Suosittele hyvää kirjaa

[Aihki]

Sergei Lukyanenko: Nightwatch sarja. Leffat oli huonoja kirjoihin verrattuna.

Koin kirjat jotenkin yksinkertaisina. Suomalaiset oli niissä kuvattu liikuttavina tomppeleina, jotka sotkivat hienostuneiden venäläisten asioita. Yhtä leffaa katsoin hetken ja lopetin.

Aihki

[Kerkko]

Luin (taas) hyllystä löytyneen "Kymmenen pientä neekeripoikaa" -teoksen. Suositelkaa jokin samantapainen opus.

Luulisi, että muutkin Agatha Christien teokset voisivat toimia. Esim. nuo Tytön suosittelemat Hercule Poirotit. Oon lukenut niitä viitisentoista, parhaat ovat olleet Idän pikajunan arvoitus ja Roger Ackroydin murha.

[Pyrkele]

Heitetääns yksi itekki.
Joe Abercrombie: Ase itse. Tuo aloittaa trilogian, jota ei välttämättä ole suomennettu loppuun vielä, mutta lontooksi löytyy. Mielenkiintoista mustalla huumorilla maustettua fantasiaa. Lopussa onkin jännä käänne.

Piti ihan tsekata Wikistä. Vaikuttaa mielenkiintoselle sarjalle tosiaan kun oon tässä itseki koko ajan metsästelemässä hyvää lukemista.

Jos fantasiahööbeleistä tykkää niin Andrzej Sapkowskin Witcher-kirjat. Tosin näitä ei kai oo suomennettu ja englanniksi löytyy vaan The Last Wish -novellikokoelma ja Blood of Elves, joka on ns. Witcher-saagan eka osa. Mut jos on puolan/tsekin/espanjan/saksan/liettuan/venäjän/bulgarian taitoinen on... Vähän raflaavampaa fantasiakamaa siis, päähenkilö Geralt seikkailee ympäriinsä miekan ja hevosen kanssa ja kaataa naisia. Sapkowski, mieskirjailijaksi, on osannut hyvin kirjottaa naishahmoja -- ei oo liian lällyjä. Viihdyttävää!

Mulla on ollu ajatuksena tuota Sapkowskin tuotantoa vilkasta, kuhan vain vastaan kävelee tuo suomennettu kirja. Witcheristä tullut luettua sen verta paljon hyvää (enpä oo pelannu). Tuostahan on ilmeisesti tehty aikoinaan myös elokuva ja töllö-sarja. Vois ihan läpällä vilkasta. Varsinki elokuva, joka on ilmeisesti surkea.

Noissa Abercrombien kirjoissa on hienoa se, että niissä ei juurikaan ole "hyviksiä" tai "pahiksia". On vain erilaisia ihmisiä eri puolilla, joista osa on hiukan mukavampia kuin toiset. Jokaisella on omat motiivinsa kaikkeen. Eli ei ole juurikaan kirkasotsaisia sankareita jotka käyvät taisteluun pahaa vastaan. Tai jos on, niin ei kauaa.
Mielenkiintosia hahmoja

[Aleksi T]

Mitä vois lukea Tolkienilta Lotrin jälkeen? Hobitti on myös luettu, tykkäsin jopa Lotria enemmän ja Silmarillion on myös luettu. Se vain ei kummemmin iskenyt jostain syystä. Tuntui vaikealta hahmottaa kuka on kuka ja mitä ja koska nyt tapahtuu.

[Alioppilas]

Mitä vois lukea Tolkienilta Lotrin jälkeen? Hobitti on myös luettu, tykkäsin jopa Lotria enemmän ja Silmarillion on myös luettu. Se vain ei kummemmin iskenyt jostain syystä. Tuntui vaikealta hahmottaa kuka on kuka ja mitä ja koska nyt tapahtuu.

Koeta Keski-Maan Kullervon tarinaa: http://en.wikipedia.org/wiki/The_Children_of_Húrin. Varmaan helpompi hahmottaa yksittäisenä tarinana kuin Silmarillionista tavattuna.

[AlexMachine]

Mitä vois lukea Tolkienilta Lotrin jälkeen? Hobitti on myös luettu, tykkäsin jopa Lotria enemmän ja Silmarillion on myös luettu. Se vain ei kummemmin iskenyt jostain syystä. Tuntui vaikealta hahmottaa kuka on kuka ja mitä ja koska nyt tapahtuu.

Luulen että Ursula Le Guin voisi olla yksi vaihtoehto.

Maameren tarinat sarjan olen lukenut pariin otteeseen ja pidin niistä. Satunnaisesti on muutakin tuotantoa tullut luettua.

Paljon puhuttu Game Of Thrones on myös aivan loistava sarja. Englanniksi tullut luettua 5. ekaa kirjaa ja uusinta odottelen (Dance of the dragons) odottelen ensi kuussa postiin.

Neil Gaimanin tuotanto voi myös suositella.
Neverwere, Stardust, American gods on luettu.
Kaksi ekaa olivat mainioita, kolmas melko hyvä.

