kuin paikat ehtivät lähteä ränsistymään. No sillä rahalla sain maksettua asuntolainani pois ja vaihdettua riisikupin Passattiin, alle 25-vuotiaana, jonkun verran sain laitettua rahastoihinkin säästöön. Hiilamon kultalusikka työntyy entistä syvemmälle kurkkuuni.

Tuona kesänä menin naimisiin ja siitä muutaman kuukauden päästä mentiin vaimon kanssa pankkiin hakemaan neljännesmiljoona lainaa paritalon ostoa varten. Lainaa piti ottaa vähän enemmän kuin talon hinta, koska mulle mätkähti kaupasta viiden tonnin varainsiirtovero, joka on mielestäni yksi älyttömimpiä asuntokaupan jarruja.

Sitten onkin tullut muksu, eikä viimeisillekään irtoroposille ole tarvinnut miettiä sijoituskohdetta.

Elämäni taloudelliset tunnusluvut 7/2017:
Vuositulot: 36000€/v ansiotulot, 7000€/v pääomatulot (vanha asunto vuokralla)
Velat: n. 220000€
Nettovarallisuus: n. 100000€

Ja mitä tällä ketjulla ja avauksella haen siis takaa: jokaisen ihmisen taloustilanteen takana on muutakin, kuin puhtaita numeroita. Tässä avauksessa pyrin kertomaan esimerkin siitä, miten yhden jullin taloustilanne on karkeasti ottaen rakentanut ja minun puolestani sitä saa ja on tarkoituskin ruotia tässä ketjussa.

Mitä mieltä olet: pitäisikö perintöveron olla suurempi? Mihin sinun varallisuutesi perustuu? Onko henkilökohtaisesta taloudesta keskusteleminen mielekästä?
"10 physical skills are: cardiovascular/respiratory endurance, stamina, strength, flexibility, power, speed, coordination, agility, balance, and accuracy. You are as fit as you are competent in each of these 10 skills."
Treenipäiväkirja -treenipäiväkirja


Kuvake
Mjölnir
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 23279
Lauteille: Joulukuu 2005
Paikkakunta: Valkeakoski
Etulaji: Jyrki Saario Defendo
Sivulajit: Potkunyrkkeily, BJJ
Takalajit: Krav Maga, Hokutoryu Ju-jutsu, Escrima, Aikido, Muay Thai, Shootfighting
Tykännyt: 65 kertaa
Tykätty: 355 kertaa
Viesti:

Yleinen varallisuus- ja talouskeskustelu

#2

Viesti Mjölnir » heinä 14, 2017, 17.59

Aihe on tällaiselle oikeistoliberaalille tietysti tunteita herättävä, sillä vihaan valtiokontrollia yksityishenkilöiden taloudessa :)

Minun mielestäni vain kahdessa perintöveroprosentissa on järkeä: 0% (ei kuulu tårta på tårta vertaa valtiolle, mitä yksilö haluaa omilla rahoillaan, josta on jo verot moneen kertaan maksettu, tehdä), 100% (kenelläkään ei ole oikeutta omistaa mitään, ellei valtio näin suo. Kun otetaan perinnöt pois, niin saadaan kaikki lähtemään samalta viivalta ja siinä ei kultalusikka suussa syntyminen paina mitään). Näistä Kalle Isotalon mukaan toista on kokeiltu Neuvostoliitossa (100%) ja toinen on käytössä monissa länsimaissa (esim Ruotsissa). Toisella menee paremmin kuin Suomella, toisella ei.

Koko tähän keskusteluun liittyy myös tietysti tuloerot. Liian suuret tuloerot luovat polarisoitunutta yhteiskuntaa ja ongelmia, mutta liian pienet tuloerot taas vievät niiltä kaikkein tehokkaimmilta halun rikastuttaa yhteiskuntaa verotuloilla, jos kovasta työn tekemisestä ei hyödy rahallisesti riittävästi.

