Määräaikais- eli pätkätyöt

#31

Mika kirjoitti: Työntekijähän ei mitenkään pysty hakemaan muita töitä sopimuksen voimassaoloaikana

Jaa miksi ei? Jos löytyy uusia töitä, niin sen kuin irtisanoo itsensä nollasopimuksesta. Siinä noudatetaan sopimuksen mukaisia irtisanomisaikoja sen jälkeen.

bodyguard · #32

Mulla on tällähetkellä nollaspimus. Tosin se myös velvoittaa minua nolla tuntia. Käytännössä tuollaisen hyvyys ja huonous riippuu aika paljon työnantajasta. Itse kun saan käytännössä päättää omat työaikani niin tuo on ihan loistava, jos jollain viikolla en halua tehdä yhtään töitä niin en tee ja jos jollain viikolla haluan tehdä 40 tuntia niin teen.

#33

TimoS kirjoitti:
Mika kirjoitti: Työntekijähän ei mitenkään pysty hakemaan muita töitä sopimuksen voimassaoloaikana
Jaa miksi ei? Jos löytyy uusia töitä, niin sen kuin irtisanoo itsensä nollasopimuksesta. Siinä noudatetaan sopimuksen mukaisia irtisanomisaikoja sen jälkeen.

Niin, no, voihan sitä tietysti ottaa fudut, mutta en tarkoittanut ihan sitä.

Vaan esimerkiksi sitä, että jos työaika on sovittu vaikkapa ma-ke tunneista riippumatta, silloin voi hakea muita töitä to-su. Tai jos työaika on vaikka ma-pe 8.00-12.00, silloin voi hakea muita töitä arki-iltapäiviksi.

Tuo BG:n samansisältöinen sopimus on todella erilainen. Tuollainen sopimus on minusta ihan helkkarin hyvä.

#34

Mika kirjoitti: Niin, no, voihan sitä tietysti ottaa fudut, mutta en tarkoittanut ihan sitä. Vaan esimerkiksi sitä, että jos työaika on sovittu vaikkapa ma-ke tunneista riippumatta, silloin voi hakea muita töitä to-su. Tai jos työaika on vaikka ma-pe 8.00-12.00, silloin voi hakea muita töitä arki-iltapäiviksi.

Edelleen en tajua pointtiasi. Ajatellaan tilanne, että sinulla on firman A kanssa tuollainen sopimus, mutta haet ja saat firmalta B paremman sopimuksen, niin mikä estää sinua irtisanomasta itseäsi firman A palveluksesta ja menemään firmalle B?

#35

Siis voin, mutta kun tarkoituksena ei olisikaan kokonaan vaihtaa työpaikkaa vaan saada tehdä tarpeeksi töitä yhdessä tai sitten kahdessa työpaikassa. Siksi ei siis oikein kannata alunperinkään allekirjoittaa mitään nollasopimusta, jos ei voi olla varma, että töitä myös on ja niitä on riittävästi. Mieluummin kannattaa sitten heti suoraan etsiä parempi työnantaja, joka varmasti pystyy niitä töitä tarjoamaan.

#36

En oikein osaa tiivistää tätä uutista, mutta jos aihe kiinnostaa, lukaiskaa ihmeessä.

Osa-aikaisuuden lisäämisessä ei ole kyse vain äideistä ja isistä. Nordean tutkimusjohtajan Aki Kangasharjun mukaan työtön maksaa yhä aivan liikaa lisätienesteistään.

Jos työtön ottaa vastaan osa-aikatyötä, hän maksaa jokaisesta 1 eurosta 66 senttiä veroa.

– Suomessa on tällä hetkellä työllisyysaste 68 prosenttia. Sen verran meillä on työllisiä suhteessa kaikkiin työikäisiin, Kangasharju sanoo.

Ruotsissa vastaava luku on 74.

– Jos me päästäisiin Ruotsin tasolle, se olisi aivan hurja parannus.

Kangasharju laskee, että työmarkkinoille tulisi näin kymmeniätuhansia tai jopa satatuhatta työntekijää lisää.

http://yle.fi/uutiset/perheenaidin_osa_ ... aa/7639842" onclick="window.open(this.href);return false;

#37

Selailin tässä viisi kahvilan ensimmäistä sivua katsoen josko löytyisi jotakin sopivaa ketjua. Silmään sattuvista tämä oli paras vaihtoehto...

