Mitä on olla mies?

[MarkkuT]

Oikeastaan koko teema koskettaa tai kiteytyy Fight Clubin perusteemaan.
Mieheydelle ei oikeen ole enään kontaktipintaa.

"We're designed to be hunters and we're in a society of shopping. There's nothing to kill anymore, there's nothing to fight, nothing to overcome, nothing to explore.
In that social emasculation this everyman is created."

Emaskulaatio tarkottaa kuohimista.
Me olemme suojeltuja ja miltei sukupuolettomia lampaita jotka mäkättelee aitauksessaan ja kiukuttelee sillemille on turvallista kiukutella.
Roikumme rooleissa ja peleissä jotka muistuttavat jykevimmistä ajoista, kuka huutaa naama maalattuna paarissa telkkarilätkälle, kuka pesee osamaksu-volvoa ja pätee liikenteessä, kuka mulkoilee kiukkuisesti naapurin pihapetäjää joka perkele varjostaa pahasti emännän karviaispensaita. Jokupäivä mää otan ja oksin kaikki, kreegah bundolo.

Hyvää tekstiä. Trainspottingissakin sivuttiin aihetta:

"1000 years from now there will be no guys and no girls, just wankers. Sounds great to me."

Tämä on varmaan totta. Tosin olen eri mieltä Rentsin kanssa tuosta jälkimmäisestä lauseesta.

Lueskelin tuossa jotain naistenlehden artikkelia, jossa naispsykologi esitti ajatuksiaan siitä, miksi harrastukset ovat meille miehille niin tärkeitä. Noin keskimäärin miehet kuitenkin varmaan uppoutuvat harrastuksiinsa intohimoisemmin kuin naiset. Vuosien omistautumisen jälkeen mies saa arvonimen: automies, kalamies, postimerkkimies... Naisilla vastaavaa harvemmin kuulee. Ajatus pääpiirteissään oli, että harrastukset ovat sijaistoimintaa metsästys-, kalastus- ja heimotappelureissuille ym. Loppukommentti oli, että antakaa siskot miestenne harrastaa, koska jos miestä estää toteuttamasta lajinomaisia tarpeitaan, on tiedossa ongelmia. Harvinaisen viisas nainen minusta.

Mieluummin kuitenkin mies kuin wanker, vaikka välillä vähän vaikeeta onkin.

[Griy]

Tässä eräänä päivänä oli Hesarissa (ehkä 31.10 sunnuntaina) juttua sukupuolirooleista. Siihen oli haastateltu muutamaa sukupuoltaan vaihtanutta. Tuntuivat kommentoivan kovasti sitä, mitä saa tehdä, mikin sukupuoli. Esimerkiksi naisena ollessa haastatellun oli suotavaa olla hiljainen ja empaattinen, miehenä ollessa näitä ominaisuuksia on katsottu kummaksuen. Juttu on aika lyhyt ja pintapuolinen, mutta antanee vähän osviittaa asiaan.

[MikaM]

Mun mielestä Paappa ja sen Poika määrittelee enemmän "ihmisenä" olemista, kuin miehenä olemista. Ehkä niissä ei teidän mielestä ole eroa?
Lattiasta, annan naulassa periksi, eihän se edes pysy alhaalla. Pontin puolesta en anna.

Asenna vain ruuveilla, esim. Hobau 4,2 x 55 mm, viistosti
45 asteen kulmassa urospontista.

Tämä on lainaus tuolta -> http://www.luviawood.fi/images/lattian_asennus.pdf" onclick="window.open(this.href);return false;

Ja mä en ole ostjakki. Mä muuten öljysin oman lattian, hieno tuli siitäkin, tarvii varmaan useammin käsittelyä, kuin vahaus?

[AlexMachine]

Tää melankolia ja surkeilu on mun mielestä se, mihin meitä finnejä miehinä totutetaan. On ikäänkuin rutvallisempaa olla hiukan surkiaa ikäänkuin valmiiksi, ei sitte niin haittaa jos yritelmät ei meekkään niinku ajalteltu on.
Tosin tässä on havaittavissa muutosta kyllä.

