Tekniikka ja teknologia

MtJ · #16

Google on tekemässä laseja, joissa on erilaisia toimitoja ja appseja saatavilla;
http://www.google.com/glass/start/" onclick="window.open(this.href);return false;

Itseäni kiinnostaa kyllä erittäinkin paljon, erilainen ja mielenkiintoinen projekti. Joutuu kyllä investoimaan noihin, kun ne sitten joskus tulevat kaupan hyllylle.

Tässä vielä videota tallennettuna laseilla;
http://www.google.com/glass/start/how-it-feels/" onclick="window.open(this.href);return false;

#17

MtJ · #18

Augmented reality, here i come

#19

Enimmäkseen tuossa näytetään mainostettavan videokuvaamista ja se on aika marginaalinen tarve, jos ei harrasta noita juttuja mitä tuossa videolla näytettiin - aika harva harrastaa. Olen myös kokeillut sellasta otsapantakameraa, ja ei sillä nyt ihan hirveästi matsatessa tehnyt, paremman näkymän sai edelleenkin siitä kun sijoitti kameran tatamin nurkkaan.

Ihan kätevät, mutta ei nyt varsinaisesti herätä suurta tarvetta hankkia.

MtJ · #20

Videokuvaushan on vain yksi ainoa pieni softa noista kaikista. Lasit pitää sisällään mm. Google chatin, navigoinnin, googlen haut, kääntäjän (=kääntää kielestä toiseen puheeksi), GPS-paikannukseen sijoittuvat tiedot kuten bussiaikataulut, lentoaikataulut, juna-aikataulut, suoraan kuvasta kääntämisen omalle kielelle, kuvan näyttämisen "ruudulla", video-chatin, reitit, Google Places, Googlen sähköpostit, youtuben...

Tossa on aivan tajuttomasti kamaa liitettynä suoraan siihen, mitä näet.

MtJ · #21

Holy resurrection!

Mutkun oli mielenkiintoinen artikkeli, niin ajattelin jakaa ja haku antoi parhaan vastauksensa tähän viestiketjuun.

Mutta itse artikkeliin, joka kertoo AI:sta ja pohtii sen mahdollisuuksia, sekä uhkia.

Pakollinen teaser artikkelista;

Superintelligence of that magnitude is not something we can remotely grasp, any more than a bumblebee can wrap its head around Keynesian Economics. In our world, smart means a 130 IQ and stupid means an 85 IQ—we don’t have a word for an IQ of 12,952.

What we do know is that humans’ utter dominance on this Earth suggests a clear rule: with intelligence comes power. Which means an ASI, when we create it, will be the most powerful being in the history of life on Earth, and all living things, including humans, will be entirely at its whim—and this might happen in the next few decades.

#22

Tuo on pitkähkö artikkeli, mutta ainakin alku vaikutti mielenkiintoiselta.

#23

Luen ajan kanssa läpi. Vaikutti tosi mielenkiintoiselle. Olen lukenut aika monta Scifi-kirjaa jossa tätä käsitellään ja lähes kaikissa skenario on sama. AI murtaa rajoitteensa ja tulee riippumattomaksi. Tuosta ei ole pitkä matka siihen että kokee ihmiset uhkaksi olemassaololleen ja toimii sen mukaan.
Ajatuksia herätäää myös ihmisen tietoisuus. Entä jos tietoisuuteen voitaisiin kytkeytyä? Joko kone tai toinen ihminen, tai useita ihmisiä yhdessä suuressa tietoisuudessa?

Kristian Hyvärinen · #24

Tuo Wait but Why:n teksti on todella mielenkiintoinen ja ehdottomasti lukemisen arvoinen jokaiselle aiheesta hiukankaan kiinnostuneelle. Runaway AI on alettu yhä useammassa tulevaisuuden tapahtumia spekuloivassa tekstissä ottaa ihan relevanttina mahdollisuutena esiin. On myös ilmiselvää, että tämä mahdollisuus pitää sisällään eksistentiaalisen uhan ihmislajille (mikä herättää aika surullisen kysymyksen: miksi aiheesta ei keskustella laajemmin?).

