Mitä jos sivilisaatio romahtaisi?

[Jorge]

Vaikka paras vaihtoehto ois tietenki Teh Neuvosto, jossa Paappa ja Mika ja Elina ja Mjölnir ja Andy ja Mtj riitelis asioista sillävälin kun memuut värkkäiltäis vermeitä kukin tahollamme.

- Olette Hompansseja!
* Todista se!
- Kun ette ole samaa mieltä kanssani!
* Miten liittyy mihinkään?

[sivarinlötkö]

- Mikä liittyy mihinkin?
* Nyt keskustelet asian vierestä
- No mikä sitä asiaa sitten on?
* RAUHOITU! VIIKON BANNIT!

[nassesetä]

Eikös Suomella ole varmuusvarastoja vähän kaiken suhteen vähintään muutamaksi kuukaudeksi?
Eli jos tapahtuis vaisumpi versio, maailmantalouden romahdus, jolloin olisi pakko pärjätä sillä mitä tämä maa tuottaa, yhteiskunta mukautuisi todennäköisesti aika hyvin. Vyötä olisi kiristettävä ja työtä tehtävä paljon enemmän, mutta nälkää ei varsinaisesti nähtäisi.

Pahemman rysäyksen suhteen olen samaa mieltä muiden kanssa. Valtatyhjiöt täyttyisivät nopeasti ja ihmiset alkaisivat organisoitumaan pienyhteisöjen kautta.
Mitenköhän kävisi tälle nykyiselle hyvinvointiajan hömpälle, eli demokratialle, tasa-arvolle, ihmisoikeuksille jne? Kyllä ne ehkä jonkin aikaa pitäisi pintansa, mutta jos jotkut "klaanit" liian itsepintaisesti koittaisivat pysyä entisessä, heidät syötäisiin häikäilemättömimpien toimesta.

[Poista käyttäjä 1747]

Aijai mä joutusin ampua itteni raketilla Kuuhun piiloon siltä tiedevainolta jos Luupää ois El Kalifi

Kyllä! Kielesi leikattaisiin ja kiveksesi keitettäisiin öljyssä (geenipoolin suojelun nimissä) jos jatkaisit Tieteen herjaamista lausumalla sen nimeä väärin/turhaan.



Tulevia trendejä:

[Lohikäärmepallo]

En usko, että Suomessa alettaisiin hirveän häikäilemättömiksi. Täällä elää edelleen hiljainen järjenkäytön kulttuuri, ehkä jopa kaupunkinuorison keskuudessa, vaikka McKulttuuri onkin osittain vanhan viisauden mädättänyt. Jos tuntemamme maailma loppuisi, keksisimme varmaankin jonkin tavan järjestää asiat uudelleen. Näin siis se optimisti minussa juttelee.

Joka tapauksessa jossain vaiheessa kun ensijärkytyksestä olisi selvitty, pitäisi henkiin jääneiden alkaa rakentaa yhteiskuntaa uudelleen. Demokratia, tasa-arvo ja ihmisoikeudet pysyisivät varmasti tärkeinä asioina, koska ne luovat vakautta ja vain vakaissa oloissa voi tehdä selviytyä pitkällä tähtäimellä. Se tietysti on ihan eri asia sovellettaisiinko hyveitä muihin kuin omaan yhteisöön.

Tässähän oppii ihan uusia asioita, en tiennyt että on olemassa survivalisteja, jotka ovat keksineet hauskoja lyhenteitä skenaarioille ja varusteille. B-suunnitelman laatimisessa on jotain perääkin. Ei se vaatisi ihan kauheasti rahaa tai vaivannäköä ostaa varastoon säilykkeitä, vesikanistereita ja vaikka retkikeitin. Siitäkään ei ole liikaa vaivaa, että miettisi jo valmiiksi miten pääsee vähin äänin kaupungista pois vaikka vanhaa sukutilaa asuttamaan (pienellä laittamisella siitä saisi ihan elinkelpoisen paikan). Sitten voisi katastrofin iskiessä vain haihtua maisemista vähin äänin, kun valmistautumattomat panikoisivat.

[Mika]

Vaikka paras vaihtoehto ois tietenki Teh Neuvosto, jossa Paappa ja Mika ja Elina ja Mjölnir ja Andy ja Mtj riitelis asioista sillävälin kun memuut värkkäiltäis vermeitä kukin tahollamme.

- Olette Hompansseja!
* Todista se!
- Kun ette ole samaa mieltä kanssani!
* Miten liittyy mihinkään?

[Ralle Ryökäle]

Vähän lisää aiheeseen liittyviä linkkejä:


http://www.survivalistboards.com/" onclick="window.open(this.href);return false;

Videoita
Doomsday preppers
" onclick="window.open(this.href);return false;

Ray Mears väsynyt itsensä kehuja, mutta on tuossa asiaakin kun filtterillä vain faktaa poimii.
" onclick="window.open(this.href);return false;

After Armageddon
" onclick="window.open(this.href);return false;

http://www.youtube.com/user/beast12101" onclick="window.open(this.href);return false;

[Poista käyttäjä 1747]

En usko, että Suomessa alettaisiin hirveän häikäilemättömiksi.

Miksei? Jos yhdellä on resursseja ja toisella on Woimaa, niin kummalle osapuolelle luulet resurssien loppupelissä päätyvän.

Meinaan ihmiskunnan historia on pitkälti sodan historiaa ja sodankäynti on ollut perinteisesti, tavalla tai toisella, taistelua resursseista ja hyödykkeistä. Monen moni imperiumi on rakennettu ryöstelemisellä (saalista ja orjia) ja kiristämisellä (veroja ja lunnaita).

