Kuoleman tuuli

[Kari Aittomäki]

Vietän tässä unetonta yötä metsäinkkareiden parissa ja kyselen, kelle on tuttu henkilö nimeltä Lew Wetzel, 1763 – 1808.

Kys tapaus on kiehtonu mua aina siitä asti kun ostin Hugo Prattin Fort Wheelingin, siitä on nyt noin kakskyt5 vuotta..
Intiaanitappaja, ei ikinä viljelly maata tai tehny muutakaan legitiimiä.
Kunhan murhas inkkareita ja oli ylivoimainen rajaseudun urheilulajeissa, juoksussa ammunnassa tomahawkin heitossa..
Broidinsa oli samanluokan operaattori.
Daniel Boonen synkempi versio.
Inkkarit anto hänelle tuon nimen, Kuoleman tuuli.

Paappa lie ainakin miehestä lueksinut metsäinkkarien yhteydessä.
Googletelkaapa, kiehtovaa kertomaa.

[Paappa]

http://en.wikipedia.org/wiki/Lewis_Wetzel" onclick="window.open(this.href);return false;
http://www.earlyamerica.com/review/spring97/wetzel.html" onclick="window.open(this.href);return false;

Tyylilleni uskollisena totean ( ) että varmaan natsienkin joukossa oli runsaasti näitä reippaita toiminnan miehiä. Kiehtova hahmo kieltämättä. Minusta hän vaikuttaa lähinnä psykopaatilta, mutta kuvastaa hyvin rajaseudun asennetta intiaaneihin tuohon maailman aikaan.

This is where he ambushed and murdered Tegunteh, a key Seneca leader who had long worked with the Americans for peace. Wetzel murdered him right in the middle of very sensitive negotiations leading to the Treaty of Fort Harmar, completed in 1789. The Americans, represented by Colonel Josiah Harmar, had worked for years to put over this treaty. This treaty was the keystone of the new United States government's Indian policy in the Northwest Territory.

One morning when Tegunteh left the Seneca encampment alone to go to Fort Harmar for the day's negotiations, Wetzel stepped out onto the trail in front of him and shot him, scalped him and left him for dying. Wetzel's mistake was to not finish Tegunteh off. He lived long enough to describe Wetzel, the tricolored hat he was then wearing, and the grin he had on his face as he shot. He described him completely.

Wetzel, along with many others on the Frontier, hated Indians so intensely that they believed that the only way to deal with them was to exterminate them. Wetzel did everything in their power to prevent any peaceful settlement between Whites and Indians from taking place. He did not want peace until the last Indian was dead. Even though most frontiersmen approved of Wetzel's motives, this ambush put him beyond the pale as far as the American government was concerned. Colonel Harmar posted him as wanted for murder and he became a fugitive.

[Pyrkele]

Heh. Tuli tuollainen vastaan Wikipediassa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Lewis_Wetz ... ement_Area" onclick="window.open(this.href);return false;

Voi vain arvailla kuinka tuosta nimestä on käyty keskustelua.
Edit.
Tuo onki aika pientä. Sielä on koko kunta nimetty kys. jätkän mukaan:
http://en.wikipedia.org/wiki/Wetzel_Cou ... t_Virginia" onclick="window.open(this.href);return false;

[Jorge]

poistettu tuplapostitus...

[Jorge]

Tyylilleni uskollisena totean ( ) että varmaan natsienkin joukossa oli runsaasti näitä reippaita toiminnan miehiä.

No onhan täällä Otto Skorzenysta keskusteltukin....