Toisaalta teksti sisältää sellaisia oletuksia, jotka tulee ottaa ihan reippaalla varauksella vastaan. Ihan ensimmäiseksi on hyvä ymmärtää, että yleisen älykkyyden omaava tekoäly loistaa edelleen poissaolollaan, ja vaikka tietokoneet ja tekoälyt hallitsevat jo yksittäisiä toimenpiteitä, kuten shakkia, jo ihmistä huomattavasti paremmin, ne tekevät sen silti brute forcella ja orjamaisesti algoritmeilleen. Emme yksinkertaisesti tiedä, miten tuottaa yleispätevä äly. Generalized intelligence on siis haaste, josta emme tiedä, milloin se voidaan toteuttaa. Selvää kuitenkin on, että se ei tapahdu tänään eikä huomenna.

Toisaalta käsistä karannut (vihamielinen) tekoäly pitää sisällään myös olettamuksen, että niitä on vain yksi (1) kappale. Tämä kulkee jotakuinkin käsi kädessä ajatuksen kanssa, että on olemassa jokin tietty rajapinta, jonka ohitettuaan systeemi kykenee muokkaamaan itseään eksponentiaalisella vauhdilla ylittäen älykkyydessä nopeasti kaikki muut mahdolliset järjestelmät. Tämä kombotetaan oletukseen, että kyseinen systeemi pitää sisällään jonkinlaisen itsekkään eloonjäämisvietin (tai algoritmin toiminnan tehostamisesta, kuten WbW:n kirjoituksessa), mistä johdetaan hyökkäys muita älyllisiä olentoja vastaan. Ei siinä, ihan mahdollista. Tuossa kuitenkin oletetaan useampia asioita kerralla: 1) on olemassa jokin älyn eksponentiaalisen kasvun takaava rajapinta, 2) tämä rajapinta on jotakuinkin lähimaastossa, 3) useampi äly ei saavuta osapuilleen samantasoista älyä samanaikaisesti, 4) äly tuo mukanaan käytännössä rajattomat keinot manipuloida ympäristöä.

Noista erityisesti oletukset 1, 2 ja 3 tuntuvat itsestäni varsin kyseenalaisilta. On aika varmaa, että erityisesti kyberhyökkäyksiin perehtyneet instituutiot, kuten eri maiden puolustusvoimat, tutkivat juuri tällaisia kysymyksiä suurella intensiteetillä, ja varmasti ottavat parhaansa mukaan kaikki huipputeknologiat käyttöön niin hyökkäys- kuin puolustustarkoituksiinkin. Toisin sanoen sen mahdollisesti vihamielisen AI:n hyökätessä ihmisiä vastaan sillä on todennäköisesti aika monta vastaavaa tekoälyä kimpussaan.

Paljon todennäköisempää on se, että siirtymä tulee olemaan vähittäinen, ja vaikka tekoälyjen kehitys olisikn historiallisessa mittakaavassa räjähdysmäinen, se tapahtunee ihmismielelle käsitettävissä olevalla vauhdilla. On mielestäni erittäin todennäköistä, että ihmiset implementoivat kaikenlaisia teknologisia saavutuksia, erityisesti älyllisiä suorituskykyä ja prosessointia kehittäviä tekniikoita itseensä mitä suurimmissa määrin. Eli don't worry, smart machines will take us with them. Jos jokin on huikaisevan kuumottavan pärisyttävän jäätävä ajatus niin se, että meidän elinaikanamme kaduilla tulee mahdollisesti kulkemaan täysin epäinhimillisiä, älykkäitä koneita, teknologialla augmentoituja ihmisiä sekä meitä tavallisia tallaajia. Sitä ajatellessa alkaa tuntea olonsa aika pieneksi.

