Matikka on mielenkiintoinen aihe- Mutta sitä opetetaan väärin Suomessa. Mistä osa-alueesta on kysymys???Markuss kirjoitti: matikka
Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti.
Matematiikka
Valvoja: Valvoja
Matematiikka
Miksi opetetaan väärin?
Aikido(aikikai), Karate(shorinji-ryu renshinkan), Ju-jutsu (Hokutoryu)
Harjoituspäiväkirja[/linkki]
[113_linkki=http://potku.net/blogit/cyt/]Cytin blogi![/113_linkki]
Harjoituspäiväkirja[/linkki]
[113_linkki=http://potku.net/blogit/cyt/]Cytin blogi![/113_linkki]
- Totte
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 81
- Viestit: 4384
- Lauteille: Toukokuu 2008
- Paikkakunta: Helsinki
Matematiikka
En tiedä mitä on tarkoitettu, mutta ainakin omasta mielestäni niin matikkaa opetetaan vasta yliopistossa. Peruskoulussa ja lukiossa opetetaan käyttämään matemaattisia työkaluja ja ratkaisemaan niiden avulla ongelmia.
Huomatkaa nyt että kirjoitukseni ei nyt ota kantaa siihen että opetetaanko matikkaa väärin koulussa, sitä pitääkin miettiä. Halusin vain tuoda esille että suurin osa ihmisistä tarkoittavat matemaattisia sovelluksia kun puhuvat matikasta.
Huomatkaa nyt että kirjoitukseni ei nyt ota kantaa siihen että opetetaanko matikkaa väärin koulussa, sitä pitääkin miettiä. Halusin vain tuoda esille että suurin osa ihmisistä tarkoittavat matemaattisia sovelluksia kun puhuvat matikasta.
"Jos minulla olisi kaikki valta, etenisin tältä pohjalta, mutta harmi kyllä, minulla ei ole lainkaan valtaa."
- Osmo Soininvaara
- Osmo Soininvaara
- Totte
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 81
- Viestit: 4384
- Lauteille: Toukokuu 2008
- Paikkakunta: Helsinki
Matematiikka
Opiskelen. Oikea matikka lähtee perusoletuksista ja kaikki matemaattiset konstruktiot on sitten määritelty. Eli oikeastaan matikka on mielestäni kykyä määritellä konstruktioita niin että ne toimivat järkevästi ja erikoistapauksissa käyttäytyvät niin kuin niiden intuitiivisesti haluaisi käyttäytyvän. Sen jälkeen kun konstruktiot on luotu niin pyritään löytämään ominaisuuksia. Miten sitten todistaa että tietyllä asialla on joku ominaisuus? Miten määritellään joku olio niin että se käyttäytyy haluamallamme tavalla ja niin että sitä pystyy oikeasti käyttämään johonkin? Ei ole mitään yhtä tapaa. Tässä tulee vastaan matikan luova puoli.SJR kirjoitti: Mitä se "oikea" matikka sitten on, Totte? Opiskeletko matematiikkaa yliopistossa?
Otetaan yksi esimerkki. Miten koulussa opetetaan derivoimaan funktio? Lyhyessä matikassa opetetaan miten eksponentti pitää pudottaa alas jne. Eli opetellaan vain se mekaaninen lasku. Pitkässä matikassa käytetään deriivatan määritelmää, joka määritellään raja-arvon kautta. Missä ei kuitenkaan käsitellä raja-arvon määritelmää. Mitäs me derivoidaan? No funktioita? Missään ei ole käsitelty jatkuvan funktion määritelmää.
Toisin sanoen. Matikka on sitä että sinulla on joku olio, esim funktio. Ensin tarvitaan määritelmä jotta me tiedetään mitä se funktio on. Sitten ruvetaan kategorisoimaan eri tyyppisiä funktioita (induktiivisia, surjektiivisia, jatkuvia jne.) joita sitten tutkitaan. Löydetään siis joidenkin funktioiden erityispiirteet ja katsotaan miten niitä voi käyttää hyväksi luodakseen uutta matematiikkaa. Matikassa ei koskaan voida käyttää mitään mitä ei ole määritelty. Miten voit muuten rakentaa sen pohjalle mitään? Tätä kuitenkin tehdään koulussa jatkuvasti.