[Paappa]

Heh. Tuli tuollainen vastaan Wikipediassa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Lewis_Wetz ... ement_Area" onclick="window.open(this.href);return false;

Voi vain arvailla kuinka tuosta nimestä on käyty keskustelua.
Edit.
Tuo onki aika pientä. Sielä on koko kunta nimetty kys. jätkän mukaan:
http://en.wikipedia.org/wiki/Wetzel_Cou ... t_Virginia" onclick="window.open(this.href);return false;

Eräs Oregonissa asunut ystäväni kertoi, että hän oli törmännyt siellä paikannimeen joka viittasi henkilöön, jolla oli kuulemma tapana murskata intiaanilasten päitä vasaralla. Vielä kun muistaisi kenestä oli kyse. Joka tapauksessa, paikallisen historian merkkihenkilöitä nämä kaikki varmasti ovat.

[harja]

http://en.wikipedia.org/wiki/Lewis_Wetzel" onclick="window.open(this.href);return false;
http://www.earlyamerica.com/review/spring97/wetzel.html" onclick="window.open(this.href);return false;

Tyylilleni uskollisena totean ( ) että varmaan natsienkin joukossa oli runsaasti näitä reippaita toiminnan miehiä. Kiehtova hahmo kieltämättä. Minusta hän vaikuttaa lähinnä psykopaatilta, mutta kuvastaa hyvin rajaseudun asennetta intiaaneihin tuohon maailman aikaan.

Noiden linkkien perusteella en pitäisi psykopaattina. Lähinnä tuli mieleen se Nietzschen kuuluisa heitto kuiluun katsomisesta.

[Paappa]

http://en.wikipedia.org/wiki/Lewis_Wetzel" onclick="window.open(this.href);return false;
http://www.earlyamerica.com/review/spring97/wetzel.html" onclick="window.open(this.href);return false;

Tyylilleni uskollisena totean ( ) että varmaan natsienkin joukossa oli runsaasti näitä reippaita toiminnan miehiä. Kiehtova hahmo kieltämättä. Minusta hän vaikuttaa lähinnä psykopaatilta, mutta kuvastaa hyvin rajaseudun asennetta intiaaneihin tuohon maailman aikaan.

Noiden linkkien perusteella en pitäisi psykopaattina. Lähinnä tuli mieleen se Nietzschen kuuluisa heitto kuiluun katsomisesta.

Battle not with monsters, lest ye become a monster, and if you gaze into the abyss, the abyss gazes also into you.

Miten tämä mielestäsi liittyy tuohon Wetzeliin? Hänen lapsuuden kokemuksensa intiaanisodassa traumatisoi hänet koko iäkseen. Mies käytti koko ikänsä noiden tapahtumien kostamiseen. Voit tietysti olla oikeassa ettei häntä lääketieteellisesti voi psykopaatiksi kutsua.

[harja]

http://en.wikipedia.org/wiki/Lewis_Wetzel" onclick="window.open(this.href);return false;
http://www.earlyamerica.com/review/spring97/wetzel.html" onclick="window.open(this.href);return false;

Tyylilleni uskollisena totean ( ) että varmaan natsienkin joukossa oli runsaasti näitä reippaita toiminnan miehiä. Kiehtova hahmo kieltämättä. Minusta hän vaikuttaa lähinnä psykopaatilta, mutta kuvastaa hyvin rajaseudun asennetta intiaaneihin tuohon maailman aikaan.

Noiden linkkien perusteella en pitäisi psykopaattina. Lähinnä tuli mieleen se Nietzschen kuuluisa heitto kuiluun katsomisesta.

Battle not with monsters, lest ye become a monster, and if you gaze into the abyss, the abyss gazes also into you.

Miten tämä mielestäsi liittyy tuohon Wetzeliin? Hänen lapsuuden kokemuksensa intiaanisodassa traumatisoi hänet koko iäkseen. Mies käytti koko ikänsä noiden tapahtumien kostamiseen. Voit tietysti olla oikeassa ettei häntä lääketieteellisesti voi psykopaatiksi kutsua.

Juurikin näin.

[Kari Aittomäki]

Öh..
Onko tuo nykypäivään nojaava arvotus kuinka tarpeellista?
Kun kuitenkin jokamies treenaa väkivallantöitä eli on joiltainkohdin kiinni aiheessa?

