Suoralta kädeltä kääntäisin tämän seuraavasti: "Aktiolla on aina vastakkainen ja yhtäläinen reaktio, eli kahden kappaleen aktiot toisiinsa ovat aina yhtäläisiä ja vastakkaisiin suuntiin suunnattuja." Newtonin omissa kappaleissa ensimmäisestä painoksesta ensimmäinen lause (Actioni ... sive) on yliviivattu (ja sana "Corporum" kirjoitettu isolla alkukirjaimella), mutta tämä muutos ei ole kuitenkaan jostain syystä päätynyt myöhempiin (1713 & 1726) painoksiin (toisin kuin selityksen loppuun lisätty lause "tämä laki pätee myös attraktioissa, kuten todistetaan seuraavassa skoliossa".) Ensimmäisessä englanninkielisessä käännöksessä (1729) laki on käännetty seuraavasti (alleviivatut sanat ovat enemmän tai vähemmän suoraan alkutekstistä): "To every Action there is always opposed an equal Reaction: or the mutual actions of two bodies upon each other are always equal, and directed to contrary parts." Alkuosa kuulostaa vähemmän peräkkäiseltä kuin yleisesti siteerattu uudempi muotoilu.Newton kirjoitti:Actioni contrariam semper & æqualem esse reactionem: sive corporum duorum actiones in se mutuo semper esse æquales & in partes contrarias dirigi.
"Aktiosta" ja "reaktiosta" sen verran, että Newtonin omassa selityksessä on vastaava sanapari, "trahere" ja "retrahere", jota käytetään esimerkissä "jos hevonen vetää köyteen sidottua kiveä, myös hevonen tulee (niin sanoakseni) yhtäläisesti vedetyksi kohti kiveä". Prefiksin re- voi usein käsittää merkityksessä "vastaan" tai "takaisin", joista ensimmäinen viittaa yhtaikaiseen, toinen ajallisesti seuraavaan tekemiseen. Toisessa kiviesimerkissä ("Jos joku painaa kiveä sormella, myös hänen sormensa tulee kiven painamaksi") Newton käyttää molempiin suuntiin verbiä "premere", koska re-prefiksillä vahvistetulla sanalla "reprimere" on vakiintunut eri merkitys.
Kolmatta lakia seuraa korollaari, jonka kääntäisin - edelleen näin suoralta kädeltä - muodossa "yhdistetyillä voimilla kappale kuvaa suunnikkaan lävistäjän samassa ajassa kuin sivut erikseen". Newtonin selitys, tältä istumalta kääntämänäni: "Annetussa ajassa, jos kappaleesseen vaikuttaa pelkästään voima M, se kulkee tasaisella liikkeellä A:sta B:hen; ja jos siihen vaikuttaa pelkästään voima N samassa paikassa, se kulkee A:sta C:hen: täydennettäköön suunnikas ABDC, ja molemmilla voimilla tuo kappale liikkuu samassa ajassa lävistäjää pitkin A:sta D:hen." Eikös tässä ole kaksi vektoria ja niiden summa?Lasse Candé kirjoitti:Sanottakoon silti Newtonin ensimmäisestä ja toisesta laista yhteisesti, että minä en ihan hahmota minkälainen konsepti Newtonilla oli kokonaisvoimalle. Vektorit keksittiin käsittääkseni 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa about, joten tämä on mielenkiintoinen kysymys. Ja kokonaisvoiman vektorisummaluonne ei ole mitenkään itsestäänselvä asia.