Nollasopimuksista.
En tiedä miten hyvin määritelty termi on kyseessä mutta sitä käytetään silti erittäin paljon mediassa. Itse kannatan monenlaisia pätkä- ja osa-aikatyömuotoja, mutta jos nollatyösopimus tarkoittaa tätä, en oikein kannata...

http://www.jhlblogi.fi/nollatyosopimus- ... man-syopa/" onclick="window.open(this.href);return false;

Nollasopimus on työsopimus, jossa työntekijä sitoutuu olemaan työnantajan käytössä esimerkiksi 0 – 40 tuntia viikossa. Työnantaja ei kuitenkaan sitoudu tarjoamaan työtä, eikä näin ollen myöskään maksamaan palkkaa. Uutena villityksenä on tullut tapa korvata työtuntimäärien yhteydessä sana ”nolla” sanalla ”enintään”, jolloin asia voi näyttää paremmalta. Käytännössä alarajaa ei ole siinäkään tapauksessa sovittu. Kummassakin tapauksessa tilanne on se, että työntekijän on aina oltava valmiina vastaanottamaan työtä, ilman minkäänlaista lupausta siitä, että työtä on kuitenkaan tarjolla. Mikäli työnantaja tarjoaa työtä ja työntekijä ei ota työvuoroa vastaan, voi se pahimmassa tapauksessa olla työsuhteen purkuperuste. Potkujen lisäksi työntekijää voi odottaa työttömyysturvan karenssi, koska työvoimaviranomaiset voivat tulkita tilanteen niin, että työntekijä on kieltäytynyt hänelle tarjotusta työstä.

Kyseessä ei ole siis ”keikkasopimus” eli tarvittaessa töihiin kutsuttava sopimus, sillä nollatyösopimus on huomattavasti keikkasopimusta huonompi sopimus. Yksi iso ero tarvittaessa töihin kutsuttavaan sopimukseen (keikkasopimus) on se, että nollasopimuksella olet sidottu työnantajaan. Et siis voi tehdä töitä toiselle työantajalle ilman ensimmäisen työnantajan lupaa, koska työsopimuslain mukaan se voidaan tulkita kilpailevaksi toiminnaksi. Keikkasopimuksella taas jokainen työvuoro muodostaa oman työsopimuksensa, eikä sopimus näin ollen sido kumpaakaan osapuolta sovittuja työvuoroja pidempään.

Joskus ollut sellaisia sopimuksettomia työsopimuksia jotka ovat ehkäpä olleet jotakin tarvittaessa töihin kutsuttavan ja tuon välimaastosta.
Sitten tarvittaessa töihin kutsuttavana ollut enemmänkin.

En kyllä koskaan ole edes ajatellut tuota että muualla ei voisi tehdä töitä samanaikaisesti.

Mitä hyötyjä tällaisesta sopimuksesta on työnantajalle verrattuna tarvittaessa töihin kutsuttavaan?

Tarkoittaako kaikki mediassa nollasopimuksella juuri näitä vai sekoittaako jengi tarvittaessa töihin kutsuttavan nyt tähän? Kun joskus näyttää argumentit jäävän sille tasolle että "kaikille ei ole tarjota 40h viikossa ja työnantajapuolelle on joustavuus tärkeää".

Jorge · #38

Mitä hyötyä työnantajalle?

No en oikeastaan tiedä ihan käytännössä; huonostihan työnantajallakin menee, jos tuollaiseen on muka tarvetta. Teoriassa tietenkin se, että olisi joku käytettävissä aina ja vain niinä tunteina kun tehdään tulosta.

Kaikinpuolin surkea sopimus pitää joku päivystämässä ilmaiseksi; kuitenkin "omistaen" hänen aikaansa; en usko, että tuolla tosielämässä saa mitään kovin hyvää työpanosta edes työnantajalle. Puhumattakaan nyt siitä, että tuossa ei ole reiluudesta tietoakaan ja IMHO työsuhde on kuitenkin kahden kauppa (vähintään), joka vaatii oikeasti toimiakseen, ettaä kumpikin saa riittävän hyödyn (jonka määritelmä, tosin, on olosuhteista riippuvainen).

#39

Tuollaiset motivaatioseikat itseänikin mietitytti. Olemalla surkea työnantaja saanee surkeaa väkeä. Monet muut nostavat kytkintä. (Ei siinä, totta kun puhutaan, monilla hyvillä tyypeillä menee välillä hemmetin kauan tajuta, vaikka olisikin kiva sanoa kaikkea sellaista että työntekijöillä on valta...)