Mun mielestä ilmiöitä tulisi arvottaa joko ei ollenkaan tai ainakin suhteessa aikansa oloihin.
Lew Wetzel eli ja toimi rajaseudulla, jossa inkkarit muodosti farmareille todellisen uhan.
Aikansa tuote hän mielestäni on.
Kuka hyvänsä soturi voidaan analysoida psykopaatiksi yms ikäväksi. Oikeututusti.
En vaan näe tuolle tarvetta.
Wetzelissäkin oli se sosiaalinen puoli, hän oli kerrotusti taitava pillipiipari, komea ja atleettinen vaikkakin rokonarpinen sekä erityisen hyvä lasten ja koirien kanssa.

Ja epäilemättä hänet koettiin varsin tervetulleeksi kaveriksi uhan ollessa päällä.
Vaikkakin varsin arveluttavaksi ja vaaralliseksi seuraksi, hänkun tahtoi etsiä kontaktia.
Outo käytöskään ei lie auttanut.
Mua kutittaa eniten se suoraviivainen viha ja se, kuinka hän tahtoi toimia yksin.
Ihmismetsästäjä, aikamoisen vaarallisen saaliin jäljillä.
Etenkin se piiiitkä tukka, voi tatti..
- Tässäpä mahtiskalppi, tulkaa hakeen!
Tahtoisin uskoa tämän kerrotun jotta hän ei koskaan tappanut muita kuin sotureita. Se ois nättiä.
Sitäpaitti se lempinimi Kuoleman tuuli.. Vihollisen antama.
Silkkaa kauneutta. Niinku Belaja smert.

Huomataanpa myös ettei hän ollut ainoa.
Näitä inkkaritappajia muotoontu viljalti, olosuhteitten pakosta. Vanhempi broidinsa oli miltei vastaava, tappeli vain mieluiten tomahawkilla eli oli vielä suoraviivaisempi kuin Lew.
Joka käytti sitä liikkuvuuttaan ja kykyään ladata aseensa sprintatessa.
Jota temppua Daniel DLewis hamuilee siinä VMohikaanin loppukohtauksessa.

Ja jotain se kertoo jotta miehen mukaan on nimetty yhtä sun toista.
Mahtava hahmo.

Kuten Otto Skorzeny ja Lauri Törniki.
Hävityn sodan sankaripojat.

[Tero]

Tahtoisin uskoa tämän kerrotun jotta hän ei koskaan tappanut muita kuin sotureita. Se ois nättiä.

Olis nättiä, mutta ei oikein passaa kuvaus mielestäni ajan henkeen. Ainakin etelämpänä oli tapana maksaa intiaanilasten ja -naisten päänahoista. Rahaa maksettiin toki vähemmän kuin miesten vastaavista.
Etelämpänä päänahkapalkkiot aiheutti myös muunlaisia selkkauksia. Jos ei sattumoisin apasseja löytynyt, niin siellä oli kylät täynnä tummatukkaisia meksikolaisia. Semmosta oli meininki villissä lännessä.
En tiedä onko menneisyyden romantisointi sen tarpeellisempaa kuin sen arvottaminen nykypäivän normein.

[Paappa]

Tero, olet tietysti oikeassa siinä että romantisointi on turhaa, kuten myös arvottaminen nykypäivän normein. Toisaalta kertoo aika paljon kansakunnan arvoista se, että näiden kansanmurhaajien mukaan nimetään katuja, aukioita ja virkistysalueita.

Näkisin mielelläni, että jenkeissä olisi jossain Hullun Hevosen (Tasunka Witko) kansallispuisto, Istuvan Härän (Tatanka Iyotanka) aukio tai Nez Perce (Wallowa) päällikkö Josephin (Hinmuuttu-yalatlat) mukaan nimetty bulevardi. Viimeksi mainitun tarina on mielestäni sankaruudessaan ja traagisuudessaan eräs koskettavimmista. Samoin jos sankaritekoja haetaan minusta pitäisi mainita esim. se, että Pueblo-intiaanit, jotka yleensä olivat rauhallisia maanviljelijöitä, löivät pitkäksi aikaa espanjalaisille luun kurkkuun kyllästyttyään näiden harjoittamaan pakkokäännytykseen ja maiden ryöstöön.

