Taistelukoirien pitäminen lemmikkinä

[Point]

Ne kouluttamattomat lamppuharjat provosoivat omalla käytöksellään tilanteita. Fifi alkaa uhittelemaan isolle koiralle, iso koira ärähtää, Fifin emäntä ottaa sen kauhuissaan syliin. Fifi kokee turvallisuuden tunteen ja jatkaa pipari isolle koiralle yläviistosta. Iso koira hyökkää sylissä olevan Fifin kimppuun ja pirjo-liisa saa samalla vammoja. Ison koiran ja sen omistajan vika.

Sinä syyllistät uhria. Se jonka kimppuun hyökätään ei ole syyllinen, hyökkääjä on syyllinen.

Minusta Mölkky ei syyllistänyt uhria vaan laajensi keskustelua käsitteistä hyökkääjä ja hyökätty (uhri). Kun se ei siis aina ole ihan mustavalkoista, mikä on hyvä huomioida. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Niin.. Jos nakkikioskilla pottuilee itseään isommille eikä lopeta sitä pyynnöstä huolimatta, niin onko lopputulos se, että se turpiin saanut on se ainoa syyllinen?

Ihmismaailma ja eläinmaailma ei tässä(kään) asiassa kulje ihan tällä tavalla rinnakkain.
Kas kun meille ihmisille on luotu kyky ajatella loogisesti.

Toki on myös eläimiä jotka eivät korvaansa lotkauta remmiräyhääjille, mutta reviiritietoiset eläimet ovat herkempiä syttymään jos toinen räyhää.

Kyllä silloin on vastuu myös sen fifin omistajalla.

Ja juuri siksi mieletäni juuri näitä fifien omistajia pitäisi kouluttaa ja rajoittaa samalla tavalla sillä koira on koira riippumatta turkin peheydestä tai koosta ja koiraa tulisi koirana kohdella.

Juu... Tuossa esimerkissä pyrin syyllistämään sitä nakkikioskiolla riitaa haastavan, joksi luen kouluttamattoman fifin omistajan, jolla olisi voinut kyseisessä tilanteessa toimia "oikein" ennenkuin Aadolf koira tekee sen puolustusliikkeen..

[Mjölnir]

Ne kouluttamattomat lamppuharjat provosoivat omalla käytöksellään tilanteita. Fifi alkaa uhittelemaan isolle koiralle, iso koira ärähtää, Fifin emäntä ottaa sen kauhuissaan syliin. Fifi kokee turvallisuuden tunteen ja jatkaa pipari isolle koiralle yläviistosta. Iso koira hyökkää sylissä olevan Fifin kimppuun ja pirjo-liisa saa samalla vammoja. Ison koiran ja sen omistajan vika.

Sinä syyllistät uhria. Se jonka kimppuun hyökätään ei ole syyllinen, hyökkääjä on syyllinen.

Tässä keskustelussa on useampi henkilö selittänyt, että vika on talutushihnan toisessa päässä. No niin on ja kohdistetaan riittävän voimakas rangaistus sen hyökkäävän koiran omistajaan ja taluttajaan. 8-)

Juuri näin. Esimerkiksi tuo nakkikioskivertaus on hyvä (joka viesti siis oli tämän Mikan viestin jälkeen), varmasti kaikki ymmärtävät, että jos toinen aukoo naamaansa, niin se ei meidän lainsäädännön mukaan ole peruste sille, että toinen saa pahoinpidellä. Mutta suurin osa meistä YMMÄRTÄÄ, että jos kaivaa verta nenästään, niin helposti löytää sen sormen, joka tämän kaivamisen sitten kyllä tekee.

Pointtini oli nimenomaan mustavalkoisuuden olemattomuus ja tuoda toinenkin puoli siihen, että monesti riitaan tarvitaan kaksi osapuolta.

[Taijin harjoittaja]

Ne kouluttamattomat lamppuharjat provosoivat omalla käytöksellään tilanteita. Fifi alkaa uhittelemaan isolle koiralle, iso koira ärähtää, Fifin emäntä ottaa sen kauhuissaan syliin. Fifi kokee turvallisuuden tunteen ja jatkaa pipari isolle koiralle yläviistosta. Iso koira hyökkää sylissä olevan Fifin kimppuun ja pirjo-liisa saa samalla vammoja. Ison koiran ja sen omistajan vika.

Sinä syyllistät uhria. Se jonka kimppuun hyökätään ei ole syyllinen, hyökkääjä on syyllinen.