Itse juuri muistelin, että kun tienasin puolet siitä kuin silloin, kuin tienasin eniten koskaan, niin molemmissa tapauksissa rahaa jäi säästöön ihan yhtä paljon. Ei mitään. Kaikki meni kiertoon. Minusta parempi valtiolle on se, että talouden rattaat pysyvät pyörimässä ja tärkeintä on kasvattaa pienituloisten ostovoimaa vähintään keskitasolle. Ei niinkään se, että isotuloisten ostovoimaa heikennetään, että tuloerot eivät kasva. Ongelmia tulee myös siitä, että jos pienituloisten tulot kasvavat, niin silloin myös kaikkien kulutushyödykkeiden hinta nousee. Markkinat vain pyörivät sillä tavalla, että tietyt tuotteet maksavat aina sen määrän, että pienimpituloisilla on niihin nippanappa varaa. Tietysti kommunismissa tämä toimisi täydellisesti, koska valtio määräisi hinnat, että mitä mikäkin saa maksaa.
"Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä minä olen pahin pimeys laaksossa"
-Psalmi 23:4 (modattu)

Instructor Petteri
Defendo Green Director
Liity etupotkijaksi

Kuvake
Mjölnir
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 23279
Lauteille: Joulukuu 2005
Paikkakunta: Valkeakoski
Etulaji: Jyrki Saario Defendo
Sivulajit: Potkunyrkkeily, BJJ
Takalajit: Krav Maga, Hokutoryu Ju-jutsu, Escrima, Aikido, Muay Thai, Shootfighting
Tykännyt: 65 kertaa
Tykätty: 355 kertaa
Viesti:

Yleinen varallisuus- ja talouskeskustelu

#3

Viesti Mjölnir » heinä 14, 2017, 18.24

Mulla on perintöveroasiassa sen verran oma lehmä ojassa, että kun vanhemmista aika jättää, niin mulla ei ole mitenkään mahdollista maksaa sitä perintöveroa. Kai siinä sosialisti on sitten tyytyväinen, kun joudutaan sukutila myymään jollekin kapitalistille, jolla jo entisestään on massia ja omaisuutta ;)

Ei vaan, pankkisektorihan siinä voi hyvin, jos hakee lainaa, että voisi maksaa perintöverot. Harmittaa vaan, että pahimmassa tapauksessa omille lapsille jää velat ja viimeistään silloin se joudutaan myymään pois.
"Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä minä olen pahin pimeys laaksossa"
-Psalmi 23:4 (modattu)

Instructor Petteri
Defendo Green Director
Liity etupotkijaksi

Kuvake
Mjölnir
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 23279
Lauteille: Joulukuu 2005
Paikkakunta: Valkeakoski
Etulaji: Jyrki Saario Defendo
Sivulajit: Potkunyrkkeily, BJJ
Takalajit: Krav Maga, Hokutoryu Ju-jutsu, Escrima, Aikido, Muay Thai, Shootfighting
Tykännyt: 65 kertaa
Tykätty: 355 kertaa
Viesti:

Yleinen varallisuus- ja talouskeskustelu

#4

Viesti Mjölnir » heinä 14, 2017, 18.36

Itsekin olen asunnon ostanut vanhempien siskolle ostaman kämpän toimiessa takauksena, eli säästöjä ei ollut mitään... Nyt tämäkin alkaa olla maksettu, vähän remonttilainoja enää jäljellä. Jos sitten isona pystyisi ostamaan tytöille asunnot, kun lähtevät opiskelemaan.
"Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä minä olen pahin pimeys laaksossa"
-Psalmi 23:4 (modattu)

Instructor Petteri
Defendo Green Director
Liity etupotkijaksi

Kuvake
Jorge
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 9880
Lauteille: Kesäkuu 2008
Tykännyt: 38 kertaa
Tykätty: 47 kertaa

Yleinen varallisuus- ja talouskeskustelu

#5

Viesti Jorge » heinä 14, 2017, 18.53

Muuten, se asunto, jossa itse asuu, on melkoisen hankala juttu yksityishenkilön varallisuuden arvioinnin kannalta. Se on kuitenkin useimmissa tapauksissa se elämän suurin rahareikä ja kun jossain pitää asua, niin (oli sitten vuokralla tai omisti), niin tulevaisuudessakin tapahtuvat menot tulisi arvioida jotenkin ja miettiä, miten ne vaikuttavat nykyhetkeen.

Velaton omistusasunto on helpoin palikka noissa laskelmissa, mutta ei sekään toki ole ilmainen asua tulevaisuudessakaan.