Matikka: Jos on olio jolla on tällaiset ominaisuudet niin siitä voisi olla hyötyä. Se pitää tosin määritellä niin että se kuvaa yhden alkion tässä joukossa vain yhdelle alkiolle tuonne joukkoon, muuten se ei saa niitä ominaisuuksia mitä halutaan. Kutsutaan tätä nyt funktioksi niin ei tarvi toistella näitä määritelmiä kun puhutaan.
Koulumatikka: On olemassa (taivaasta annettu?) asia jonka nimi on funktio. Se kuvaa yhden pisteen aina yhdeksi pisteeksi. Funktion voi derivoida niin näkee miten paljon se muuttuu. Funktiota voi käyttää.... (ei mietitä (kunnolla) mitä on funktio, mikä on raja-arvo, mikä on jatkuvuus, mikä on derivointi, mutta opetellaan käyttämään niitä käytännössä).
Oli ehkä sekavaa tekstiä. Tuntuu että en oikein saa sitä perimmäistä ajatusta kirjoitettua esille.
"Jos minulla olisi kaikki valta, etenisin tältä pohjalta, mutta harmi kyllä, minulla ei ole lainkaan valtaa."
- Osmo Soininvaara
- Osmo Soininvaara
- MikaR
- munillepotkija
- Viestit tässä aiheessa: 2
- Viestit: 980
- Lauteille: Toukokuu 2008
- Paikkakunta: Pohjanmaa
Matematiikka
No itse sanoisin, että kun pelkästään derivaatan määritelmät vaativat jo kielen pitämistä tiukasti keskellä suuta, niin ehkäpä on vain hyvä, ettei pakkaa sekoiteta määritelmillä enempää kuin tarvitsee. Sillä vain näitä matematiikan työkaluja tarvitaan keskivertoelämässä.
Itse olen sitä mieltä, että matematiikan opetuksesta saisi jättää turhan teorian pois mielellään kokonaan. Minulla meni valehtelematta koko lukioaika ymmärtämättä murtolukulaskusääntöjä, mutta opin ne vartissa kun minulle vain kerrottiin ja näytettiin miten se tehdään ja jätettiin hienot termit pois.
Itse olen sitä mieltä, että matematiikan opetuksesta saisi jättää turhan teorian pois mielellään kokonaan. Minulla meni valehtelematta koko lukioaika ymmärtämättä murtolukulaskusääntöjä, mutta opin ne vartissa kun minulle vain kerrottiin ja näytettiin miten se tehdään ja jätettiin hienot termit pois.
Vasara riivisi
- Totte
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 81
- Viestit: 4384
- Lauteille: Toukokuu 2008
- Paikkakunta: Helsinki
Matematiikka
Ennen kun lähdette väittelemään tästä niin huomatkaa nyt että en missän vaiheessa vaatinut että esim. jatkuvuuden määritelmää pitäisi ottaa mukaan koulun oppimäärään. Selitin vain pyynnöstä matikan ja koulumatikan eroja.
Kuitenkin kun opetetaan esim. laskusääntöjä tai vastaavaa niin pitää kyllä olla jonkin verran teoriaa mukana. Muuten käy helposti niin että osataan laskea joku jos se on _just_ sen näköinen kuin esimerkki oli. Jos taas osaisi yleisemmän laskusäännön niin sen osaisi helposti soveltaa koska kyseessä on sama tilanne joka on vain eri näköinen. Yksi esimerkki on kun pitää ratkaista tuntematon (olkoot vaikka X).
