Lautapelit

[Kristian Hyvärinen]

Väittäisin, että koska kyseessä on keskustelulauta, keskustelu on sallittua, ja että koska ketjun nimi on lautapelit, keskustelu rajoittuu lautapelien ympärille. Muita rajotteita en keksi.

[bodyguard]

Vaikea uskoa että ketjun tarkoituksesta on epäselvyyttä kun avausviesti oli niin perusteellinen.

[Kristian Hyvärinen]

Vaikea uskoa että ketjun tarkoituksesta on epäselvyyttä kun avausviesti oli niin perusteellinen.

Luin avausviestin uudelleen. Luin viestisi uudelleen. Nauroin ääneen.

[Aleksi T]

Katson oikeudekseni keskustella tässä ketjussa, koska sitä ei kielletä aloitusviestissä. :p Carcassonnen mainitsin jo aiemmin ja lisäisin siihen vielä Kirjurit ja Kauppiaat-lisäosan. Peliinhän löytyy vajaa kymmenen noita lisäosia, osa parempia osa huonompia ja ainakin oman tietämyksen mukaaan K&K on yksi parhaimpia. Lisäyksenä tulee kaupunkilaattoja, joissa on erilaisia kauppatavaroita, joiden avulla voi saada entistä monipuolisemmin pisteitä. Kirjureilla pystyi kikkailemaan muistaakseni lisävuoroja rakentamalla tien valmiiksi ja possuilla sai nostettua peltojen arvoa.

Sopivan monipuolinen lisäri. Tuo syvyyttä lisää joka osa-alueeseen, eikä mene turhaksi kikkailuksi. Tuon kanssa Carcassonne nousee toiseksi all time best -listalla häviten jopa reilusti Shakille ja ohittaen Monopolin. 8-)

[F. M. Luder]

Katson oikeudekseni keskustella tässä ketjussa, koska sitä ei kielletä aloitusviestissä. :p Carcassonnen mainitsin jo aiemmin ja lisäisin siihen vielä Kirjurit ja Kauppiaat-lisäosan. Peliinhän löytyy vajaa kymmenen noita lisäosia, osa parempia osa huonompia ja ainakin oman tietämyksen mukaaan K&K on yksi parhaimpia. Lisäyksenä tulee kaupunkilaattoja, joissa on erilaisia kauppatavaroita, joiden avulla voi saada entistä monipuolisemmin pisteitä. Kirjureilla pystyi kikkailemaan muistaakseni lisävuoroja rakentamalla tien valmiiksi ja possuilla sai nostettua peltojen arvoa.

Sopivan monipuolinen lisäri. Tuo syvyyttä lisää joka osa-alueeseen, eikä mene turhaksi kikkailuksi. Tuon kanssa Carcassonne nousee toiseksi all time best -listalla häviten jopa reilusti Shakille ja ohittaen Monopolin. 8-)

Olen Carcassonnessa vielä aika noviisi, mutta K&K:n lisäksi tykkään myös Lohikäärme ja linnaneito-lisäosasta. Se lohikäärme tuo kivasti (joskus ei niin kivasti) muutosta peliin. Olen ihan surkea taktikoimaan, joten yleensä en pärjää hyvin tässä pelissä, mutta hauska peli se silti on.

Dominion on myös hauska peli ja lisäosilla saa siihenkin aika paljon vaihtelua. Sitä tuli viimeksi pelattua eilen.

[bodyguard]

Oma henk. koht. all time favorite on Hero Quest ja sen lisäosat. Sitä on tullut tahkottua vähintäänkin paljon

Lisäksi Monopoly on hauska peli kaverien kesken mutta mä vaan häviän siinä aina

[DeusVult]

Itelle ei toi Carcassonne oikein ole koskaan iskenut. Löytyy se tuolta hyllystä ja pari kertaa sitä on pelattu, mutta jotenkin siitä puuttuu se immersio... ei niitä pahvisia karttapaloja vierekkäin latoessaan oikein tunne rakentavansa kaupunkia, ja se kokemus jää hyvinkin kliiniseksi. Lisäksi tälle "saksalaiselle pelikoululle*" hyvin tyypilliseen tapaan siitä puuttuu myös kaikki jännitys pelitapahtuman aikana! Silti onhan se joku Spiel des Jahres 2006 vai mikä vuosi se olikaan, joten ymmärrän kyllä että jotku tykkää.