Varsinainen sijoittaminen kiinteistöihin mielestäni alkaa vasta sen oman asunnon ulkopuolelta - siis kun tarkoitetaan sijoittamisella, että tarkoituksena on tuotto. Toki se onnistuu Suomessakin sellaisillakin kämpillä, joissa itse asuu, mutta silloin saa kyllä pelata melko hyvin, että pystyy aina myymään kalliimmalla, kuin on ostanut ja käyttämään myyntivoiton verottomuutta hyväkseen.

Kuvake
Totte
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 4384
Lauteille: Toukokuu 2008
Paikkakunta: Helsinki
Tykännyt: 14 kertaa
Tykätty: 70 kertaa

Yleinen varallisuus- ja talouskeskustelu

#6

Viesti Totte » heinä 14, 2017, 19.32

Kyllä oman asunnon hankkiminenkin alkaa jo olemaan sijoitus. Jos oman asunnon hankkimisen vaihtoehtona olisi maksaa esim. 1000 e/kk vuokraa, niin erotus omistusasunnon kulujen ja vuokran välillä (eli laskennallinen asuntotulo) on sijoituksen tuotto. Tietenkin pitää tehdä remontteja, mutta niitä pitää tehdä sijoitusasuntoihinkin. Jos voit jäädä voitolle sijoitusasunnossa sillä, että joku maksaa sulle 1000 e/kk vuokraa, tarkoittaa se tuon sijoitusasunnon kulujen olevan alle 1000 e/kk (vielä verojen jälkeen). Niiden kulut ei kai kasva vaikka itse asuisit siinä (ja säästät vielä verot). Tämä pätee tietenkin vain siinä tapauksessa, että ostaa oman asunnon yhtä fiksusti kuin sijoitusasunnon. Suurin hyöty omistusasunnostahan tulee siitä, että mahdollistaa velkavivun käyttämisen, joka taas mahdollistaa sen asuntotulon luomisen "tyhjästä" kun päästään sillä eroon vuokrasta.

Helpoin tapa on varmaan laskea asunto nettovarallisuuteen. Arvoksi voi ottaa vaikka ostohinnan mistä miinustaa lainan. Tämä siis pääkaupunkiseudulla missä arvo tuskin hirveästi laskee. Jos laskee niin sittenhän nettovarallisuus pienenee ihan samalla tavalla kuin jos pörssikurssit laskee. Tietenkin mahdolliset remonttikulut pitää otaa huomioon, mutta kun esim. 30k€ remontti tulee tietoon voidaan se laskelmissa huomioida asunnon arvon alenemisena samalla summalla. Tällöin arvio on suht neutraali riippumatta siitä myykö sen juuri ennen remonttia vai ei.

En näe oman asunnon olevan mitenkään hirveän vaikea huomioitava mihinkään muuhun varallisuuteen nähden. Ainoa kömpelö asia on se, että hetkittäistä tarkkaa arvoa voi olla hankala määritellä verrattuna talletuksiin ja pörssiosakkeisiin. Tämä tosin pätee myös listaamattomiin osakkeisiin. Noiden varmojen remonttien (eli "arvonalenemien") vastapainona on sitten asunnosta jatkuvasti saatava asuntotulo (vaihtoehtoinen vuokra - vastike - korkokulut - muut juoksevat kulut). Ilman tätä tuloa asuntohan olisi vain kuluerä (vertautuu siihen, jos kieltäydyt ilmaisesta vuokra-asunnosta ja ostat sen sijaan oman asunnon).
"Jos minulla olisi kaikki valta, etenisin tältä pohjalta, mutta harmi kyllä, minulla ei ole lainkaan valtaa."
- Osmo Soininvaara

Kuvake
Jorge
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 9880
Lauteille: Kesäkuu 2008
Tykännyt: 38 kertaa
Tykätty: 47 kertaa

Yleinen varallisuus- ja talouskeskustelu

#7

Viesti Jorge » heinä 15, 2017, 04.31

Totte kirjoitti: Tämä pätee tietenkin vain siinä tapauksessa, että ostaa oman asunnon yhtä fiksusti kuin sijoitusasunnon.
Erittäin hyvä huomio.
Moni sen sijaan lähtee toteuttamaan haaveitaan ja toiveitaan lainarahalla sen asunnon/kiinteistön suhteen, missä asuu ja jättää huomioimatta sen, mikä tulevaisuuden arvo sillä käytetyllä rahalla on.
Helpoin tapa on varmaan laskea asunto nettovarallisuuteen. Arvoksi voi ottaa vaikka ostohinnan mistä miinustaa lainan. Tämä siis pääkaupunkiseudulla missä arvo tuskin hirveästi laskee.
Jep, täytyy ottaa huomioon tosiaan kämpän likviditeetti eli se, miten se saadaan muutettua käteiseksi ja todennäköinen tulevaisuuden hintakehitys.

