Hyvän mielen ketju vol. 2

[Gilmore]

Nonhin.

Se olisi sitten helsinkiin muutto taas tuloillaan. Talokaupat tehty täällä periferiassa ja köyhemmän keskiluokan perhefarmari-kia kohti etelää! Enskuu aikaa siirtää tavarat. Justiinsa kahtelin että hmac olisi sitten ihanaisesti noin kilometrin päästä kämpiltä. Sinne kai sitä on mentävä lyötäväksi.

Kyllä tämä tästä.

Tervetuloa mukaan!

[MikkeM]

Uusi duuni,parempi palkka,lyhyempi työmatka,enkä tarvitse seutulippua,sairaskassa yms etuja,ihan tyytyväinen olen kys. tilanteeseen.

[Kari Aittomäki]

Mäkynen paukahti vaaleissa läpi ja kirkkaasti!
On se sälli.

Ja erityisen hyvä mieli on siitä että Jaatisen Pekan uusi romaani sai niin hyvät arvostelut.

[Aleksi T]

Päätin aamulla 50 metrin päässä työpaikasta vaihtaa harjoittelupaikkaa ja kääntyä 180 astetta niiltä sijoilta. Ei mulla vielä ole toista paikka edes tiedossa, mutta sen verran berberistä on ollut tuo aika tuolla, että päätin tehdä teh judgement callinTM. Sitä on niin köyhä ettei bussiin edes ole varaa ja pitäisi joka aamu 7:15 lähteä kävelemään työpaikalle, jotta on 8:00 paikalla vaatteet vaihdettuna ja lippis särmättynä. Kyllä tuo pari viikkoa meni, mutta jo eilen aamulla huomasi, kuinka uupunut oikeasti on, kun työ on pelkkää tavaroiden kantamista ja työmatkat niin c:stä. Lounaspaikallekin menee kävellä 10-15 minuuttia suuntaansa.

Hyvä fiilis on myös siitä, että olen oppinut nauttimaan asiakaspalveluhommista ja oikeastaan oppinutkin aika paljon. Pari vuotta sitten oli päiviä, jolloin mielummin en mennyt kauppaan, kun julkiset tilat ja ihmiset ahdistivat niin paljon ja päätin, että on parempi jäädä kämpille makoilemaan. Alkuperäinen suunnitelma oli päntätä taloushallintojuttuja ja vääntää hikisiä tilinpäätöksiä jossain jumalan hylkäämässä siivouskomerossa minimipalkalla, mutta osittain sattuman kautta päädyin asiakaspalvelulinjalle, eikä se enää harmita pätkääkään.

[Lasse Candé]

Olet muistaakseni nuori, jos olen oikein ymmärtänyt. Teit luultavasti oikean valinnan, mutta tahdon ihan noin yleisesti ketjua lukeville sanoa että useinkin töissä voi olla aluksi hankalaa, wittumaista, mahdottoman tuntuista jne jne parikin kuukautta ja sitten työ voi muuttua helpommaksi. Jos tunnistat tuon, niin ei sitten mitään. Sitten oli melko varmasti oikea päätös.

Monet ovat vain lopettaneet liian aikaisin. Olisin tästä melko varma.

[Kristian Hyvärinen]

Kaikki duuni ei myöskään tietenkään nappaa, vaikka kuinka tekisi. Puhelinmyynti oli eräälle tuttavalleni tällainen (puolitoista vuotta ärränpeetä ja penis otsassa). Itse tein kolme kuukautta ja paketti ei kestänyt enempää. Mutta Lassella on hyvä pointti.

Mä kävin lenkillä. Huipentui valtavaan ylämäkeen, jonka rynnistin ylös kädet viuhuen, räkä ja kuola roiskuen ja ölisten - vähän niin kuin yksi aamu laskuhumalassa ventovieraille kadulla. Tästä jäi tosin parempi mieli ja tunsin itseni voittajaksi. Palkitsin itseni ostamalla vihanneksia ja avokadon. Njams!

[Jorge]

Olet muistaakseni nuori, jos olen oikein ymmärtänyt. Teit luultavasti oikean valinnan, mutta tahdon ihan noin yleisesti ketjua lukeville sanoa että useinkin töissä voi olla aluksi hankalaa, wittumaista, mahdottoman tuntuista jne jne parikin kuukautta ja sitten työ voi muuttua helpommaksi. Jos tunnistat tuon, niin ei sitten mitään. Sitten oli melko varmasti oikea päätös.

Monet ovat vain lopettaneet liian aikaisin. Olisin tästä melko varma.