Mietin vain eroja siihen verrattuna että sopimus on "tarvittaessa töihin kutsuttava". Itse olin käytännössä aina käytössä sellaisella sopimuksella ja jos en ollut, varmasti joku muu oli. Sopivan isolla reservillä työnantaja voi vielä alkaa muodostamaan varalla olevista valiojoukkoa joka pääsee hieman useammin.

Toki itse työhön kutsumisessa on pientä informaatiohässäkkää, joka vie hieman resursseja johdolta, mutta näihin voi keksiä, ööö, ratkaisuja.

Ja uskon että melko vastaavalla tavalla nollasopimusjutuissakin pääsee häsläilemään kun tulee sairastumisia jne. Uskon sitä paitsi että nollasopimusmeiningillä duuninvaihdot ja uusien värväämistarpeet voivat olla vähän ikävämpiä realiteetteja.

Jostain tuollaisista pointeista pohdin että kun tuo ei selvästikään ole työntekijän etu, niin onko se edes työnantajan...

#40

Tämä kansalaisaloite on varsin ymmärrettävä, mutta tämä uusi hallitus kaatanee sen eduskunnan kautta ihan samoin tein.

Nollatuntisopimuksella tarkoitetaan työsopimusta, jossa minimityötuntien määräksi on sovittu nolla tuntia.

Aloitteen allekirjoittajat haluavat kieltää nollatuntisopimukset. Aloitteessa ehdotetaan, että osa-aikatyöhön määritettäisiin vähintään 18 tunnin viikkotyöaika.

Operaatio vakioduuni -kansalaisliike haluaa parantaa osa-aikatyöntekijöiden työajan ja ansiotason ennustettavuutta sekä työsuhde- ja sosiaaliturvaa.

Kampanja jatkuu edelleen, sillä tarkoitus on saada kasaan 83 000 allekirjotusta. Sen verran ihmisiä työskentelee Tilastokeskuksen mukaan nollatuntisopimuksella.

Nollatuntisopimuksella työskentelevät ovat pääosin nuoria: lähes puolet on alle 25-vuotiaita ja 65 prosenttia on alle 30-vuotiaita.

0-sopimuksille kyytiä - 83 000 tekee töitä ilman takeita töistä - Tekniikka&Talous
http://www.tekniikkatalous.fi/tyo/0sopi ... a/a1062138" onclick="window.open(this.href);return false;

#41

No sen jälkeen niitä keikkoja varten vain solmittaisiin eri sopimus joka kerta, eli nähdäkseni kyse ei ole asiasta jonka pystyisi noin vaan lailla kieltämään.

#42

Tuo on kaikkea muuta kuin yksinkertainen kysymys. Jos työnantajalla ei varmuudella ole tarjota työtunteja joka päivä tai viikko, sitten ei vain ole. Ei siitä työnantajaa voi syyttääkään.

Työntekijän kannalta ongelma on myös selvä: toimeentulo ei ole taattu (ja se byrokratia, jossa aika ei ole ihan vähäisin tekijä...), mutta hän on kuitenkin sitoutunut siihen vaikka 40 tuntiin.

Pattitilanne.

#43

En oikein niele tuota "sitoutunut 40h"-väitettä. Onko mitään tapausta jossa työnantaja olisi vienyt tuon oikeuteen? Ja onko noissa sopimuksissa edes lähtökohtaisesti tuo sitovuus joka mahdollistaisi oikeuskäynnin? Itse en ole oikein nähnyt sille mitään lähteitä.

#44

Oikeustapauksista en tiedä, mutta vähän huonot suositukset voi työntekijä saada, jos hän ei pidä kahdenvälisestä sopimuksesta kiinni. Tietysti kaikkea voi aina sopia etukäteen, kunhan hyvä kommunikaatioyhteys on olemassa. Jos työnantaja tarvitsee sitä kyseistä työntekijää sen 40 tuntia jonakin viikkona, olisihan se aika epäreilua ja varmasti laitontakin kieltäytyä ilman laillisesti pätevää syytä niistä töistä.

#45

Sitä mä vähän epäilen, että onko ne sopimukset oikeasti sellasia, että ne sitoo työntekijää 40 tuntiin ja työnantajaa ei mihinkään. Kaikissa sopimuksissa mitkä olen nähnyt lukee vain 0h, joten miten ne mystisesti sitois 40, 20, 11.5 tai 2 tuntiin? Onko mitään lähdettä missä tätä ois avattu?

Potku.net

Potku.net