Ei ole sijoituksena sama asia ostaa EUR 500 k: lla peruskämppää Helsingistä, kuin rakentaa sillä unelmataloa Takahikiälle. Jälkimmäisessä kämpässä lienee oikeiden olosuhteiden vallitessa kivempi asua, mutta tuottoa sille on vaikea odottaa missään tapauksessa,

Esim. asuntolainoitukseen erikoistunut Hypoteekkiyhdistys sanoo sivuillaan seuraavasti
Lainan vakuudeksi tarjottavan kohteen tulee sijaita pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa), Uudellamaalla, Tampereen, Lahden, Hämeenlinnan, Oulun, Turun, Jyväskylän tai Kuopion kaupungin alueella.
http://www.hypo.fi/lainat/asuntolaina/

Tästä voi vetää myös jonkinlaisia johtopäätöksiä siitä, millä alueilla Suomessa voi melkoisen suurella todennäköisyydellä odottaa oman kämpän arvon säilymistä tai nousemista
En näe oman asunnon olevan mitenkään hirveän vaikea huomioitava mihinkään muuhun varallisuuteen nähden. Ainoa kömpelö asia on se, että hetkittäistä tarkkaa arvoa voi olla hankala määritellä verrattuna talletuksiin ja pörssiosakkeisiin. Tämä tosin pätee myös listaamattomiin osakkeisiin.
Juu. Mä en, muuten, näe kovinkaan paljon pointtia listaamattomien osakkeiden hankinnassa, ellei itse ole mukana aktiivisesti ko. yhtiön toiminnassa. Esim. joukkorahoitusta en ymmärrä ollenkaan muuten, kuin hyväntekeväisyytenä, jonka rahoittamiseen sitä menestyksekkäästi käytetäänkin.

Mutta miksi yrityksiä kohtaan pitäisi harrastaa hyväntekeväisyyttä?

Kuvake
Njor
polveenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 139
Lauteille: Lokakuu 2012
Etulaji: karate
Sivulajit: nintendo
Tykännyt: 0
Tykätty: 1 kerran

Yleinen varallisuus- ja talouskeskustelu

#8

Viesti Njor » heinä 15, 2017, 09.38

Mulla on asuntolainaa noin 2.5 vuoden nettotulojen verran. Ei ulkopuolista takaajaa. Ei muita lainoja - eikä kyllä varallisuuttakaan :) Asunto on juuri remontoitu ja kohtuullisen matkan päässä suuren (Suomen mittakaavassa :D) kaupungin keskustasta. Ikää itselläni on 30v.
Fight well - and if you´ll fall - surely Odin will take you to Valhalla.

Kuvake
Totte
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 4384
Lauteille: Toukokuu 2008
Paikkakunta: Helsinki
Tykännyt: 14 kertaa
Tykätty: 70 kertaa

Yleinen varallisuus- ja talouskeskustelu

#9

Viesti Totte » heinä 15, 2017, 10.01

Jorge, näytämme olevan harvinaisen samaa mieltä kaikesta.

Jos nostaa omaa elintasoaan kun siirtyy omistusasujaksi, niin se tulee tietenkin kalliiksi. Jos joku ostaa niin ison talon, että niillä ei ole varaa maksaa sitä ja sen ylläpitoa, on se osoitus huonosta taloudenpidosta eikä omistusasumisen kalleudesta.

Ja en itsekään koske listaamattomiin osakkeisiin. Poikkeus olisi jos olisin jossain firmassa töissä ja uskoisin firmalla olevan mahdollisuus räjähdysmaiseen kasvuun (esim. joku start-up). Tällöin siirtyisin käytännössä osaomistajaksi ja saisin riskistä irti muutakin kuin epävarman työpaikan.