Vähän raskaamman kaliberin luettavaa olisi sitten Hal Duncan - Vellum ja sarjan toinen osa Muste.


Susan Cooper on kirjoittanut kirjasarjan Pimeä Nousee, joka luokitellaan varmaankin nuorten kirjoiksi, mutta ihan viihdyttävää luettavaa aikuisellekin.


Tuossa nopeasti vain muutama ehdotus jos pysytään fantasia/Scifi genressä.

[Beorn]

Mitä vois lukea Tolkienilta Lotrin jälkeen? Hobitti on myös luettu, tykkäsin jopa Lotria enemmän ja Silmarillion on myös luettu. Se vain ei kummemmin iskenyt jostain syystä. Tuntui vaikealta hahmottaa kuka on kuka ja mitä ja koska nyt tapahtuu.

Koeta Keski-Maan Kullervon tarinaa: http://en.wikipedia.org/wiki/The_Children_of_Húrin. Varmaan helpompi hahmottaa yksittäisenä tarinana kuin Silmarillionista tavattuna.

Hurinin lasten tarina oli varsin hyvä (Tolkien onnistui kyllä ymppäämään tarinoihinsa likipitäen kaikki mahdolliset maailman eepokset). Oletko Aleksi lukenut keskeneräisten tarujen kirjan?

Ursula Le Guinin maameren tarinat ovat myös asiallisia. Varoituksen sana niille jotak tietävät miten maailma makaa (tai ainakin miten sen tulisi pötkötellä): ULG:n kirjat (erit. scifi) saattavat sisältää nk. poliittisia aatteita ja spekulaatioita ynnä' vaihtoehtoja ja vaikuttaa varomattomaan mieleen.

Scifistä puheenollen: Isaac Asimov on hyvää luettavaa. Joskus kun lukee kaikkinaisten futurologien kirjoituksia, niin epäilyttää, josko ne vain alati plagioivat Asimovia. Voihan psykohistoria.

[Aleksi T]

Beorn: En ole vielä sitä lukenut. Silloin piti Silmarillionin jälkeen lukea, mutta katosi motivaatio. Taidanpa napsaista sen ja tuon Hurinin lasten tarinan seuraavalla kerralla mukaan. Kiitti vinkeistä.

[T-T]

Hamasin poika (Son of hamas)

Veti mut aika sanattomaksi.... Saattaa vetää ihmisoikeusaktiivin umpikujaan.

[kyy]

conn iggulden: cesar ja zingis khan sarjat, aivan loistavia.
juuri ostin sellasen kuin hard bastards kertoo oikeasti kovista jätkistä, ihan alussa olen mutta vaikuttaa mielenkiintoiselta.

[Aihki]

juuri ostin sellasen kuin hard bastards kertoo oikeasti kovista jätkistä

Sorry, että häiritsen lukukokemustasi, mutta itse kun tuon luin niin koin sen kovin epätasaiseksi ja muutamasta kappaleesta oli kyllä hypittävä yli kun oli niin kökköä tekstiä, toisaalta muutama luku on ihan ok ja mielenkiintoinen.

Aihki

[Wombattle]

Jos fantasiahööbeleistä tykkää niin Andrzej Sapkowskin Witcher-kirjat. Tosin näitä ei kai oo suomennettu ja englanniksi löytyy vaan The Last Wish -novellikokoelma ja Blood of Elves, joka on ns. Witcher-saagan eka osa. Mut jos on puolan/tsekin/espanjan/saksan/liettuan/venäjän/bulgarian taitoinen on... Vähän raflaavampaa fantasiakamaa siis, päähenkilö Geralt seikkailee ympäriinsä miekan ja hevosen kanssa ja kaataa naisia. Sapkowski, mieskirjailijaksi, on osannut hyvin kirjottaa naishahmoja -- ei oo liian lällyjä. Viihdyttävää!

Itseasiassa Witcheristä on suomennettu yksi kirja, Viimeinen toive. Siitä voi katsastaa millaisesta sarjasta on kyse ennenkuin alkaa opiskelemaan Puolaa

Kiitos korjauksesta. Liekköhän suomentaisivat tuota sarjaa nopeammalla tahdilla kuin mitä kääntävät englanniksi. Olisi kiva tietää miten tarina jatkuu, mutta tuntuu, että oppisin puolaa nopeammin kuin millä tahdilla nuo käännökset ulos putkahtavat...

EDIT: Lisäyksenä vielä:

Noissa Abercrombien kirjoissa on hienoa se, että niissä ei juurikaan ole "hyviksiä" tai "pahiksia". On vain erilaisia ihmisiä eri puolilla, joista osa on hiukan mukavampia kuin toiset. Jokaisella on omat motiivinsa kaikkeen. Eli ei ole juurikaan kirkasotsaisia sankareita jotka käyvät taisteluun pahaa vastaan. Tai jos on, niin ei kauaa.
Mielenkiintosia hahmoja

Tilasin ton The Blade Itself (joissain painoksissa vain Blade Itself) kun vaikutti sen verta lupaavalta sun kuvailu ja arvostelut mitä luin. Diggaan kyl kun ei vedetä liian selväksi rajaa hyvisten ja pahisten välillä kirjallisuudessa vaan kaikki on ihmisiä, erehtyväisiä, vähemmän tai enemmän pahoja, jne.