Kokonaisuudessaan varsin hyvä kirjoitus ja osui mielestäni varsin kohdalleen. Lähinnä silmiini osui tämä kohta jota halusin kommentoida.
Martti "huuhaa" Innanen sanoi aikanaan hyvinkin osuvasti tästä surkeilusta.
"Suomen kansan perusvikoja on piehtaroiminen ikävissä asioissa, mikä
johtuu siitä, että suomalainen on ihmisen ja pensasneuvostoliittolainen risteytys"

Ihan samanlaista se on täällä Vaasassakin. Hyvin menee, mutta jostain pitää valittaa. Verotetaan liikaa, auto temppuilee, lapset on kamalia jne.
Ikäänkuin hävetään sitä että hyvä arpa on osunut kohdalleen, tai että on omalla työllä noustu jaloilleen.

Kai se ylpeyden synti on monelle kova paikka.

Itse olen saanut miehen mallia isoisältä ja isältä (myös sitä huonoa ajoittain molemmilta).
Päällimmäisenä mieleen on jäänyt muutama juttu joita koitan itsekin pitää yllä.
Tehdään mitä luvataan. Kun tehdään niin tehdään kunnolla. Hyvät ja kohteliaat käytöstavat määrittävät miestä. Käytöstavat ovat kunnioituksen osoitus niitä vastaanottaville (vanhemmat ihmiset, naiset ym) ja olemalla kohtelias osoitat että arvostat.
Ystäviä autetaan. Pitää olla kova(tai ehkä sitkeä) ja vahva mutta ei pidä pelätä näyttää pehmeää puoltaan.
Onhan noita. Kai kohteliaisuus on kuoleva laji ja ns perinteinen miehen malli mihin olen kasvanut on nykyään pois muodista ja paheksuttavaa.

[Paappa]

Mun mielestä Paappa ja sen Poika määrittelee enemmän "ihmisenä" olemista, kuin miehenä olemista. Ehkä niissä ei teidän mielestä ole eroa?

Ei pitäisi, vaikka tietysti jonkin verran on. Halusin vaan kiinnittää huomiota siihen, että miehisyyteen perinteisesti liitetään paljon sellaista painolastia, josta irtaantuminen voisi olla yksilön onnellisuudenkin kannalta hyväksi. Usein miehisyys suorastaan mytologisoidaan, niin kuin naiseuskin.

Onhan tietysti eroja jo perusbiologian vuoksi, hormonitoiminta ja sen seuraukset on jo mainittu. Keskiverrosti voi kai sanoa että nämä perinteiset miehisyyden kriteerit pitävät jossain määrin paikkansa, mutta kun hajonta on niin suurta on vaikea puhua miehen ominaisuuksista puhumatta samalla siitä, millainen on hyvä ihmisen ja kansalaisen malli.

Kamppailulajiforumilla kun ollaan niin tietysti tietynlaiset ominaisuudet korostuvat. Itse kun en kovin helposti koe olevani sen kaltainen henkilö, että minut miellettäisiin varsinaisesti kovetuksi kamppailijaksi, niin pidän mielelläni esillä toisenlaista näkökulmaa. Silkkaa kateuttani tietysti Jos mentäisiin jollekin humanistiforumille voisi tulos olla hieman toisenlainen. Vaikka kai kamppailijakin voi olla humanisti

[Paappa]

Näinkin se on. Muistaakseni olen joskus sinullekin höpissyt jotain siitä että voiman mukana tulee vastuu. Voima ei ole mikään etuoikeus vaan se aiheuttaa velvollisuuksia eikä oikeuta katsomaan voimattomia alaspäin. Tai jotain sellaista. Sen verran täytyy julkisesti kehua, että olet mielestäni kiitettävästi käyttäytynyt tuossa suhteessa, muistelen esim. eräitä koulun välituntien tapahtumia

Kylla sa jotain tollasta olet horissut. Melkein suora kopio ekasta Spiderman leffasta

Ai saakeli, nyt paljastuin. Trikoita käytän kuitenkin lähinnä viikonloppuisin ja spesiaalitilanteissa.

[Mika]

Mun mielestä Paappa ja sen Poika määrittelee enemmän "ihmisenä" olemista, kuin miehenä olemista. Ehkä niissä ei teidän mielestä ole eroa?

Kun minustakaan niissä ei ole eroa. Mielestäni kaikki ne miehenä olemisen kuvaukset, joita olen tästä ketjusta lukenut, ovat tavallaan teennäisiä (sopisivat siis myös naisille) tai ylimaallisen stereotypisia ja sinällään oikeastaan vitsikkäitä.

Mitä on olla mies... Mitä on olla ihminen?