Halusin tällä esimerkillä oikeastan vain tuoda esiin, että omaisuuden päivän hinnan tarkka seuraaminen on jotain mihin ollaan pörssikursseissa totuttu, mutta se ei tietenkään ole mikään ehdoton edellytys omaisuudelle. Jonkin tyyppinen likvidointimahdollisuus voidaan kuitenkin pitää perusedellytyksenä. Rapistunut yksiö kuolleella paikkakunnalla ei välttämättä enää ole omaisuutta. Tai se on omaisuus jonka arvo on tippunut nollaan (semanttinen ero). Toisaalta arvon nollaautuminen on mahdollis myös pörssiyhtiöissä. Jos oikein mennään pieniin todennäköisyyksiin, niin ei pankkitalletuksetkaan ole turvassa, joten riskiä otetaan aina.
"Jos minulla olisi kaikki valta, etenisin tältä pohjalta, mutta harmi kyllä, minulla ei ole lainkaan valtaa."
- Osmo Soininvaara

Kuvake
Totte
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 4384
Lauteille: Toukokuu 2008
Paikkakunta: Helsinki
Tykännyt: 14 kertaa
Tykätty: 70 kertaa

Yleinen varallisuus- ja talouskeskustelu

#10

Viesti Totte » heinä 15, 2017, 10.45

Mjölnir kirjoitti:Minun mielestäni vain kahdessa perintöveroprosentissa on järkeä: 0% (ei kuulu tårta på tårta vertaa valtiolle, mitä yksilö haluaa omilla rahoillaan, josta on jo verot moneen kertaan maksettu, tehdä), 100% (kenelläkään ei ole oikeutta omistaa mitään, ellei valtio näin suo. Kun otetaan perinnöt pois, niin saadaan kaikki lähtemään samalta viivalta ja siinä ei kultalusikka suussa syntyminen paina mitään).
Ei viedä tätä perintöverokeskusteluksi, mutta koska liittyy kyllä aiheeseen niin kommentoin tätäkin. Olen samaa mieltä, että oikeastaan nuo kaks vaihtoehtoja ovat ne "loogisimmat". 100% tosin ei tarkoita, että ei saisi omistaa (perintövero != varallisuusvero), vaan sitä, ettei ole mitään oikeutta kenenkään toisen henkilön omaisuuteen. Jos halutaan luopua perinnöstä käsitteenä olisi kolmas looginen vaihtoehto säätää perintövero lahjaveron suuruiseksi. Se on silloin käytännössä kuoleman jälkeen annettu lahja. Verotuskohteenahan tuo on tavallaan hyvä. Kaikki verotus ohjaa käyttäytymistä, mutta kukaan ei voi verotuksen takia jättää kuolematta. Kärjistetysti: työn verottaminen vaikuttaa tehdyn työn määrrään, mutta perinnön verottaminen ei vaikuta kuolleiden määrään.

Nojoo, pitää heti kumota itseni ja ehkä kytkeä tämä kiinteämmin keskusteluun. "Oikeus toisen henkilön omaisuuteen" ei tietenkään tule alle 100% perintöveron ansiosta, vaan on riippuvainen perintöoikeudesta. Radikaali idea. Pitäisikö perintöoikeutta olla ollenkaan? En tällä tarkoita perinnön siirtämistä valtiolle, vaan perinnönjättäjän täydellistä vapautta jättää omaisuutensa minne lystää. Jos tämä tarkoittaa 100% hyväntekeväisyyteen niin sitten tarkoittaa. Jos tämä tarkoittaa 100% vanhimmalle pojalle, niin sitten tarkoittaa.

Perintöverotuksen isoksi ongelmaksi on tarjottu kiinteän omaisuuden (esim. maatilan tai perheyhtön) siirtäminen eteenpäin. Toinen on pääomien kasaantumisen estäminen, josta voi olla hyötyä (löytyy investiointikykyisiä ja -haluisia myös valtion ulkopuolelta). Mutta, miten paljon nämä ongelmat itse asiassa liittyvät verotukseen? Eikö olisi fiksuampaa jättää koko maatila yhdelle lapselle joka on osoittanut halua ja kykyä sen pyörittämiseen? Tällöin hänen ei tarvitsisi huolehtia toisten osuuksien lunastamisesta. Jos on vähän isompia perheitä niin se sama tila/yritys pitää ostaa joka sukupolvessa. Veroa voi sitten olla tai olla olematta, mutta jos yksi henkilö saa koko tilan, olisi varmaan helpompi hoitaa mahdollinen vero esim. ottamalla lainaa käyttämätöntä kiinnitysarvo vastaan. Jos käyttämätöntä kiinnitysarvoa ei ole, voidaan mielestäni kyseenalaistaa onko mitään perintöä edes olemassa.