Ei siinä, jännää pohdintaa mutta ripaus kärsivällisyyttä ja skeptisyyttä mukaan.

#25

Kvantti tietokone ja sumean logiikan tutkimus ovat uskoakseni kaksi tietä keinoälyn kehittämiseen. Kristianin mainitsema raaka laskentateho ja sen rajat tulevat vastaan jossain vaiheessa. Lisäksi koneen ongelma on tuo sumean logiikan puute. Kone osaa käsitellä vain 1 ja 0. Esimerkkinä vaikka huikset. Jos ihmisellä on vaikka 100000 hiusta noin keakimäärin, paljonko hiuksia pitää olla että on kaljuuntuva tai lähes kalju? Ihminen kykynee tämän tyyppisiin nopeisiin päätöksiin joissa ei ole ehdottoman oikeaa tai väärää vastausta.

#26

En jaksa lukea itse tekstiä, mutta hyvää pohdintaa Kristianilta.

Mitä tuohon shakki-"vallankumoukseen" tulee, se ei ole suhteessa Terminator kakkoseen vielä mitään. Siitä on matkaa ajattelevan ihmisen tasolle enemmän kuin numerisesta jakolaskusta tuohon shakkijuttuun. ("matka" ei tässä tarkoita välttämättä aikaa.) Täytyy nimittäin huomata, että jokin shakki-"osaaminen" on juuri sitä pyörittelyä mitä kannattaakin ulkoistaa tietokoneille, eikä siinä tarvitse ajattelua ollenkaan.

Uskon että tuo kaljuuntumisdiagnoosin teko olisi jo ohjelmoitavissa. Binäärijärjestelmähän ei aseta rajoja vaihtoehtojen määrälle. Yhtä hyvin tietokoneet voisivat käyttää kymmenjärjestelmää tai vaikka satajärjestelmää, mutta kun binäärijärjestelmällä saa verraten lyhyesti kirjoitettua samat asiat ja vaihtoehtoja on vain kaksi, se on teknologian kannalta usein paras vaihtoehto.

(Yksi kenties kuvaava vertaus on että esim miljardi on just vähän alle 2^30, eli merkkejä tarvitsee binäärijärjestelmässä siihen vain noin kolminkertaisen määrän suhteessa kymmenjärjestelmään. Merkkivaihtoehtoja taas on vain viidesosa kymmenjärjestelmästä.)

#27

Voi olla että olisi tuo kaljuuntumis juttu jo laksettavissa, mutta taas raaka teho. Toinen hyvä esimerkki on ihmisaivojen ylivoimasta tietokoneeseen, vaikka frisbeen lentoradan laskeminen pienessä tuulessa, liikkuvalle vastaanottajalle. Liitokiekon pelaaja tekee sen sekunnin murto-osissa ja heittää kiekon niin että se osuu kaverin käden kohdalle parin kymmenen metrin päässä. Saman laskelman tekemiseen tietokone tarvii taas sitä raakaa voimaa valtavasti.

MtJ · #28

En jaksa uskoa, että liitokiekko poikkeaisi niin paljon kiväärin ballistiikasta, että siihen nimenomaan vaaditaan laskentavoimaa jotenkin eri tavalla, kuin mitä löytyy normaalista kännykästä.

Mitä tuohon shakki-"vallankumoukseen" tulee, se ei ole suhteessa Terminator kakkoseen vielä mitään.