X + 3 = 5 menee hyvin
3X + 2 = 2X menee vielä
3/X + 5 = 2, APUA! Ei me olla opittu tota kun ei tota X:ää voi siirtää kun se on tos alhaalla, meneekö se vain sinne ylös? Eli onko se 3 + 5 = 2 + X, eiku tuleeks siitä = 2X *arvotaan vähän lisää*. "Emmä osaa..."
Jos taas on selitetty alusta lähtien mitä tehdään eikä selitetä "no siis käytännössä ny vain siirretään se X:ä" niin tuon ei pitäisi tuottaa ongelmia. Ehkä vähän huono esimerkki mutta menkööt ku en muuta keksiny.
Toinen voisi olla että kun vaihtaa X:n paikalle Y:n niin ihmiset ei osaa kun niitä on vain opetettu siirtämään X:iä tjsp. Eli kyllä se perusidea pitää saada selville. Monimutkaisia määritelmiä nyt ei tarvi peruskoulussa eikä ehkä lukiossakaan.
MUOKKAUS:
Kuitenkin kun opetetaan esim. laskusääntöjä tai vastaavaa niin pitää kyllä olla jonkin verran teoriaa mukana. Muuten käy helposti niin että osataan laskea joku jos se on _just_ sen näköinen kuin esimerkki oli. Jos taas osaisi yleisemmän laskusäännön niin sen osaisi helposti soveltaa koska kyseessä on sama tilanne joka on vain eri näköinen. Yksi esimerkki on kun pitää ratkaista tuntematon (olkoot vaikka X).
X + 3 = 5 menee hyvin
3X + 2 = 2X menee vielä
3/X + 5 = 2, APUA! Ei me olla opittu tota kun ei tota X:ää voi siirtää kun se on tos alhaalla, meneekö se vain sinne ylös? Eli onko se 3 + 5 = 2 + X, eiku tuleeks siitä = 2X *arvotaan vähän lisää*. "Emmä osaa..."
Jos taas on selitetty alusta lähtien mitä tehdään eikä selitetä "no siis käytännössä ny vain siirretään se X:ä" niin tuon ei pitäisi tuottaa ongelmia. Ehkä vähän huono esimerkki mutta menkööt ku en muuta keksiny.
Toinen voisi olla että kun vaihtaa X:n paikalle Y:n niin ihmiset ei osaa kun niitä on vain opetettu siirtämään X:iä tjsp. Eli kyllä se perusidea pitää saada selville. Monimutkaisia määritelmiä nyt ei tarvi peruskoulussa eikä ehkä lukiossakaan.
MUOKKAUS:
Lukiossa pitää kuitenkin huomioida että ainakin pitkässä matikassa pitäisi saada valmiudet jatko-opiskeluun ja oppia sitä matemaattista ajattelua. Eli siinä ei enää riitä että opitaan se mitä tarvitaan keskiveroelämässä.Sillä vain näitä matematiikan työkaluja tarvitaan keskivertoelämässä.
"Jos minulla olisi kaikki valta, etenisin tältä pohjalta, mutta harmi kyllä, minulla ei ole lainkaan valtaa."
- Osmo Soininvaara
- Osmo Soininvaara
-
- päähänpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 15
- Viestit: 6487
- Lauteille: Kesäkuu 2006
- Paikkakunta: Tampere
Matematiikka
Väärin ja väärin. Käymilläni lukiomatematiikan kursseilla on ainakin lyhyesti selvitetty tai johdettu käytössä olevien käsitteiden ja termistön määritelmät. Ellet sitten puhu jostakin minulle tuntemattomista tosi mutkikkaista määritelmistä.Totte kirjoitti: Pitkässä matikassa käytetään deriivatan määritelmää, joka määritellään raja-arvon kautta. Missä ei kuitenkaan käsitellä raja-arvon määritelmää. Mitäs me derivoidaan? No funktioita? Missään ei ole käsitelty jatkuvan funktion määritelmää.
... well, that aged like milk.
If you're not perfect, there's something wrong with you.
- George Carlin
If you're not perfect, there's something wrong with you.
- George Carlin
Matematiikka
Jaksaisitko selittää miten 3/X + 5 = 2 lasketaan?