Ehkä yllä mainituille merkkihenkilöille on jossain muistomerkit, en tiedä. Hullulle Hevoselle kai oltiin rakentamassa giganttista patsasta, mikä muistaakseni jakoi aika voimakkaasti intiaanienkin mielipiteitä.

Kari, olen henkilökohtaisesti sitä mieltä että "väkivallantöiden" treenaaminen ei voi olla mikään este oikeustajulle eikä oikeuta sivuuttamaan yhteiskunnallisia tai moraalisia näkökohtia. Pikemminkin päinvastoin.

[Jorge]

Näkisin mielelläni, että jenkeissä olisi jossain Hullun Hevosen (Tasunka Witko) kansallispuisto, Istuvan Härän (Tatanka Iyotanka) aukio tai Nez Perce (Wallowa) päällikkö Josephin (Hinmuuttu-yalatlat) mukaan nimetty bulevardi.

No ainakin Hullun Hevosen mukaan nimettyjä ravintoloita on ympäri maailman ja varsin monessa sellaisessa nuoret neidot tanssivat hänen kunniakseen.

[sundaywarrior]

Tero, olet tietysti oikeassa siinä että romantisointi on turhaa, kuten myös arvottaminen nykypäivän normein. Toisaalta kertoo aika paljon kansakunnan arvoista se, että näiden kansanmurhaajien mukaan nimetään katuja, aukioita ja virkistysalueita.

Näkisin mielelläni, että jenkeissä olisi jossain Hullun Hevosen (Tasunka Witko) kansallispuisto, Istuvan Härän (Tatanka Iyotanka) aukio tai Nez Perce (Wallowa) päällikkö Josephin (Hinmuuttu-yalatlat) mukaan nimetty bulevardi. Viimeksi mainitun tarina on mielestäni sankaruudessaan ja traagisuudessaan eräs koskettavimmista. Samoin jos sankaritekoja haetaan minusta pitäisi mainita esim. se, että Pueblo-intiaanit, jotka yleensä olivat rauhallisia maanviljelijöitä, löivät pitkäksi aikaa espanjalaisille luun kurkkuun kyllästyttyään näiden harjoittamaan pakkokäännytykseen ja maiden ryöstöön.

Ehkä yllä mainituille merkkihenkilöille on jossain muistomerkit, en tiedä. Hullulle Hevoselle kai oltiin rakentamassa giganttista patsasta, mikä muistaakseni jakoi aika voimakkaasti intiaanienkin mielipiteitä.

Kari, olen henkilökohtaisesti sitä mieltä että "väkivallantöiden" treenaaminen ei voi olla mikään este oikeustajulle eikä oikeuta sivuuttamaan yhteiskunnallisia tai moraalisia näkökohtia. Pikemminkin päinvastoin.

Paappa, tarkoititko tätä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Hullun_Hev ... istomerkki" onclick="window.open(this.href);return false;? Tästä oli muuten sarjassa maailma ihmisten jälkeen juttua - tais olla niitä viimeisimpiä juttuja, mitä meistä jää jälkeen..

[Beorn]

Dokkaria muuten pukkaa:

http://areena.yle.fi/video/1298997444435" onclick="window.open(this.href);return false;

En ole itse vielä tuota katsonut, saas nähdä josko on mieltä kiinnittävä. Kaikki intiaaneihin liittyvä kylläkin kiehtoo, pikkupoikana leikin alati intiaania. Harmillista, että aikuisena intiaanin leikkiminen on huomattavan vaikeaa. Pitäisi väittää ennallistavansa historiaa, tai jotain. Onneksi on samurait ja purjeveneet. Homo ludenz rulez.