Jos taas aihetta kavennettaisiin ja puhuttaisiin vaikka parinvalinnasta, sitten asia muuttuisi omassa mielessäni täysin. Mutta siitä on jo oma ketjunsa. Tämä ketju on kyllä oudoin vähään aikaan lukemani. En saa tästä minkäänlaista otetta, mutta se lienee vain omaa ymmärtämättömyyttäni. Tai sitten vain olen lähes kaikkien tähän mennessä kirjoittaneiden kanssa eri mieltä. Mene ja tiedä. Istu ja pala.

[Lasse Candé]

Nasse, mähän laitoin tuonne jota nykyään henkisessä ilmastossa on havaittavissa muutosta kyllä.
Tosin olen haistavinani että tää nami-nami-positiivisuus on meikkiä vaan.
Toivottavasti ei ihan kokonansa.

Uskon että jokaisessa ajassa on ajan ilmiöiden näkymisessä paksu kerros meikkiä, johtuen siitä että aina eri arvomaailmat ja käsitykset elävät rinnakkain samassa maailmassa. Niinpä, kun nyt perinteinen miehisyys tekee tarpeettomampana kuolemaa osa kokee tämän vieraaksi. Varmaan samoin kuin jossain muussa ajassa ja kenties kulttuurissa yliampuva miehisyyden ihannointi on ollut osalle vierasta.

Hyvinvoinnista ja pahoinvoinnista en sitten tiedä. Ihminen onneksi sopeutuu melko nopeasti maailman menoihin. Jo puoli sukupolvea (=15v) nuoremmat ihmiset ovat edeltäjiään huomattavasti sopeutuneempia nykymaailmaan ja tulevat olemaan dinosauruksia taas seuraavien rinnalla. Ja jo tähänkin ilmiöön ollaan sopeuduttu ja osataan ehkä elää paremmin nuorempiemme mukana.

[nassesetä]

Niinpä, kun nyt perinteinen miehisyys tekee tarpeettomampana kuolemaa osa kokee tämän vieraaksi.

Mutta kun se ei ole mitään kuolemaa tekemässä. Ei tarvitse kuin katsoa ammattioppilaitosten sukupuolijakaumia; hoiva- ja sosiaalialoille hakeutuvat pääosin naiset, rakennus-kone- ja sähköaloille taas miehet. Huolimatta siitä, että tasa-arvokeskustelua valitettavan paljon hallitsee pseudotieto ja totalitarismi, ei arjen tasolla perinteisellä miehuudella ja naiseudella ole mitään hätää.

[Mjölnir]

"Suomen kansan perusvikoja on piehtaroiminen ikävissä asioissa,

Tää on niin helkkarin totta. Kaikesta pitää löytää se negatiivinen puoli, ja jos joku kokee jostain asiasta ylpeyttä, niin se pitäisi tuomita. Saakeli.

[dubi]

Mulla on joku puoliksi mietitty teoria siitä että tää sukupuolineutraali roolittaminen on kyllä ainakin kaksiteräinen miekka, jos ei pahempi. Jaksetaan nimittäin marttakerho kohisten kohkata siitä miten hienoa on, kun yksilön ei tartte enää alistua mihinkään kömpelöön määritelmään miehestä ja naisesta, vaan voi olla mitä haluaa. Mutta sitä ei muisteta, että mitä jos ihan jokainen ei haluakaan viettää koko **rkeleen elämään määrittelemällä itseään, ja ottaisi vastaan ihan mielelläänkin valmiit raamit. Kirjallisena, mielellään.

(Sorry, huono päivä. Mutta pointtini on silti validi - loputon individualismi ei tee autuaaksi, vaan uskoisin että pidemmän päälle vaikutus on päinvastainen)

[nassesetä]

Mielestäni kaikki ne miehenä olemisen kuvaukset, joita olen tästä ketjusta lukenut, ovat tavallaan teennäisiä (sopisivat siis myös naisille) tai ylimaallisen stereotypisia ja sinällään oikeastaan vitsikkäitä.

Mitä on olla mies... Mitä on olla ihminen?

Mutta kyllä yhä pääosin sekä naiset että miehet näkevät asian niin, että hyvin miehisiin ominaisuuksiin kuuluu juurikin se suojeluvietti läheisiään kohtaan ja jossain määrin myös se paimenkoiramaisuus. Toki suojelutaipumuksen katsotaan kuuluvan myös naisellisuuteen, mutta naisten velvollisuuden yleensä nähdään rajoittuvan vain siihen omaan pesueeseen (ja jossain määrin myös lähistön penikoihin).