Sitten oma juttunsahan on nää kaupalliset tsägäpelit, joita siis lähinnä löytyy marketeista ja joissa siis peli perustuu vain ja ainoastaan tuuriin (yleensä noppatuuriin). Esimerkkejä nyt vaikka Monopoli, Hotelli (oli joskus 20v. sitten suosittu, en tiiä miten nykyään), Trivial Pursuit jne. Kun pari vuotta sitten "löysin" lautapelit uudestaan aikuisiällä, olen pyrkinyt välttämään näitä tämän lajityypin edustajia kuin ruttoa. Välillä tosin otetaan jätkien kanssa matsi Hotellia, sillä se alkaa vtuttamaan kaikkia niin suunnattomasti jo parin minuutin jälkeen, että se on hauskaa!

Kun tutustuin lautapeleihin uudestaan jokunen vuosi sitten, ilahduin suuresti huomatessani, että vanhojen "koko perheen pelien" lisäksi on olemassa myös pelejä joissa on oikesti kiinnostava ja hyvin toteutettu teema, ja joita ei voiteta pelkällä tsägällä, vaan taktiikalla ja strategialla. Eräs tällainen on tuolla aikaisemmin mainitsemani Britannia, jonka parissa on koettu useita vähintäänkin eeppisiä hetkiä. Pelissä on n. 100cm x 50cm lauta, jossa kuvattuna Ison-Britannian kartta. Maa on jaettu historiallisiin lääneihin tai alueisiin, joita on ehkä noin 20 kpl. Laudalla on myös aikajana, joka alkaa jostain vuoden 0 tienoilta ja päättyy vuoteen 1085. Pelissä on neljä pelaajaa, joilla kaikilla on hallinnassaan neljä (paitsi yhdellä viisi) "kansaa", kuten esimerkiksi norjalaiset, piktit, roomalaiset, irlantilaiset, dublinilaiset, walesilaiset, belgit jne. Peli alkaa aikajanan alusta, eli roomalaisten invaasiolla. Tämän jälkeen mainitut kansat ilmestyvät kartalle aikajanan mukaisesti, ja pelaajat saavat pisteitä valloittaessaan kansoilla "historiallisesti korrekteja" alueita Britanniasta. Peli päättyy noin 6 tunnin hikisen väännön jälkeen saksien, norjalaisten, normannien ja tanskalaisten väliseen lopputaisteluun Englannin kuninkuudesta. Lopuksi lasketaan pisteet, ja eniten saanut voittaa. Taistelut hoituvat nopalla, joten tuurielementiltä ei voi täysin välttyä. Suuremmalla armeijalla on kuitenkin aina iso etu, joten riskit on helppo minimoida taktikoimalla - silti ikäviä ylläreitä saattaa tulla, mutta niinhän se on oikeastikin Huolimatta pelin pitkästä kestosta ja peliteknisesti antikliimaksisesta lopusta (=pisteiden lasku) kyseessä on vähintäänkin mahtava kokemus kerta toisensa jälkeen. Kaiken muun hyvän lisäksi peliin ei ole olemassa mitään lisäosia, vaan se on täyttä rautaa suoraan paketista. (Kannattaa kuitenkin printata sääntötarkennukset pelin internet-sivuilta epäselvyyksien välttämiseksi) Suosittelen varauksetta, jos historiallinen (sota)teema kiinnostaa ja kärsivällisyyttä löytyy sen 6 tunnin verran.

Toinen kova ja yhtä eeppinen on juustoisesti nimetty Warrior Knights, jossa 2-6 pelaajaa, eli paronia taistelee nimeämättömän keskiaikaisen maan hallinnasta. Armeijaa palkataan, kaupunkeja vallataan, valtuustossa äänestetään lakimuutoksista, ja paavi heittää kapuloita rattaisiin. Kaiken kaikkiaan pelissä on nyansseja, taktiikoita, tuurielementtiä, strategiaa ja muuta kekkulointia niin paljon että tuloksena on melkoinen soppa (mikä tässä tapauksessa on oikeastaan koko pelin idea). Peliin on myös lisäosa - joka kannattaa ehdotommasti hankkia - joka lisää aineksia soppaan entisestään. Suosittelen jos kiinnostaa näennäiskeskiaika - diplomatia - sodankäynti - hyvin monivivahteinen pelimekaniikka (=monimutkaiset säännöt). Pelin kesto suunnilleen tunti per pelaaja.

Aina ennen ostopäätöstä kannattaa muuten tsekata sivusto
Board Game Geek[/linkki]
jossa on arvosteluja, kuvia, ja yhteenvetoja kutakuinkin jokaisesta lautapelista joka maan päältä löytyy.



Ja Shakki on tietysti lautapelien kuningas. Se on fakta.