Juuri näin. Esimerkiksi tuo nakkikioskivertaus on hyvä. Varmasti kaikki ymmärtävät, että jos toinen aukoo naamaansa, niin se ei meidän lainsäädännön mukaan ole peruste sille, että toinen saa pahoinpidellä. Mutta suurin osa meistä YMMÄRTÄÄ, että jos kaivaa verta nenästään, niin helposti löytää sen sormen, joka tämän kaivamisen sitten kyllä tekee.

Olet oikeassa näistä molemmista kohdista:
* suunsoitto ei oikeuta aloittaa nyrkkitappelua
* suunsoitto tekee nyrkkitappelun aloittamisen ymmärrettäväksi

Kun puhutaan siitä naisesta, joka ottaa Fifin syliin, niin hän todennäköisesti yrittää naisten tapaan hyssytellä sitä hyökkäävää koiraa tyyliin "kiltti koira kiltti koira ei saa tehdä tuollaista" ja samaan aikaan rauhoittaa Fifiä "ollaan hiljaa ja se menee pois". Kumpikaan sen naisen käytöksestä ei ole nakkikioskilla tapahtuvaa ärsyttämistä. Nainen yrittää selvitä pehmeällä tavalla pois tilanteesta ja hänen kimppuunsa hyökätään. Nakkikioskikeskustelu on toinen ympäristö ja toisentyyppisten ihmisten toimintaa, joten minusta se ei ole hyvä esimerkki tähän Fifin ja hänen emäntänsä tapaukseen.

Minä luin äsken Finlexistä näitä koirapuremien ratkaisuja ja linja tuntuu olevan se, että oikeus määrää koiran omistajan maksamaan:
* sairaala- ja lääkekorvaukset 500 euroa
* oikeudenkäyntikorvaukset 2000 euroa
* korvaus pureman kohteeksi joutuneelle 4000 euroa
Ja aika usein se koiran omistaja lähettää koiran piikille omatoimisesti.

Kyllä nuo jutut ratkotaan jälkikäteen mutta tässä langassa Mappe yrittää keskustella siitä, pitäisikö ja miten estää nuo ikävät tapaukset. Äärimielipiteisiin on aina helppo mennä mutta omasta puolestani:
* noudatetaan lakeja ja pidetään koirat kytkettyinä
* toivotaan, että taluttaja painaa enemmän kuin koira

Taistelukoirat: ainoa kohtaaminen mikä minulla on ollut taistelukoirien kanssa sattui messuilla Turussa muutama vuosi sitten. Grillimyyjä oli jättänyt kaksi kaukkaria vahtimaan kärryjään, kun hän oli mennyt muualle. Koirat olivat irrallaan kärryjen edessä. Katsoin niitä, kun olin menossa sinne päin ja isompi koira näki katseeni 20 metrin päästä ja nousi seisomaan ja käänsi rintamasuunnan minua kohti. (Joo kaikki täällä ovat nähneet saman eleen harjoitussalilla ihmisten kesken montakin kertaa ;-) ). Käännyin ja kävelin rauhallisesti pois. Pari viikkoa myöhemmin luin Turun Sanomista, että samat koirat olivat raadelleet jonkun miehen pahasti ja mies joutui sairaalaan. Lehtijutun mukaan poliisi ei ottanut tapausta kovin vakavasti (= koiria ei tapettu heti).

[Mjölnir]

mutta jos fifin emäntä olisi koulutettu koirien käyttäytymiseen, hän olisi voinut paremmin välttää konfliktin eskaloimisen omalla toiminnallaan. Eli periaatteessa hän ei tehnyt mitään väärää, mutta teki kuitenkin, koska toimi hölmösti noin koirien käyttäytymistieteiden perusteella

[Taijin harjoittaja]

mutta jos fifin emäntä olisi koulutettu koirien käyttäytymiseen, hän olisi voinut paremmin välttää konfliktin eskaloimisen omalla toiminnallaan. Eli periaatteessa hän ei tehnyt mitään väärää, mutta teki kuitenkin, koska toimi hölmösti noin koirien käyttäytymistieteiden perusteella

Totta.

[Poista käyttäjä 1747]

Itseäni on koira purrut ainakin sen 10 kertaa käsilleja jalkoihin, kerran pystykorva puri kyljestä. En vaan ole jostain syystä lopettanut koiria pureman jälkeen tai suhtautunut niihin pelokkaasti. Puremat on sattuneet joko koiratappelussa tai sitten riistalla, kun paikalla on useampi koira.