Oletetaanpa skenaario, jossa joku pahasti häiriintynyt oppilas onnistuisi koulussa puukottamaan 15 oppilasta hengiltä. Aivan satavarmasti seuraisi kysymys- ja syytösryöppy, että missä olivat MIEHET (sillä oletuksella, että koulussa olisi jonkin verran miesopettajia). Jokela? Kauhajoki? Eri skenaarioita, koska jokainen tietää, että tuliasetta vastaan olisi tarvittu kommando.

[Poista käyttäjä 3276]

No kyllä sulla dubi tuossa hyvä pointti on.
Paljon eroja on myös vaikutteiden ottamisen suhteen, toiset hakee ja kokeilee monenlaisia 'raameja', pitäskö puhua saappaista. Löytävät sitte ne omat miehen buutsit sieltä, mutta monelle käy myös kulttuuritennarit - ja se tyyli voi vaikuttaa niin kovin netraalilta ja oikealta, muttei se sen oikeampi ole kuin mikään muukaan, eikä sen teennäisempi.

Ei mikään tee autuaaksi muille, muttei minkään tarvikaan olla pyhää, muille. Koska asioita voi romantisoida loputtomiin, niitä voi myös määritellä kliseiksi ja tuomita ne, siksi on vaikea sanoa muiden puolesta mitä on olla mies. Mutta, pääasia että mies tekee omaksi kokemansa jutut rohkeasti, sydämellä. Jos homma näytti siltä että siinä oli munaa, niin se oli miehen teko. Joku taistelee suojellakseen, toinen taistelee kun kaikki on turhaa, miehiä molemmat. Hiiri säästelis omaa nahkaansa, hiiri teeskentelis että kaikki on turhaa.

[Poista käyttäjä 3276]

Oletetaanpa skenaario, jossa joku pahasti häiriintynyt oppilas onnistuisi koulussa puukottamaan 15 oppilasta hengiltä. Aivan satavarmasti seuraisi kysymys- ja syytösryöppy, että missä olivat MIEHET (sillä oletuksella, että koulussa olisi jonkin verran miesopettajia). Jokela? Kauhajoki? Eri skenaarioita, koska jokainen tietää, että tuliasetta vastaan olisi tarvittu kommando.

Juu, kuulostaa äkkiseltään fiksulta, mutta sitten taas, moniko uskaltaa pyytää toista riskeeraamaan nahkansa, sitähän ne syytökset kuitenkin meinais. Yhteiskunnan vinkkelistä.

Hyvää settiä jokatapauksessa. Noita on mielenkiintosta pohtia, mihin on tultu, mikä on se miehen osa, miten ihmeessä ollaankaan tilanteessa jossa satunnaiselta aikuiselta mieheltä ei voi varmuudella vaatia uhkien kohtaamista. Se on juttu joka vanhasta maailmasta sais kantaa tähän, jokasen miehen pitäs pystyä tekemään osansa. Siksi mä treenaan, ihmettelen usein miksei se ja se tajua tätä. Kesällä selitin treeneistä sukulaisille, ne oli vähä ihmeissään siitä kovuudesta, eivät sitte tajunneet vaikka kerroin että jos jotain tapahtuu niin siinä pitää olla kova. Tosin yks äijä meni kyllä vähä hiljaseksi, kun kysäisin siltä että mitä luulet pelastaako turvakamerat sun perhees jos rosmo on jo eteisessä, ja mitä jos se pesäpallomaila vaan katkee. Että osittain välitty se mitä yritin sanoa, että turvarievut ja kättäpidemmät ei oo ikinä yhtä varmoja ku oma kroppa, jos sun raajat on aseita niin sulla on aina aseet ladattu.

Tuli vastaan hyvä lainaus eilen, miehiä on kahenalaisia, on niitä jotka lataa aseensa tavallisesti, ja niitä jotka lataa aseensa ku piru.

Mulle se on yks niistä tärkeistä jutuista mitä on olla mies, olla piru ku tarvii.

[dubi]

Juu, kuulostaa äkkiseltään fiksulta, mutta sitten taas, moniko uskaltaa pyytää toista riskeeraamaan nahkansa, sitähän ne syytökset kuitenkin meinais. Yhteiskunnan vinkkelistä.

No sikäli kun yksikin niistä miehistä omaa jotakuinkin käsittämäni "perinteisen" miesmallin, niin ei niihin syytöksiin tarvita ketään muita. Tiedän ainakin että jos itse jostain syystä olisin kutakuinkin paikalla tollaiset sattuessa, enkä mitään tekisi, niin syyttäisin siitä tasan tarkalleen itse itseäni lopun elämääni.