Nyt... en saa muistettua olinko WF1:n aikaan jo rampautunu..MikaM kirjoitti: Aiton näin ekassa WasaFightissa, ihmettelin, että mitä ne tuolle rammalle tuomarille huutelee. Taisi kehua henk. koht. käsittelevänsä ne, jotka tahallaan yrittää vahingoittaa vastustajaa...
Mäkysen olen nähnyt useastikin, niinku kuka tahansa Vaasan katuja tallannut.
Nikkien takaa ei tunne, Pohojanmaalla olis varmaan naama-tuttuja.
Miksi nuo tapaamiset on jossain nääsvillessä, tökkii niin pahasti....
FF2:n tuomitsin jalanhaava yhä visvaa valuen.
Mutta olin tuolloin Vaasassa yhä kyllä ikäänkuin kondiksessa.
Ja ikänkuin sitämieltä että kuhan teettä justihin niinkuma sanon ettekä typerehi niin ei tartte pyörtyä. Ympäristössä missä hyvänsä.
Mähän tuolloin treenailin osallistuakseni FF2:n.
Ois ollu nasta koeponnistuttaa catch/voimmailu Bohleniuksella.
Kyllä kai mä muistaakseni jotain tonsuuntasta briefingissä taritsin.
Vaasanpojat ku oli kovin tärinöissään ja aika arvaamattomia.
Olitkohna se sinä joka tuli huikkaa pyytään, kaskun matsien jälkeen jano pääsi yllättämään ja kaivoin kassista litrasen Karhulekan, joka pullote on surukseni historiaa.
Se oli hyvin sympaattinen omistus, litran pullo vahvaa olutta.
Joku mukava tuli heittään läppää lievästi arvioiden, linjas ku bokraaja ja oli muutenki silmälläpidettevän tuntunen tapaus. Pyysi huikkaa, käskin hankkiin oman tuttipullon, tää on mu! My Precious.
Sinäkö?
) tai sitten mutkan kautta (jonkun harrastajan kaveri), ja kaikki lukevat Potkua. 
Potkun mainitseminen eksyessä on siis mahdollinen henkiinjäämistaito suomalaisessa metsässä.
Ja jos alan kertomaan jotain päivittäistä sattumusta, niin lähipiirissä on aika yleistä tokaista, että "Joo, tiiän, luin Potkusta." 