Olen varmaan ajastani jäljessä tai en muuten tajua, mitä apua noihin tilanteisiin voisi olla joidenkin koirarotujen kieltämisestä tai vainosta. Jos tuosta yhtälöstä otetaan kiellettynä pois vaikka itälaika, niin ei se mitään muuta. Tai karhukoira. Jäljelle jääneet metsäkoirat jatkaa tappeluaan ihan varmasti riistan lähellä. Tai muuten vaan, nartun hajun takia. Taikka kun v***ttaa toisen uroksen naama, niin ei kun kiinni ja tappamaan sitä.

Näin. Muakin on koira on purrut 3krt. Ensimmäisellä kerralla yhdelle ajokoirista ei kelvannut sian sisäelimet vaan se oli ominut itselleen trofeiden irti keittämistä odottavan pään. Oma harkintakykyhän siinä petti kun menin ottamaan preciousin vieraalta metsästyskoiralta. Sai toki isän kädestä vaikkei purrutkaan maiharista läpi.

Luupää toi kaverille seuraavana päivänä jäätelön sovinnon eleenä.


Toinen vastaava tilanne tuli kun yritin päästä pistämään hirveä. Sekin oli täysin oma tyhmyyttä kun oletin että ollaan sen verran hyviä tuttuja, ettei tarvitse odottaa omistajaa. Siinäkin tapauksessa se vaan lähinnä näykkäsi kun raukalla oli vielä sen verran virtaa. Nikkini ilmentää itseironiaa.

Kolmas kerta oli kun edesmennyt karhukoira halusi selvittää murkkuikäisenä vem är pappa. Se ei mennyt jakeluun helpomman kaavan mukaan vaikka olin alusta asti ollut johdonmukainen ja mm. siirtelin sen ruokakuppia kesken aterioinnin ja tökkäsin välillä varpailla hereille kun oli tiellä.

Näitä juttuja kun selittää jonkun mielyttämishaluisen hamsterijalosteen omistajalle niin saa yleensä kuulla kauhistelun lisäksi jänniä teorioita naksuttimista, elävän ravinnon epäterveellisyydestä ym todella järkevää...

[MtJ]

Koirien maailmassa asiat ei mene ihan samalla tavalla kuin ihmisten maailmassa. Ihmisten maailmassa eskaloitumisen voi laskea esim. 1-2-3-4-poks. Koirien maailmassa se muutos tapahtuu alta sekunnin.

Vaikka katson koko ajan toista uroskoiraani ja tiedän, että kohta lähtee (tai ehdin ajatella jotain sellaista, että nyt pitää sanoa "paik..."), en ehdi tekemään mitään. Koirat toimii sekunnin sadasosassa. Tappelu on HETI päällä, ei nopeinkaan ihminen pysty sellaiseen reagoimaan.

On täysin väärin ajatella, että homma toimisi nopeudella, joka olisi ihmisen reaktiokyvyn ulottuvilla. Kai mulla itsellänikin olisi tullut ehkä puolenkymmentä puremahaavaa käsiin vähemmän, jos se homma koirilla olisi niin hidasta, kuin kuvitellaan.

Kun se fifin omistaja alkaa nostamaan koiraansa syliin ja se jatkaa rähinäänsä, siinä on ehkä sekunnin kymmenesosa, kun rupee tapahtumaan. Ihmisen reaktiokyvyillä se meinaa sitä, että koira ehtii purra sitä fifiä hengiltä yli sekunnin. Ja sehän muuten puree sen hengiltä, koska kokoero on niin iso.

Lisäksi mulle itselleni on sattunut tilanteita, joissa fifin omistajat tekee jotain täysin kummallista, tuo esim. oman rakkinsa siihen koiralle haisteltavaksi. Ihan kuin jonkun paistin. Siitä fifin hampaitten näyttämisestä on sitten sadasosasekunteja aikaa, kun paloja lentää.

Ja koira vs. koira ei oo ainoita asioita. Esim. lapset kierrän aina kaukaa, jos kyse on vieraista lapsista. Vaikka kotona olevat koirat on meidän kakaroille kuin lampaita, en todellakaan usko, että ne kestävät täysin vieraiden lasten turkista repimistä montaakaan minuuttia.