Joku voi pitää tätä epäoikeudenmukaisena, mutta mielestäni lakiosa on muinaisjäänne ajalta jolloin meillä ei ollut sosiaaliturvaa. Oma kantani on, että jokainen rakentaa oman varallisuutensa. Täten en näe, että kenelläkään olisi mitään Jumalan suomaa oikeutta vanhempienkaan omaisuuteen. Itselleni ei ole mitään perintöä tulossa mistään suunnasta. Tämä kanta ei kuitenkaan ole kateellisuutta heitä kohtaan jotka saavat perinnön, vaan osoitus siitä, että en ole katkera vaikka en itse mitään perintöä ole saamassakaan. Mielestäni oman varallisuuden rakentaminen nollasta on lähtökohtainen toimintatapa, joten ei minua tässä suhteessa ole kohdeltu universumin kannalta mitenkään epäoikeudenmukaisesti.

Eppu sanoi (muistaakseni Whatsapissa) hyvin. Perintö on ollut hyödyksi, koska on ollut tilanteessa missä sitä on pystynyt käyttämään. Hän käyttä esimerkkinä lainan poismaksua, ja lainan taas oli mahdollistanut pelkkatyö. Menisin vielä hieman pidemmälle. Perintö on hyödyksi heille, jolla on elämänhallintaa käyttää sitä. Osa ihmisistä saa jonkun perinnön ja törsää sen täsmälleen samalla tavalla kuin törsää kaikki omatkin rahat. Suunnitelmalliset ihmiset käyttävät perinnön hyödyksi nopeuttamaan ja sementoimaan niitä hyviä ratkaisuja jotka ovat jo omatoimisesti toteuttamassa.

Perintö voi siis suunnitelmallisella ihmisellä nopeuttaa tavoitteisiin pääsyä, mutta hän olisi todennäköisesti päässyt niihin muutenkin (miljoonaperinnöt ehkä erikseen). Ihminen joka ei suunnitelmallisesti pysty rakentamaan varallisuutta tuskin pystyy siihen myöskään perinnön avustuksella. Tämä on lisäsyy miksi en ole oman perinnöttömyyteen mitenkään katkera; omat vanhemmat ovat antaneet minulle eväät oman elämän rakentamiseen, joka on loppujen lopuksi arvokkaampaa kuin jos saisin vain könttäsumman mutta en osaisi käyttää sitä. En siis osaa kadehtia perintöja saavia, koska tärkeä ei ole se saatu perintö, vaan sitä miten sen käyttää. Tästäkin syystä antaisin jokaiselle oikeuden kohdentaa oman varallisuuden siirron parhaimmalla katsomallaan tavalla. Isomman summan jättäminen motivoituneelle henkillö on todennäköisesti parempi kuin pienten silppujen jättäminen kaikille.

Tässä on tietenkin vähän mutkia laitettu suoriks. Tarkoituksena ei ollut astua kenenkään varpaille, vaan tuoda toisenlainen näkemys listaamatta jokaisessa kohdassa disclaimeria.
"Jos minulla olisi kaikki valta, etenisin tältä pohjalta, mutta harmi kyllä, minulla ei ole lainkaan valtaa."
- Osmo Soininvaara

Kuvake
Ile
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 6
Viestit: 5391
Lauteille: Lokakuu 2009
Tykännyt: 315 kertaa
Tykätty: 230 kertaa

Yleinen varallisuus- ja talouskeskustelu

#11

Viesti Ile » heinä 15, 2017, 22.57

Hyviä viestejä ja siis hyvä avauskin.

Tuohon Totten ihan ok perintöjuttuun lyhyesti että "inhimillisesti ajatellen" ei mielestäni ole kyse pelkästään oikeudesta saada vaan myös oikeudesta antaa (siis juridisesti "jättää") perintöä. Esim. itse isänä pidän luontevana ajatuksena, että jos vain pystyn, niin haluan jättää jonkin verran omaisuutta nimenomaan omille lapsilleni vaikkapa siltä varalta, että kaikki ei mene putkeen (kaikki ei edes ole ihmisestä itsestään kiinni) ja koska tulevaisuus muutenkin on epävarma. Ylisukupolvisen huolenpidon voi mielestäni nähdä niin perheen kuin yhteiskunnankin tasolla ihan terveenä ja pitkäjänteistä taloudenpitoa edistävänä asiana.