(*)Monopolyssä ja Hotellissa yms. "perinteisissä" koko idea muodostuu siitä että pelaajia putoaa pelistä pois sitä mukaa kun ajautuvat vararikkoon, ja viimeiseksi laudalle jäänyt on voittaja. Vaihtoehtoisesti pelaajat keräävät esim. pisteitä jotka näkyvät julkisesti, ja peli päättyy kun ensimmäinen pelaaja saa vaikka 100 pistettä ja voittaa. Saksalaisissa lautapeleissä sen sijaan on tyypillistä, että peliä pelataan tietty aika (Carcassonnessa niin kauan kuin laattoja riittää), eikä pelistä voi pudota kesken kaiken. Pelin aikana kukaan ei tiedä omaa tai muiden sijoittumista. Pelin päätyttyä lasketaan pisteet ja julistetaan voittaja. Tästä syystä pelaajien välille ei yleensä pääse syntymään sellaista jännittävää taistelua, vaan jokainen pelaa ikäänkuin "omaa" peliään...

[Mänzy]

Tuo, mitä Hotelli-pelistä kirjoitit, on aivan totta! Minua alkoi aina harmittaa, kun kaverit kyllästyttyään alkoivat heitellä sisäänkäyntejä ympäri huonetta.

[Aleksi T]

Olet kyllä oikeassa Carcassonnen suhteen, mutta täysin en allekirjoita noita juttuja. Kyllähän siinä aika hyvin pysyy kärryillä, että mitä se toinen havittelee ja mitä se on jo saanut aikaan. Parhaimman hyödyn saa kun tekee jotain hyvää itselle, kun rakentaa itse jotain valmiiksi ja vie samalla toisilta mahdollisuuden johonkin. Eli kyllä siinäkin kohtalaisesti intensiteettiä on pelin aikana, vaikka ei siinä määrin mitä Monopolissa tai vastaavissa.

En osaa suoraan sanoa, minkä tyylisistä pidän eniten, jokaiselle on paikkansa ja hetkensä. Jopa Twisterille.

[Jumakun]

Minä puolestani allekirjoitan Britania osuuden. Strategia pelinä mitä parhain ja pienen opettelun jälkeen kohtuu simppelikin. Tietysti sääntöjä täytyy tarkistella sillointällöin etenkin jos eivät ole tuoreessa muistissa, mutta mitää suuria rikkomuksia kovin helposti ei tule. Lisäksi pidän siitä, että pelinedetessä ei voi laskea kuka voittaa kun kaikki keräävät pisteitä pelin eri aikoina. (tämä tosin koituu usein ongelmaksi roomalaisille joka kerää pisteensä ensin, ja jota tästä syystä rankaistaan ehkä liiankin kovaa). Myös historiallisuuden painotus on mielestäni plussaa vaikka se hieman rajoittaakin pelin kehitystä pidemmän päälle (useiden pelien jälkeen) uusille urille.

Lähiaikoina on tullut tutuksi strategia pelien raskassarjalaiset Eastfront (EF Saksan hyökkäys Venäjälle), Westfront (WF brittien ja amerikkalaisten, euroopan ja välimeren taistelut) sekä kohta puoliin mahdollisesti edelliset yhdistävä Eurofront (EuF). Kyseessä siis toisen maailmasodan laajamittainen strategia, isoine ja pienine valtioineen. WF ja EF olivat senverran "pieniä" että viikonlopussa pystyi pelaamaan kahdella ukolla skenaarion tai kaksi samalla peliä opetellessa. EF Kamppania koko sodan yli (tai siihen asti kunnes toinen on selvästi hävinnyt puolivuosittaisen pisteiden laskun) pidentää peliä tietysti lisää (meidän tapauksessa n. kahteen viikonloppuun).

EuF tulee todennäköisesti olemaan niin suuri operaatio että kokoonnumme isommalla porukalla, jolloin jokainen voi keskittyä paremmin omaan rintamalinjaansa. Peli mekaniikka on raskaampi ja säännöt antavat strategoinnille ja kikkailuille varaa, kunhan ne ensin edes jotenkin sisäistää. Tämä lupaa todellista vääntöä ja jännitysta rintamasta riippumatta. Täytyy vaan muistaa pitää pausseja ja ettei peliin ala väsyttämään.

Peli alkaa ennen Puolaan hyökkäystä niin että Venäjä on vielä ns. neutraali. Siitä lähdetään etenemään puoli kuukautta kerrallaan. Tappelut hoidetaan nopilla, mutta suuri pääpaino on strategoinnilla. Tätä lisää mm. maaston käyttö, säätilat, varustusten toimitus linjat, komentopaikkojen asettelu, laivasto ja lentokone ylivoima, merialueiden valtius jne... Ei ole siis kovinkaan vaikea ajatella että jotain jää huomaamatta kesken pitkän pelin. Painotus on maa joukkojen taisteluissa, eikä veneitä ole ollenkaan. Vesillä liikkumista, sen torjuntaa ja rantautumista varten on säädetty kasa sääntöjä joilla tämä on pyritty simuloimaan. Lentokone taisteluitakaan ei nähdä vaan lentokoneet tulittavat yksinomaan maajoukkoja.