Kolmas vaaranpaikka on juovuksissa olevat ihmiset. Ei ollenkaan lähelle. Känniläisillä on vielä paha tapa kuvitella olevansa jotain koirakuiskaajia ja tulla päin hokien jotain "tänne sesse, seh seh..." Vaikka varoittaa, niin eihän se auta.

Neljäs on koiran omistajat, jotka laskee koiransa irti koiratarhalla kysymättä ensin koiran sukupuolta ja sen suhtautumista toisiin koiriin. Voisi oikeasti kysyä, että syökö tuo koiranlihaa millä todennäköisyydellä. Mutta kun ei käy, kyllä se oma narttufifi sen itälaikan kanssa "leikkii". Se on aina "ollut kaikkien kaveri" ja "tulee varmasti toimeen". :teeaa:

[injunjack]

Näitä juttuja kun selittää jonkun mielyttämishaluisen hamsterijalosteen omistajalle niin saa yleensä kuulla kauhistelun lisäksi jänniä teorioita naksuttimista, elävän ravinnon epäterveellisyydestä ym todella järkevää...

[/quote]

Näin.

Ja samaa yritin sanoa tuolla aikasemmin, mutta se meni kai kaikessa kiihkossa ohi, enkä selittänyt juurta jaksain. Kun koira(t) hyökkää sen oman koiran paikka ei todellakaan ole syli. Ken niin tekee, mielestäni saa kyllä osittain syyttää ihan itteään.

[Taijin harjoittaja]

Ja samaa yritin sanoa tuolla aikasemmin, mutta se meni kai kaikessa kiihkossa ohi, enkä selittänyt juurta jaksain. Kun koira(t) hyökkää sen oman koiran paikka ei todellakaan ole syli. Ken niin tekee, mielestäni saa kyllä osittain syyttää ihan itteään.

Tästä "saa syyttää itteään"-asiasta olemme eri mieltä. Koiran ottaminen syliin siinä tilanteessa on typerää toimintaa mutta ihminen tekee välillä erehdyksen ja silti hänen kimppuunsa ei saa käydä. Jos se hyökkäävä koira oli vapaana, sen omistaja on syyllinen (= 4000 euron korvaukset). Jos se hyökkäävä koira oli liian pitkässä hihnassa, sen omistaja on syyllinen, vaikkakin vähemmässä määrin (= 2000 euron korvaukset). Joka tapauksessa hyökkääjä saa syyttää itseään, ei hyökkäyksen kohde.

[MikkeM]

Itse kahden saksanpaimenkoiran ja yhden basset houndin omistajan voin sanoa, että ihmisiltä tuntuu puuttuvan maalaisjärki/kunnioitus toisia kohtaan, oma (yleensä) pikkukoira hyökkää kohti niin se on hauskaa ja jos ns iso koira hyökkää takaisin se on luonnevikainen hullu.

Joskus käy niin , että lenkillä tulee 5-6 koiraa jotka alkaa rähinän joskus omistaja kieltää tai sitten ei, ja jossain vaiheessa omiltakin koirilta voi mennä kuppi nurin, ensimmäiset viisi saatetaan mennä asiallisesti, mutta kun koko ajan on sellaisessa pienessä ns vidudustilassa, niin välillä ns kuppi menee nurin.

Kävellään koirien kanssa siitä n 30 cm päästä ja kuljetaan nokka pystyssä sillä asenteella, "että meillä on oikeus mennä tästä" , kyllä on mutta itse koiran pitää turvaväliä, se alkaa itseäkin sapettaa kun joku roikkuu koko ajan perässä/menee siitä kymmenen centin päästä ohi , vaikka olis tilaa väistää.

[JanneM]

Ne kouluttamattomat lamppuharjat provosoivat omalla käytöksellään tilanteita. Fifi alkaa uhittelemaan isolle koiralle, iso koira ärähtää, Fifin emäntä ottaa sen kauhuissaan syliin. Fifi kokee turvallisuuden tunteen ja jatkaa pipari isolle koiralle yläviistosta. Iso koira hyökkää sylissä olevan Fifin kimppuun ja pirjo-liisa saa samalla vammoja. Ison koiran ja sen omistajan vika.

Pitäiskö vaikka olla kykeneväinen estämään oman koiran hyökkääminen yhtään mihinkään?

Pitäisi. Ehdottomasti pitäisi.
Se varmasti oli Mjölnirin ajatuksenakin...