Kuvake
Ile
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 6
Viestit: 5391
Lauteille: Lokakuu 2009
Tykännyt: 315 kertaa
Tykätty: 230 kertaa

Yleinen varallisuus- ja talouskeskustelu

#12

Viesti Ile » heinä 15, 2017, 23.31

Totte kirjoitti:Jos halutaan luopua perinnöstä käsitteenä olisi kolmas looginen vaihtoehto säätää perintövero lahjaveron suuruiseksi. Se on silloin käytännössä kuoleman jälkeen annettu lahja.
Tähän detskuna, että perinteisestihän se Suomessa oli noin. Lahjaverotaulukko eriytettiin perintöverotaulukosta kymmenisen vuotta sitten.

Sinänsä lahja ja perintö kyllä juridisina käsitteinä poikkeavat muillakin tavoin kuin verokohtelun osalta toisistaan, joten ihan tuolla tempulla ei perintöä käsitteenä saataisi lakkautettua :)...

...mutta ymmärrän toki pointtisi. Tarkoitit tietysti sitä, että puhuttiimpa sitten lahja- tai perintöverosta, niin taulukoista poistettaisiin sukulaisuussuhteen läheisyyteen perustuva veroluokkajako yms. huojennukset. Eli antajan rintaperillinen maksaisi lahjasta tai perinnöstä yhtä paljon veroa kuin perheeseen kuulumaton.

Kuvake
Totte
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 4384
Lauteille: Toukokuu 2008
Paikkakunta: Helsinki
Tykännyt: 14 kertaa
Tykätty: 70 kertaa

Yleinen varallisuus- ja talouskeskustelu

#13

Viesti Totte » heinä 16, 2017, 00.32

Ile kirjoitti:Tuohon Totten ihan ok perintöjuttuun lyhyesti että "inhimillisesti ajatellen" ei mielestäni ole kyse pelkästään oikeudesta saada vaan myös oikeudesta antaa (siis juridisesti "jättää") perintöä.
Minähän en puhunut mistään rajoituksista antaa perintöä. Ehdotukseni itse asiassa vapauttaisi kaikki antamaan perintönsä sille henkilölle jolle toivoo sen tulevan, sen sijaan että se menisi pakosta joillekin tietyille henkilölle (i.e. rintaperillisille) ilman, että perinnönjättäjä pystyisi siihen vaikuttamaan.

Ile kirjoitti:...mutta ymmärrän toki pointtisi. Tarkoitit tietysti sitä, että puhuttiimpa sitten lahja- tai perintöverosta, niin taulukoista poistettaisiin sukulaisuussuhteen läheisyyteen perustuva veroluokkajako yms. huojennukset. Eli antajan rintaperillinen maksaisi lahjasta tai perinnöstä yhtä paljon veroa kuin perheeseen kuulumaton.
Verokohtelu on asia erikseen. Idea oli, että lapsella ei lähtökohtaisesti ole mitään erityisoikeutta periä vanhempien omaisuutta. Vanhempi on vapaa jättämään omaisuus lapsilleen, mutta hän ei ole tähän velvoitettu. Tämän pystyy toteuttamaan veroprosentilla joka on 0, kaikille tuleville lahjaverolla, tai nykyisille rintaperilliselle räätälöidyllä kevennetyllä verotuksella. Verotus ja oikeus perintöön on kaksi täysin eri asiaa. Eli nimenomaan en puhunut siitä mistä luulit minun puhuvan (boldaus lainauksessa minun).
"Jos minulla olisi kaikki valta, etenisin tältä pohjalta, mutta harmi kyllä, minulla ei ole lainkaan valtaa."
- Osmo Soininvaara

Kuvake
Ile
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 6
Viestit: 5391
Lauteille: Lokakuu 2009
Tykännyt: 315 kertaa
Tykätty: 230 kertaa

Yleinen varallisuus- ja talouskeskustelu

#14

Viesti Ile » heinä 16, 2017, 13.15

Ok!