[Pyrkele]

Noissa Abercrombien kirjoissa on hienoa se, että niissä ei juurikaan ole "hyviksiä" tai "pahiksia". On vain erilaisia ihmisiä eri puolilla, joista osa on hiukan mukavampia kuin toiset. Jokaisella on omat motiivinsa kaikkeen. Eli ei ole juurikaan kirkasotsaisia sankareita jotka käyvät taisteluun pahaa vastaan. Tai jos on, niin ei kauaa.
Mielenkiintosia hahmoja

Tilasin ton The Blade Itself (joissain painoksissa vain Blade Itself) kun vaikutti sen verta lupaavalta sun kuvailu ja arvostelut mitä luin. Diggaan kyl kun ei vedetä liian selväksi rajaa hyvisten ja pahisten välillä kirjallisuudessa vaan kaikki on ihmisiä, erehtyväisiä, vähemmän tai enemmän pahoja, jne.

Oikea homma. Jos tuo trilogia ei tyydytä henkilöhahmoilta, niin suosittelen silti "Best served cold" ja "The Heroes" kirjoja. Samaa sarjaa, mutta itsenäisiä kirjoja joista Heroes oli kertomuksia sotatantereen molemmille puolille sattuneista yksilöistä ja siitä tilanteesta. Näissä pahinta mulkuakaan ei voinut olla jollain tavalla ymmärtämättä. Mielestäni hyvin kirjoitettua, mutta minähän en tiedä kirjallisuudesta kyllä mitään.
Kannattaa muuten lukea tuossa järjestyksessä, koska ne kuitenkin liittyvät toisiinsa, vaikkei samaa "sarjaa(?)" olekkaan

[navajas]

Komppaan sitä, että Neil Gaimanin Neverwhere on loistava kirja. American Godsista en pitänyt, kun viikinkihistoria ja -mytologia on jo opiskelujen (ja harrastusten) kautta liian lähelä sydäntä, joten herran otanta vaikutti liian kömpelöltä ja tökeröltä.

Myös Arturo Perez-Reverten Miekkamestari ja Yhdeksäs portti ovat erinomaisia.

Lisäksi Carlos Ruiz Zafónin Enkelipeli oli aika vaikuttava.

Olen pikku hiljaa pääsemässä yliopistoaikojen kirjallisuuskrapulasta, kun siellä piti analysoida kuoliaaksi kaikki luetut teokset. Sen ähkyn jälkeen rupesin ensin lukemaan pelkkiä James Bondeja ja sitten pelkkää faktaa. NYt elämäkertojen kautta on edetty taas hiukan vahvempiin annoksiin.

[jussip]

Suosittelen kirjaa jota en ole itse lukenut, mutta jota selailin Akateemisessa Kirjakaupassa (siellä tarjouksessa parhaillaan).



Älyllisen itsepuolustuksen pikakurssi - Baillargeon, Normand

"Kanadalaisfilosofi Normand Baillargeonin Älyllisen itsepuolustuksen pikakurssi johdattaa kriittisen ajattelun perusteisiin iskevästi, tehokkaasti ja yleistajuisesti. Baillargeonin opastuksella lukija oppii tunnistamaan päättelyn virheet, harhaanjohtavat tilastot ja epäilyttävän herkkäuskoisuuden. Kriittisen katseen kohteeksi joutuvat niin yritysmaailman pr-kampanjat kuin yliluonnollisen puolestapuhujien reportaasitkin. Pikakurssia ryydittää osuvien esimerkkien perhe. Ranskankielisessä maailmassa Älyllisen itsepuolustuksen pikakurssi on ollut suurmenestys. Tosi-tv:n, mainosviestien ja kritiikittömän journalismin maailmassa pohdintaa tarvitaan huutavammin kuin koskaan. Usko pois - kriittisyys kannattaa."

Selailun perusteella käy hyvin läpi Potkun keskuteluissakin usein tulevia asioita jotka "jokaisen pitäisi tietää". Eli esimerkiksi argumentaatiovirheet, yleisimmät tilastolliset kikkailut, tieteellisen tutkimuksen vääristelyt jne. Näytti aika kevyeltä ja mielenkiintoiselta luettavalta. Todennäköisesti tuon kirjan lukeminen ja sisäistäminen myös auttaisi suurta osaa tämänkin foorumin käyttäjistä ymmärtämään ja tulkitsemaan tietoa paremmin, sekä myös keskustelemaan aiheesta.

Aion itsekin lukea kirjan.

Löytyy esim. Akateemisesta tuolta (tai sitten englanniksi tai ranskaksi edukkaampaan hintaan vaikkapa Amazonilta):

https://www.akateeminenkirjakauppa.fi/w ... ontractId=" onclick="window.open(this.href);return false;