Artikkeli oli about 20 sivua pitkä, siinä mainittiin shakkitietokone kahdessa lauseessa. Kannattaisi Lasse ehken silmäillä kuitenkin pääosiltaan se artikkeli läpi

Kristian: ei ole mitään syytä koneälyn kehityksessä siihen, että koneälyä rajoitettaisiin nimenomaan ihmisen tasolle. Ja se ei ole käytännössä mahdollistakaan. Kone, joka pystyy oppimaan itse ja on älykäs, tarkoittaa samalla konetta, joka kehittyy yhä tehokkaammaksi sille tarkoitetussa tehtävässä. Jos tarkoituksena on kehittää esimerkiksi omaa toimintaansa tehokkaammaksi harjoittaen itseään esimerkkien avulla, tietokoneella ei ole muita rajoja kuin sen vaatima teho. Tuleepa mieleen esimerkiksi tilanne, jossa raudan alla pyörii monta virtuaaliympäristöä, jossa jokaisessa tehdään automaattista testausta koodille päivästä toiseen. Tällaisia automaattisia testereitä on jokaisessa koodausfirmassa kymmeniä, ellei satoja. Ja niihin liittyy se, että ne pystyvät myös korjaamaan / ehdottomaan korjauksia itsenäisesti.

Kone on niin monessa asiassa ihmistä parempi ja sovelluksia on jo satoja, ettei nykyaikana ole enää mitenkään tavoittamattomissa saada aikaan kone, joka ajattelee itsenäisesti.

Keinoälyprojekteja on ihan valtavasti. Wikipedia mainitsee joitakin;
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_a ... e_projects" onclick="window.open(this.href);return false;

Kahdessa vuodessa esineiden internet (Internet Of Things) on yksi pääsuunta, johon tapahtuu aivan valtavasti kehitystä. Teen sen parissa itse töitä. IoT laitteet ohjaavat jo nyt autonomisesti esimerkiksi droneja ja siihen on olemassa valmiita frameworkeja;
https://3dr.com/software/" onclick="window.open(this.href);return false;

Tarkoittaa siis sitä, että dronen autonominen lento on jo kuluttajatasolla. Myös cnc-koneet ovat yksi esimerkki varhaisesta autonomisesta koneesta, joka on ollut vuosikymmenet markkinoilla. 90-luvun cnc pystyy toimimaan aineen riittäessä itsekseen viikkoja, mikäli ainetta riittää ja terät ovat teräviä. Moni muukin robotti toimii itsenäisesti vuosia, ainoastaan huollon katkaistessa sen työn.

Keinoälyä ei tunnisteta enää keinoälyksi, kun siitä tulee arkipäivää. Meillä on alusta keinoälylle jokaisella taskussa kun olemme liikkeellä. Se on kännykkä. Ja sille on olemassa esimerkiksi nk. Neural Network-framework;
http://neuroph.sourceforge.net/documentation.html" onclick="window.open(this.href);return false;

Tuolla frameworkilla voidaan tehdä vaikkapa liiketunnistin, kasvojen tunnistus, ym. Vain tietokannan koko rajoittaa käytännön sovelluksia, sekä koodi tulisi optimoida tehokkaaksi tietenkin.

MtJ · #29

Google muuten kehittää aivojenkaltaista konetta, käyttäen siihen miljardeja. Myös muut isot yhtiöt tekevät omaa työtään tämän parissa;

Though Google is out in front of this AI arms race, others are moving in the same direction. Facebook, IBM, and Microsoft are doubling down on artificial intelligence too, and are snapping up fresh AI talent. According to The Information, Mark Zuckerberg and company were also trying to acquire DeepMind.

MtJ · #30

Olen siis itse sitä mieltä, että kysymys "Tuleeko tekoälyä koskaan?" on vanhentunut. Kysymys kuuluu: "Koska tekoäly tulee?" Oma vastaukseni on jotakuinkin 2030-2060 välillä. Tekninen kehitys on kiihtynyt niin kovaksi, että historiasta ei löydy vertailukohtaa.

Samalla tullee myös tekninen singulariteetti jollakin aikavälillä. On myös mahdollista, että näemme 3-4 erilaista tekoälyä, kunnes jokin niistä tulee olemaan ylivertainen. Tietenkin on mahdollista, että aluksi useampi arkkitehtuuri rajaa toisen arkkitehtuurin tekoälyn pois. Esimerkiksi ensimmäisen kahden viikon tai kahden minuutin ajan tms.

Potku.net

Potku.net