[MtJ]

Ja samaa yritin sanoa tuolla aikasemmin, mutta se meni kai kaikessa kiihkossa ohi, enkä selittänyt juurta jaksain. Kun koira(t) hyökkää sen oman koiran paikka ei todellakaan ole syli. Ken niin tekee, mielestäni saa kyllä osittain syyttää ihan itteään.

Tästä "saa syyttää itteään"-asiasta olemme eri mieltä. Koiran ottaminen syliin siinä tilanteessa on typerää toimintaa mutta ihminen tekee välillä erehdyksen ja silti hänen kimppuunsa ei saa käydä. Jos se hyökkäävä koira oli vapaana, sen omistaja on syyllinen (= 4000 euron korvaukset). Jos se hyökkäävä koira oli liian pitkässä hihnassa, sen omistaja on syyllinen, vaikkakin vähemmässä määrin (= 2000 euron korvaukset). Joka tapauksessa hyökkääjä saa syyttää itseään, ei hyökkäyksen kohde.

Edes sinä et ehdi reagoimaan nopeammin kuin koira. Ei kannata välttämättä viisastella asiassa, josta ei tunnu olevan kovin paljon käytännön kokemusta.

[AlexMachine]

Pitänee taas kertoa oma mielipiteeni. Oli kyseessä sitten se tärkätty puudeli tai "taistelukoira", kyseessä on eläin, ei lapsi, ei ihminen, vaikka yllättävän moni niin ajattelee. Tai ainakin käyttäytyy joko tiedostaen tai tiedostamatta sen mukaan.
Mittarissa on 43 vuotta, puremia jonkin verran, ja ns lujaluonteisten koirien kanssa ollut tekemisissä koko ikäni (Airedalenterrieri, pari Dandie Dinmontia (nämä vasta ovatkin jääräpäitä 10 kilon pakkauksessa - ottavat matsia Suursnautserien kanssa eivätkä usein jää kakkosiksi), Suursnautsereita ym.
MtJ taisi mainita että sekunnin murto-osassa homma lähtee käsistä. Niin tekee joskus. Hyvin koulutettukin palveluskoira joka leppoisesti kävelee lyhyessä remmissa sivulla, saattaa provosoitua tai tuntea tarvetta puolustaa (laumaa, isäntää - eli laumanjohtajaa) kun toinen koira/ihminen käyttäytyy poikkaevasti tai niin että koira kokee uhaksi.
Sen näkee kun muutos tapahtuu, mutta siihen reagoiminen on vaikeaa, käsi on hampaiden välissä tai se fifi suussa ja korkeintaan on ehtinyt hihnaa kiristää.

Myöskään usein remmin päässä oleva omistaja ei tajua että oma käytös ja olemus vaikuttaa vahvasti siihen koiraan. Jos laumanjohtaja on jännittynyt tms niin varmasti on se koirakin.
Nyt loppui aika, mutta lisää kun aikaa.
En ota sen suuremmin kantaa tähän taistelukoira asiaan. Totean vain koira kuin koira väärällä omistaja on katastrofi joka odottaa tapahtumista. Omistajen valistaminen, kasvattajien toimesta, seurojen jne on yksi tie onneen mutta valitettavasti se osa joka pitäisi tavoittaa ei useinkaan osta koiraa kasvattajalta jota kiinnostaa minne koira menee, millainen ostaja on ja viitsii vielä neuvoa ja pitää yhteyttä jälkikäteen, tai liity mihinkään seuraan jossa saisi opetusta.
Tuntemani kasvattajat ovat erittän tiukkoja kenelle myyvät, kieltäyvät ajoittain myymästä ja ovatpa joskus hakeneet "ongelmakoiran" poiskin.

[nipsuli]

Yle uutisoi aiheesta

Suomen Kennelliitto ei kannata koirarotujen kieltämista Suomessa. Syiksi kerrotaan Tanskasta saadut kokemukset sekä se, että Suomessa vaarallisiksi miellettävät koirat ovat usein taistelukoiratyyppisiä sekarotuisia yksilöitä.

[sivarinlötkö]

Edes sinä et ehdi reagoimaan nopeammin kuin koira. Ei kannata välttämättä viisastella asiassa, josta ei tunnu olevan kovin paljon käytännön kokemusta.

Monella oli varmaan mielessä tämä Mjölnirin skenaario missä tapahtui koirien välinen eskaloituminen ja fifin syliinottokin. Kyllä tällaisessa tilanteessa pitäisi jo remmi kiristyä, vai hä?