On muuten noloa kysyä kun pitkää matikkaa nyt suoritin lukiossa kuitenkin kai 9 kurssia ja neljä ensimmäistä niistä jopa ihan siedettävin numeroin(oisko ollut 8,7,7,7), loput sitten just ja just läpi ja motivaation puutteesta siirryin sitten lyhyeeseen ja siitäkin vaatimattomasti M.
Hahaha!, ei ihme että oli aika aivokatkosmainen olo, jotenkin unohdin että molemmat puolet voi toki kertoa X:llä, on se muisti kyllä hapero niiltä osilta joita ei aktiivisesti käytä. Siis ei luoja että mä voin olla osaamatta jotain tollasta
On muuten noloa kysyä kun pitkää matikkaa nyt suoritin lukiossa kuitenkin kai 9 kurssia ja neljä ensimmäistä niistä jopa ihan siedettävin numeroin(oisko ollut 8,7,7,7), loput sitten just ja just läpi ja motivaation puutteesta siirryin sitten lyhyeeseen ja siitäkin vaatimattomasti M.
Hahaha!, ei ihme että oli aika aivokatkosmainen olo, jotenkin unohdin että molemmat puolet voi toki kertoa X:llä, on se muisti kyllä hapero niiltä osilta joita ei aktiivisesti käytä. Siis ei luoja että mä voin olla osaamatta jotain tollasta
Erillisyyden harhan pauloissa
- sivarinlötkö
- päähänpotkija
- Viestit tässä aiheessa: 12
- Viestit: 6855
- Lauteille: Kesäkuu 2005
Matematiikka
Alkuehto X != 0.
3/X + 5 = 2
3/X + 3 = 0
(3 + 3X)/X = 0
3 + 3X = 0, kun X = -1
Ei kannata kertoa tuntemattomalla jos ei ole pakko, koska muutoin joudutaan tarkastelemaan erikseen tapaukset joissa tuntematon on negatiivinen tai positiivinen (0 oli kielletty). Tän tason matikka on ihan kivaa... Itsellä kyllä jää ymmärrys hyvin alkeelliselle tasolle. Mjoo. Ensi periodissa alkavat diskreetti matematiikka ja tietotekninen algebra ovat aika perspanoa.
3/X + 5 = 2
3/X + 3 = 0
(3 + 3X)/X = 0
3 + 3X = 0, kun X = -1
Ei kannata kertoa tuntemattomalla jos ei ole pakko, koska muutoin joudutaan tarkastelemaan erikseen tapaukset joissa tuntematon on negatiivinen tai positiivinen (0 oli kielletty). Tän tason matikka on ihan kivaa... Itsellä kyllä jää ymmärrys hyvin alkeelliselle tasolle. Mjoo. Ensi periodissa alkavat diskreetti matematiikka ja tietotekninen algebra ovat aika perspanoa.
- Ikkyu
- munillepotkija
- Viestit tässä aiheessa: 2
- Viestit: 817
- Lauteille: Huhtikuu 2008
- Paikkakunta: Turku
- Etulaji: Suiō-ryū iai kenpō
- Sivulajit: Kendo
- Takalajit: ZNKR iaido
Matematiikka
Eivät ne mutkikkaita ole, itseasiassa hyvin yksinkertaisia. Mennään vaan astetta syvemmälle ja lähdetään lähes nollasta liikkeelle (joskus ei siitäkään, muistan kun analyysi-kurssin alussa oli tehtävänä todistaa asioita reaalilukujen aksioomista ja piti aloittaa todistamalla että 0x = 0 koska sitä ei oltu erikseen annettu...). Jostain ne teidänkin käsittelemänne asiat on kuitenkin täytynyt keksiä ja johtaa.Kristian Hyvärinen kirjoitti: Väärin ja väärin. Käymilläni lukiomatematiikan kursseilla on ainakin lyhyesti selvitetty tai johdettu käytössä olevien käsitteiden ja termistön määritelmät. Ellet sitten puhu jostakin minulle tuntemattomista tosi mutkikkaista määritelmistä.