Peli painottaa historiallisia tapahtumia (kuten em. Britania) antamalla etuuksia ja haittoja pelaajille. Mukana pelissä on myös pienemmät maat, jotka voi diplomaattisin keinoin voittaa puolelleen tai joille voi julistaa sodan. Myös pieni ja sisukas Suomi on edustettuna.

Nähtäväksi jää kuinka jouhevasti peli etenee ja kuinka kauan se pitää kiinnostusta yllä. Varmaa ainakin on ettei sitä kamppaniaa joka viikonloppua pysty pelaamaan, vaan jää hieman harvemmin mm. lomien ja muiden kiinnostus kausien varaan. Skennarioita voikin sitten hioa viikonlopuillakin.

PS: Oho tulipa turhankin pitkä maili pahoittelen

Edit: virheiltä ei voi välttyä

[Ladax]

Warhammer 40k. Chaosmarine.

[Yodhi]

Oma henk. koht. all time favorite on Hero Quest ja sen lisäosat. Sitä on tullut tahkottua vähintäänkin paljon

Onko sille lisäosiakin? Kuul. Tai no, meni tuon pelin pelaamisajankohta umpeen ehkä 10-15 vuotta sitten... Kovasti tykkäsin silloin, ilman lisäosiakin. Serkku taisi kyllä myydä pelinsä kirpparilla, joten siihen jäivät HeroQuestit.

Lapsena ja vähän teinimpänäkin tuli pelattua Hotelliakin, varmaan tykkäisin pelata vieläkin. Äiti jaksaa edelleen nauraa, kuinka lapsena ensimmäistä kertaa sitä pelatessamme aloin itkeä, kun isäpuoleni osti minulta Boomerangin...

Nuorena tuli myös kaverin kanssa pelattua aika paljon Käärmeitä ja Tikapuita. Hyvin yksinkertainen peli, mutta saattoi kestää tuntejakin, kun tipahti käärmeruutuun kerta toisensa jälkeen...

Muoks: Ai niin, tulihan sitä nuorena tuon samaisen serkun kanssa Blood Bowliakin kokeiltua, mutta oli liian monimutkainen minun älykkyydelleni. Aina tuli turpaan.

Carcassonea on tullut muutama vuosi sitten kokeiltua siskon kanssa, joka oli pelistä kovinkin innostunut, taisi sillä muutama lisäosakin olla. Peli oli ihan kiva, mutta jotenkin huomasin itsessäni sellaisen piirteen, etten oikein halunnut aloittaa sitä, koska olin liian laiska opettelemaan säännöt. Siskolla on peli lisäosineen kai edelleen, voisi ehkä joskus pyytää, että pelaillaan uudelleen.

Noin ylipäätään on kyllä tunnustettava, että olen surkea lautapeleissä.

[Ryokousha]

HeroQuestia tuli aikoinaan pelattua, kun yksi tuttava mokoman omisti. Oli mielenkiintoinen ja joskus olisikin kiva päästä taas pelailemaan Ehkäpä vielä lisäosiakin näkisi sitten Toinen mahtava lautaroolipeli lisäosineen on Runebound, jos kukaan on sattunut pelistä kuulemaan.

Eräs peli, jonka pariin jaksan aina palata kavereiden kanssa on vanha kunnon Scotland Yard. Mikään ei voita kunnon kissa ja hiiri leikkiä kaveriporukalla oluen ääressä

Katselin tuossa yksi päivä Anttilan lautapelipuolella peliä nimeltä Odin's Table. Vaikutti melkoisen mielenkiintoiselta. Kaksintaistelupeli höystettynä viikinkien jumaluuksilla Saattaapa mennä hankintaan piakkoin...

[bodyguard]

Tuossa pari viikkoa takaperin pidettiin lautapeli-iltaa ja siinä tuli tutustuttua peleihin Settlers of Catan ja Alhambra jotka molemmat olivat erittäin mielenkiintoisia.

[Ile]

Blokus.

Myös nettiversiona Blokus[/linkki]

Pariin vuoteen ei ole tullut pelatuksi käytännössä ollenkaan, mutta laitetaan nyt omakehuksi maailmanlistan top 10 jostain loppuvuodelta 2007. Tarkkasilmäinen voi erottaa tutun nimen ja Suomen lipun sijalta 4.....