Ja olen sitä mieltä, että Aleksi T:n kertomuksessa ei tullut esiin vielä ainuttakaan työelämän negatiivista puolta.

Niitäkin toki on ja on olemassa duunipaikkoja, joista tosiaan kannattaa ottaa välittömät hatkat (joskus jopa "tyhjän päälle"), mutta älkäähän toki luovuttako ihan vain sen takia, että väsyttää. Se on tervettä, eikä suinkaan /C:stä.

[Aleksi T]

Olen sen verran herkkä* oman kehon suhteen, että osaan aika hyvin sanoa, mitä se kestää ja kuinka paljon jaksan. Olen kyllä kesätöitäkin jaksanut ihan hyvin, vaikka työmatka oli 5 km (pyörällä) ja työtehtävät samat päivästä toiseen. Paskempiakin hommia olen tehnyt. Ensimmäisessä kesätyöpaikassa istuin 4 tuntia tekemättä mitään, kun talonmiehellä ei ollut selvyyttä siitä, mitä hommia mulle tulisi antaa ja lähti itse hoitamaan jotain keikkaa. Toisaalta ekassa harjoittelussa en tehnyt muuta kuin hyllytin tavaraa 2,5 kuukautta 8:00-16:00 joka päivä. Nyt olen yksinkertaisesti ollut uupunut tuohon työhön. Aamusta iltapäivään olen väsynyt ja painavampia säkkejä yms. nostaessa tuntuu, ettei kehosta saa voimia kunnolla irti ja vaikka nukunkin hyvin ja syön fiksusti, niin silti olo on yhtä pöhnäinen päivästä toiseen.

* Ei tarkoita sitä, että olen niin herkkä sielu etten kestä fyysisistä työtä ja pelkään kynsien lohkeavan. Enemmänkin sitä pelisilmää oman jaksamisen ja kehon rajojen suhteen. Jaksaisin varmasti samaa työtä helpostikin, jos työmatkat eivät olisi niin rasittavia.

Noh ei sillä, fiksuja viestejä kyllä. On tässä onneksi maaliskuuhun asti harjoittelua jäljellä ja mulla on parikin hyvää paikkaa tiedossa. Nyt mulla on vähän väljemmät kriteerit muutenkin, kun aiemmin yritin välttää mahdollisimman tehokkaasti noita myymälöitä ja vastaavia. Täytyy yrittää haastaa itseään ja mennä vaikka ihan kirjaimellisesti sinne Siwan kassalle istumaan.

[Polvi]

Onko viiden kilometrin fillarimatka rasittava työmatka? Voi veljet..

Ihan vain pienenä vinkkinä, että leijonanosa "perusduuneista" on hyvinkin pitkälle saman kuran toistoa päivästä päivään. Esimerkiksi kouluttautumalla on mahdollisuus päästä mielekkäämpiin hommiin.

[Point]

Noista tylsistä nuoruuden töistä tulee jossain vaiheessa hauskoja muistoja. Esim. Itse oli 17 v leipomossa ennakkopakkaajana klo 4-12. Töihin samoihin aikoihin kun muu nuoriso meni kotiin. Ensin pakattiin viinereitä ja sen jälkeen ruispaloja... Vähän ennen inttiä taas paistoin yöllä munkkeja erään sekopäisen Seppoa huutavan italialaisen kanssa..

Oppipa sen, että tehdastyö ei ole itseä varten vaikka rahaa tulikin ihan hyvin.

[Aleksi T]

Ei ole eikä tarkoituksena ollut implikoida sitä. Ja jälkimmäinen ei nyt kauheasti liity tähän. Ei mulla mitään sitä vastaan ole, jos tekisinkin oikeasti vaikka Siwan kassalla töitä, joista myös maksettaisiin. Mutta käsittääkseni kaupallisenkin alan paskimpiinkin hommiin kuuluu paljon muutakin kuin säkkien ja tavaroiden kantamista 100 % työajasta. Näkisin, että on rasittavampaa olla tuollaisessa harjoittelussa, jossa toistetaan yhtä ja samaa työtehtävää päivästä toiseen joka:

1. Ei vaadi minkäänlaista pätevyyttä tai ammattitaitoa
2. Ei opeta yhtään mitään

Verrattuna siis niihin oikeisiin työntekijöihin siellä, jotka hoitavat tilauksia, asiakaspalvelua jne. näkisin tekeväni fyysisesti paljon raskaampaa työtä ja jolla on hyvin vähän tekemistä oman koulutukseni tai ammattitaidon kehittymisen kanssa. Siitä myös henkinen turhautuminen, vaikka alkuun kuuluukin tehdä apinan hommia, jotta oppii talon tavat jne.