Veikkaan että teillä ei käsitelty esimerkiksi epsilon-delta -todistusta funktion jatkuvuudesta puhuttaessa. Kyseiset perusteet vaativat mielestäni jonkinverran enemmän myös hahmotuskykyä kuin lukion valmiit kaavat.
A. Junnila
Suiō-ryū Turussa
Suiō-ryū Turussa
-
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 103
- Viestit: 20822
- Lauteille: Joulukuu 2007
Matematiikka
Totte kirjoitti: En tiedä mitä on tarkoitettu, mutta ainakin omasta mielestäni niin matikkaa opetetaan vasta yliopistossa. Peruskoulussa ja lukiossa opetetaan käyttämään matemaattisia työkaluja ja ratkaisemaan niiden avulla ongelmia.
Alan itse olla Totten kanssa eri linjoilla nykyään. Kyllä matematiikan opetus alkaa jo siitä kun sormilla lasketaan (ja opetellaan luonnollisia lukuja). On mielenkiintoista havaita kuinka matematiikan historiallinen kehitys yleensä etenee samassa järjestyksessä kuin ihmisen oppimisjärjestys. Mielestäni asiassa pitää kunnioittaa kyseisen tieteen historiaa vähättelemättä ja toisaalta täytyy myös kunnioittaa tulevaisuutta, missä kenties nykyinen korkeatasoinen matematiikka näyttää naivilta?? Matematiikka ei ole vielä valmis ja opettelunsa toteutetaan suurimmaksi osaksi historiallista kehitystä mukaillen.Kristian Hyvärinen kirjoitti:Väärin ja väärin. Käymilläni lukiomatematiikan kursseilla on ainakin lyhyesti selvitetty tai johdettu käytössä olevien käsitteiden ja termistön määritelmät. Ellet sitten puhu jostakin minulle tuntemattomista tosi mutkikkaista määritelmistä.Totte kirjoitti: Pitkässä matikassa käytetään deriivatan määritelmää, joka määritellään raja-arvon kautta. Missä ei kuitenkaan käsitellä raja-arvon määritelmää. Mitäs me derivoidaan? No funktioita? Missään ei ole käsitelty jatkuvan funktion määritelmää.
Lukion pitkässä matematiikassa todistetaan asiat yleensä kohderyhmälle. Lopultahan todistus tarkoittaa uskottavaksi tekemistä. Yliopistomatematiikassa kyseenalaistaminen menee pidemmälle, mutta ei tietenkään voi sanoa että loppuun asti. Eikä voi väittääkään että kursseissa olisi tarkoitus mennä loppuun asti. Iso osa todistuksista jätetään yleensä väliin. En näe tässä mitään eroa lukion tapaan, paitsi että matematiikka on selvästikin korkeampaa (ja syvempää) yliopistossa. Mikä onkin itsestäänselvää.
Lukiossa toki peilataan koko ajan matematiikkaa oikeeseen maailmaan mutta se on sikäli järkevää jo matematiikankin kannalta ettei sen ikäiset yleensä kykene kovin abstraktiin ajatteluun, jolloin abstraktit asiat täytyy opetella konkretiaa hyväksikäyttäen.
Eikun Kristian oikein ja oikein. Täytyy ymmärtää että Totte puhuu määrittelystä hieman syvemmällä tasolla kuin mitä lukiossa tehdään. Yhdessä lukiokirjassa olen nähnyt raja-arvon määritelmän siten kuten se yliopistossa hoidetaan. Se oli kirjassa ikäänkuin mausteena, kun asia ei kuulu lukio-opetukseen. Ja kyseessä on todellakin mutkikas juttu.
Mutta lukiomatsku todistaa lukiolaiselle suurimmaksi osaksi sen mitä tehdään. Itseasiassa yliopistotavara ei näitä lukiolaiselle yleensä todistaisikaan koska yliopistotason todistukset ovat yleensä joko niin vaikeita tai niin helppoja ettei yliopistomatematiikkaa ymmärtämätön hoksaa miten ne todistavat mitään mikä ei muutenkin ole aivan ilmeistä eikä edes tunnu kaipaavan todistamista.