Lakiosakonsepti tosiaan vähän estää tuota sinun mallisi mukaista vapaata valintaa. Elossa ollessaanhan ihminen saa nytkin toki lahjoittaa vaikka kaiken omaisuutensa kenelle haluaa mutta kuoleman jälkeistä tilannetta ajatellen - mikäli rintaperillisiä löytyy - lakiosa rajoittaa testamenttausvaltaa.

Sinänsä näppituntumalta väittäisin, että ylivoimainen enemmistö pitää hyvänä, että laissa on "defaultina" about nykyisenkaltainen lähisukulaisuuteen perustuva perimysjärjestys.

Jos tätä ei olisi, niin kaikkienhan täytyisi käytännössä melko nuoresta asti pitää yllä ajantasaista testamenttia.

Veikkaan, että tällöin ylivoimaisesti suosituin malli seurailisi nykyisestä perintökaaresta tuttua rintaperilliset - vanhemmat - sisarukset ensisijaisuusjärjestystä ja aika harva rintaperillisiä omaava lähtisi tekemään määräyksiä, jotka "loukkaisivat" heidän osaltaan nykyistä lakiosaa vastaavaa osuutta perinnöstä.

Nykytilanteessahan lakiosa kai melko harvoin käytännössä tulee testamenttaustahdon rajoitteeksi.

Mitä verotukseen tulee poliittisen tahtotilanteen näkökulmasta, niin ajattelu näyttäisi Suomessa menneen sukulaisperimykseen perustuvan mallin suosimisen suuntaan.

Omasta mielestäni on ihan mielenkiintoista pohtia systeemin perusteita, enkä tässä sinänsä halua johtaa tosiasioista sen enempää mitään arvoväitteitä. Halusin kuitenkin tuoda vähän realismia (omaa käsitystäni siitä) kehiin.

Kuvake
Ile
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 6
Viestit: 5391
Lauteille: Lokakuu 2009
Tykännyt: 315 kertaa
Tykätty: 230 kertaa

Yleinen varallisuus- ja talouskeskustelu

#15

Viesti Ile » heinä 16, 2017, 17.55

Voisin itsetyydytyksekseni jakaa omakohtaisen myönteisen kokemuksen tuosta oman asunnon toimimisesta myös "sijoituksena". Perustuen ajoitukseen, alueiden väliseen hintaeroon ja hartiapankkiremonttiin.

Ostettiin viime vuosikymmenen alkupuolella vaimon kanssa ensimmäinen omistusasunto, kun molemmat kokivat jo maksaneensa tarpeeksi vuokranantajille, ensin kumpikin tahoillaan ja sitten vähän aikaa jo yhdessäkin.

Ostettiin eteläisestä Helsingistä arvotalosta pommikuntoinen kaksio hintaan 152.000. Rempattiin "trendikkääksi". Noin neljän ja puolen vuoden jälkeen myytiin hintaan 258.000 ja muutettiin uudemmalle maltillisemman hintakehityksen alueelle (jossa viihdytään edelleen, tosin kerran jo sielläkin vaihdettu isompaan).

En muista tarkkaan laskelmia, mutta ihan kaikki menot (rahoitus, vastikkeet, remontit, velkaosuus, sähkölaskut yms.) vähentäen tuosta taisi jäädä viivan alle vajaa 40.000, joka tietysti helpotti huomattavasti sen seuraavan (isomman) asunnon hankintaa.

Itse asiassa hauskasti se seuraava kämppä maksoi velattomana noin tonnin tarkkudella sen 258.000, eikä siinä kohtaa tarvinnut hakea pankista lisää rahaa. Tämä kauppa ei olisi mitenkään onnistut ilman kymmenien tuhansien lisärahoitusta, jos olisimme ostaneet sen ensimmäisen kämpän suoraan tuolta uudemmalla alueelta.

Eli ihan kiva: asut neljä ja puoli vuotta mukavassa kaksiossa ja asumistulon lisäksi "tienaat siitä asumisesta" noin 500€/kk.

Muuten mulla ei erityistä kehuttavaa sijoitustoiminnan osalta. Kerran osui vedonlyönnissä nyrkkeilymatsin ratkaisu keskeytyksellä oikeaan erään kertoimella 38...


Vastaa

Lauteilla

Potkulaisia lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 kurkkija