Näkisin että nykyiset inhimmilliset hyveet (ihmisoikeudet, demokratia jne) ovat pikemminkin seuraus perustarpeiden tydyttymisestä. Jos otetaan yhtälöstä pois ravinto, turva ja suoja, niin veikkaan että meno on sen jälkeen aika villiä...

[Lasileuka]

Kyllähän jo parin vuoden takaisissa sikaflunssarokotejonoissa siellä maakunnissa nähtiin miten verenhimoisia, häikäilemättömiä ja omahyväisiä mm. eläkeläiset/vanhukset olivat "kriisitilanteessa" saadakseen oman zombie antidotepiikkinsä. Käsikähmää, tönimistä ja röyhkeää etuilua jonoissa

[keskilinja]

Pärjäisin mukavasti on ehkä vähän väärä ilmaisu, mutta hengissä kyllä ellei joku pöpö veisi voittoa. Ekana pitäis päästä kaupunkialueelta pois, jos siis meinaa yhtään pidempään selvitä ilman mustaa silmää. Luonnossa kyllä pärjää kun tietää mitä tekee ja milloin. Semmonen kunnon sissirämäryhmä kavereitten kanssa pystyyn ja kaverin mökille asusteleen. Ruokaa löytyy mettästä ja järvestä.

Eli mieluiten mahdollisimman kauas pois ja eristyksiin muista ihmiskeskittymistä. Mitä lähemmäs käsivartta sitä parempi.

[AriJ]

Pitäiskös täällä alkaa foorumi-roolipeli ydintalvi?...

Meikä olisi game

[bob]

Ostin sattumalta aiheeseen liittvyän kirjan tuossa syksyllä, jonka pari viikkoa sitten vihdoin aloitin. Kirjan nimi on The Passage (en tiedä onko suomennettu) ja kirjoittaja Justin Cronin. Jotenkin älyttömän nerokkaasti tehty näin scifi kliseitä pursuavasta aiheesta aivan onnistunut teos.

"“It happened fast. Thirty-two minutes for one world to die, another to be born.”

First, the unthinkable: a security breach at a secret U.S. government facility unleashes the monstrous product of a chilling military experiment. Then, the unspeakable: a night of chaos and carnage gives way to sunrise on a nation, and ultimately a world, forever altered. All that remains for the stunned survivors is the long fight ahead and a future ruled by fear—of darkness, of death, of a fate far worse.

As civilization swiftly crumbles into a primal landscape of predators and prey, two people flee in search of sanctuary. FBI agent Brad Wolgast is a good man haunted by what he’s done in the line of duty. Six-year-old orphan Amy Harper Bellafonte is a refugee from the doomed scientific project that has triggered apocalypse. He is determined to protect her from the horror set loose by her captors. But for Amy, escaping the bloody fallout is only the beginning of a much longer odyssey—spanning miles and decades—towards the time and place where she must finish what should never have begun.

With The Passage, award-winning author Justin Cronin has written both a relentlessly suspenseful adventure and an epic chronicle of human endurance in the face of unprecedented catastrophe and unimaginable danger. Its inventive storytelling, masterful prose, and depth of human insight mark it as a crucial and transcendent work of modern fiction."

[anj]

Aiheesta tulee mieleen brittisarja Survivors (joka on nyt sitten eri sarja kuin se jenkkiläinen reality). Supervirus tappaa suuren osan ihmiskunnasta. Ei muistaakseni mikään mestariteos, mutta joitain varsin onnistuneita kuvauksia tuhon jälkeisestä maailmasta.

Äänestin menehtyväni. En usko, että jaksaisin elää pelkkää selviytymistaistelua kovin pitkään, vaikkei tuhon aiheuttaja vielä minua sattuisikaan viemään. Ainakin pidemmällä tähtäimellä tyytyisin jossain vaiheessa kohtalooni ja kuolisin pois. Mikäli elämässä olisi esimerkiksi joku, jota rakastaisi, saattaisin toimia ja suhtautua asiaan täysin eri tavalla.

[Lohikäärmepallo]

Sivilisaation romahtamisessa olisi se hyvä puoli, että ihmiset alkaisivat elää tervettä ulkoilmaelämää ja kaikenmaailman salarakkaiden pällistelyllä jäisi vähemmän aikaa. Huono puoli asiassa olisi tietysti se, että kellään ei olisi valinnanvaraa.

Aika paljon siitä mitä elämässä tapahtuu, tapahtuu korvien välissä. Sosiaaliset kiemurat, työstressi, arvohierarkiat ja mitä lienee. Kaikki turhanpäiväinen jäisi pois ja elämässä olisi pakko keskittyä oleellisiin perusasioihin.

[Mika]

Aika paljon siitä mitä elämässä tapahtuu, tapahtuu korvien välissä. Sosiaaliset kiemurat, työstressi, arvohierarkiat ja mitä lienee. Kaikki turhanpäiväinen jäisi pois ja elämässä olisi pakko keskittyä oleellisiin perusasioihin.

Tuo ei silti välttämättä olisi hyvä asia. Elämä olisi monilla paljon tuskaisempaa kuin nyt. Turhanpäiväisyyksien määrittelykin on melko subjektiivista.

Hierarkiat säilyisivät aivan varmasti ja itse asiassa jopa jyrkkenisivät, luulen ma. Ihminenhän on uskoakseni jonkinlainen soturin ja hipin sekoitus noin pohjimmiltaan.