- Totte
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 81
- Viestit: 4384
- Lauteille: Toukokuu 2008
- Paikkakunta: Helsinki
Matematiikka
Johtuukohan siitä että on aamukahvit juomatta mut nyt minulle ei aukea?sivarinlötkö kirjoitti: Ei kannata kertoa tuntemattomalla jos ei ole pakko, koska muutoin joudutaan tarkastelemaan erikseen tapaukset joissa tuntematon on negatiivinen tai positiivinen
"Jos minulla olisi kaikki valta, etenisin tältä pohjalta, mutta harmi kyllä, minulla ei ole lainkaan valtaa."
- Osmo Soininvaara
- Osmo Soininvaara
- Antti
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 8
- Viestit: 2954
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Helsinki
- Etulaji: Liikuntafilologia
- Yhteystiedot:
Matematiikka
Olisiko kyseessä esimerkki tarkoittamiesi opetustapojen mahdollisesti tuomista lieveilmiöistä?Totte kirjoitti:Johtuukohan siitä että on aamukahvit juomatta mut nyt minulle ei aukea?sivarinlötkö kirjoitti: Ei kannata kertoa tuntemattomalla jos ei ole pakko, koska muutoin joudutaan tarkastelemaan erikseen tapaukset joissa tuntematon on negatiivinen tai positiivinen
Olen samoilla linjoilla Lasse Candén kanssa sikäli, että olisi esim. melko mieletöntä aloittaa ekaluokkalaisten laskennonopetus määrittelemällä luonnolliset luvut sekä yhteen- ja vähennyslasku sillä tavalla kuin ne oikeasti määritellään matemaattisen johdonmukaisesti. Abstrakti ajattelu tarvitsee konkreettisen maailman pohjakseen. Ensikieltäkään ei voi oppia pelkästään kuuntelemalla sitä ja matkimalla kuulemiansa ääniä.
Se, miten tämä ajatus pätee lukion pitkässä matematiikassa on tietysti ihan hyvä pohdinnan aihe. Toisaalta ylemmältä oppimisen tasolta on usein liiankin helppo katsoa alaspäin ja ihmetellä, miten "väärin" kaikki siellä opetetaan, vaikka olisi itsekin saavuttanut oppinsa juuri samaa tietä.
Itse asiassa sikäli kuin olen käsittänyt Toten (Totten?) esittämän ajatuksen oikein, voisi myös sanoa, että oppiessaan jäsentelemään maailmaa kielen avulla (siis oppiessaan äidinkielensä) ihminen oppii todellisen maailman "väärin".
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
- TimoS
- etupotkija
- Viestit tässä aiheessa: 22
- Viestit: 23344
- Lauteille: Tammikuu 2005
- Paikkakunta: Hesa
- Etulaji: Shorin ryu Seibukan karate
- Sivulajit: Matayoshi kobudo
- Takalajit: Matsuoi-ha Shorinji ryu Renshinkan karate
- Yhteystiedot:
Matematiikka
On sitten mennyt opetus eteenpäin minun ajoistani, koska minun muistaakseni ei meille puhuttu mitään raja-arvoista derivoinnin yhteydessä. Tosin, niistä ajoista kun minä pitkää matikkaa lukiossa luin on vierähtänyt vuosi(kymmen) jos toinenkinTotte kirjoitti: Otetaan yksi esimerkki. Miten koulussa opetetaan derivoimaan funktio? Lyhyessä matikassa opetetaan miten eksponentti pitää pudottaa alas jne. Eli opetellaan vain se mekaaninen lasku. Pitkässä matikassa käytetään deriivatan määritelmää, joka määritellään raja-arvon kautta
Timo Saksholm
Karate wa kunshi no bugei
Karate wa kunshi no bugei