Enimmäkseen väsyin fyysisesti tuohon, mutta liittyy siihen kyllä paljon muutakin ja kun tarkoitukseni ei edes ollut mitenkään avautua asiasta, niin en ala sitä sen kummemmin tekemään. Ketju on tämä eikä Ottaa pattiin, koska katsoin tekeväni oikean päätöksen oli muut sitten mitä mieltä tahansa päätöksestä tai minusta. Varmasti on kovempia tyyppejä, jotka jaksavat käyttää joka päivä vajaat 2 tuntia työmatkoihin kävelyyn sen lisäksi, että tekevät pelkkää fyysistä työtä, mutta itse katson fiksummaksi vaihtaa paikkaa ottaen huomioon että opiskelen vapaa-ajalla yliopistoa varten ja noin uuvuttavassa työssä se onnistuu aika heikosti.

[Jorge]

Vaihtaa paikkaa? No eihän siinä mitään vikaa ole, mutta kirjoitit:

Ei mulla vielä ole toista paikka edes tiedossa, mutta sen verran berberistä on ollut tuo aika tuolla, että päätin tehdä teh judgement callinTM.

[Point]

Ei ole eikä tarkoituksena ollut implikoida sitä. Ja jälkimmäinen ei nyt kauheasti liity tähän. Ei mulla mitään sitä vastaan ole, jos tekisinkin oikeasti vaikka Siwan kassalla töitä, joista myös maksettaisiin. Mutta käsittääkseni kaupallisenkin alan paskimpiinkin hommiin kuuluu paljon muutakin kuin säkkien ja tavaroiden kantamista 100 % työajasta. Näkisin, että on rasittavampaa olla tuollaisessa harjoittelussa, jossa toistetaan yhtä ja samaa työtehtävää päivästä toiseen joka:

1. Ei vaadi minkäänlaista pätevyyttä tai ammattitaitoa
2. Ei opeta yhtään mitään

Verrattuna siis niihin oikeisiin työntekijöihin siellä, jotka hoitavat tilauksia, asiakaspalvelua jne. näkisin tekeväni fyysisesti paljon raskaampaa työtä ja jolla on hyvin vähän tekemistä oman koulutukseni tai ammattitaidon kehittymisen kanssa. Siitä myös henkinen turhautuminen, vaikka alkuun kuuluukin tehdä apinan hommia, jotta oppii talon tavat jne.

Enimmäkseen väsyin fyysisesti tuohon, mutta liittyy siihen kyllä paljon muutakin ja kun tarkoitukseni ei edes ollut mitenkään avautua asiasta, niin en ala sitä sen kummemmin tekemään. Ketju on tämä eikä Ottaa pattiin, koska katsoin tekeväni oikean päätöksen oli muut sitten mitä mieltä tahansa päätöksestä tai minusta. Varmasti on kovempia tyyppejä, jotka jaksavat käyttää joka päivä vajaat 2 tuntia työmatkoihin kävelyyn sen lisäksi, että tekevät pelkkää fyysistä työtä, mutta itse katson fiksummaksi vaihtaa paikkaa ottaen huomioon että opiskelen vapaa-ajalla yliopistoa varten ja noin uuvuttavassa työssä se onnistuu aika heikosti.

Menee vähän OT:ksi, mutta tuo on kyllä työelämässä aika yleistä, että harjoittelija joutuu tekemään niitä p4skimpia töitä kokoajan ainakin alkuun. Joskus syynä on se, ettei ole aikaa perehdyttää. Joskus vaan taitaa olla se, että on ollut aina tapana, että "harkkari tekee näin ekat 2-4 kuukautta".. Voi olla, että korkeakoulusta valmistunutkin joutuu ensin keittämään vaan kahvia, "jotta oppii olemaan".

Mutta hyvä, että lähdit. Tähtää ylemmäksi ja nauti nuoruudesta (ja treenamiisesta) Myöhemmin työelämässä ei välttämättä tule vastaavia mahdollisuuksia irtioittoihin... Koska perhe, lainat jne..

[Kari Aittomäki]

Choir Tossers: "Have a good time all the time."

[Eppu]

Sain korvamerkittyä unelmakämppäni. Nyt pitäisi setviä ne pienet keskustelut pankin kanssa, niin pääsisi jouluksi uuteen kotiin ja eroon tästä 50-luvun vuokraläävästä.