Ylioppilaskirjoitukset

[Elina]

Ei täällä Suomessakaan kaikki vedä äidinkielestä laudaturia täysillä pisteillä.

Eivätpä taida kaikki edes laudaturia kirjoittaakaan Ja arvosanojen tarkat pisterajat määräytyvät kunkin vuoden tason mukaan - lisänä vielä se, että tietty prosentuaalinen osuus saa keskimäärin esimerkiksi Laudaturin (muistaakseni E tulikin M- ja L-arvosanojen väliin siksi, että Laudaturin prosentuaalinen osuus olisi taas pienempi, kun ällän taisi saada jotain 20% kirjoittajista; E:n lisäyksen jälkeen osuus taitaa olla jotain 5 prosenttia).

Ei englanti äidinkielenä tarkoita automaattisesti sitä, että kielitaito on hyvä. Äidinkielenään englantia puhuvilla saattaa olla suuriakin hankaluuksia mm. oikeinkirjoittamisen kanssa, kun ääntäminen sekoittaa (esim. wear, were, we're, where...their, there, they're...).

[Alioppilas]

Noh BRITTIenglantia äidinkielenään puhuva kaverini ei saanut läheskään täysiä pisteitä a-englannin kokeesta. Ja ko kaveri ei ole mitenkään hidas, vaan hyvää keskitasoa lukuaineissa.

No jos on hyvää keskitasoa niin ei kai sillä täysiä pisteitä vedetäkään?

[Kristian Hyvärinen]

Kyse on myös siitä, onko tottunut tekemään sellaisia tehtäviä. Jos suomen kielellä järkättäisiin samanlainen tehtävä, kuin englannin kuunteluissa on, olen varma, että suinkaan kaikki suomea sujuvasti solkkaavat eivät saisi lähellekään täysiä pisteitä. Tehtävämalli, tietynlaiset kompat mihin on voinut tottua (esimerkiksi A1-englannin kuunteluissa monivalinnoissa) ja niin edelleen.

[Jussi Häkkinen]

Kyse on myös siitä, onko tottunut tekemään sellaisia tehtäviä. Jos suomen kielellä järkättäisiin samanlainen tehtävä, kuin englannin kuunteluissa on, olen varma, että suinkaan kaikki suomea sujuvasti solkkaavat eivät saisi lähellekään täysiä pisteitä. Tehtävämalli, tietynlaiset kompat mihin on voinut tottua (esimerkiksi A1-englannin kuunteluissa monivalinnoissa) ja niin edelleen.

Juuri näin, valtaosa suomea täydellisesti solkkaavista ei osaa suomea täydellisesti. Hyvä havainto Kristianilta. Englantiin ei taida enää juuri vaikuttaa se, käyttääkö kirjoituksissa brittienglantia vai atlantintakaista etäisesti englantia muistuttavaa mongerrusta. Loikkiminen näiden välillä on tietenkin pistevähennyksen arvoinen asia.

Käytännössä jokainen lukiolainen on tottunut ylioppilaskirjoitusten tehtävätyyppeihin ennen kirjoituksia. Tällaiset tehtävät voivat olla ulkopuolisille sangen konstikkaita.

Terveystieto kirjoitettavana aineena yllätti. Ei silloin minun aikanani...mutta ei tuo haitaksikaan taida olla.

[Kristian Hyvärinen]

Terveystietohan on oppiaineena huomattavasti laajempi kuin pelkästään: "Liiku, nuku, älä polta, älä vedä kamaa jne." Opetetaan kehon toiminnasta, psyykkeestä, opitaan sairauksista ja sen sellaisesta. Se käsittelee tavallaan fyysisesti ja psyykkisesti tervettä ja sairastakin elämää kokonaisvaltaisesti.

[SJR]

No täytyy todeta että minustakin A-englannin koe on suhteessa muihin A-kieliin ihan liian vaikea. Tietysti englantia puhutaan keskimäärin paremmin kuin suomea, mutta yo-kokeet tulisi tehdä kurssimäärän mukaan, eikä sen mukaan miten väestö keskimäärin kieliä osaa. Eli kaikkien A-tason kokeiden tulisi olla yhtä vaikeita. Kuitenkin kun vertaa esim. saksan ja englannin A-tason kokeita, on mun mielestä eroa kokeiden vaikeudessa aika paljon.

[Mika]

Terveystieto on aine, josta saa hyvät lähtökohdat esim. liikunta-alan yliopisto-opintoihin. Terveystietohan on nykyään pakollinen aine yläkoulussa, joten lukioon tullessaan oppilaat ovat opiskelleet sitä kolme vuotta.

Yo-kirjoituksissa terveystieto on kaikkea muuta kuin helppo aine. Ja saavathan siitä lukiossa jotkut muuta luulevat hylsyjä kurssitoditukseensa. Ei kannata luulla vaan opiskella.


Mitä tulee tuohon englanninkieleen, niin aiemmat kirjoittavat jo vastasivatkin. Hieman toki ihmettelen Polven mainostamaansa itsesensuuria, sillä en hevillä keksi mitään loogista ja kestävää vasta-argumenttia hänen puolestaan. Noin se asia nyt vain on.

[Polvi]

Noh BRITTIenglantia äidinkielenään puhuva kaverini ei saanut läheskään täysiä pisteitä a-englannin kokeesta. Ja ko kaveri ei ole mitenkään hidas, vaan hyvää keskitasoa lukuaineissa.

No jos on hyvää keskitasoa niin ei kai sillä täysiä pisteitä vedetäkään?

En ihan näe esim historian arvosanan merkitystä tässä yhteydessä.

[Polvi]

Kyse on myös siitä, onko tottunut tekemään sellaisia tehtäviä. Jos suomen kielellä järkättäisiin samanlainen tehtävä, kuin englannin kuunteluissa on, olen varma, että suinkaan kaikki suomea sujuvasti solkkaavat eivät saisi lähellekään täysiä pisteitä. Tehtävämalli, tietynlaiset kompat mihin on voinut tottua (esimerkiksi A1-englannin kuunteluissa monivalinnoissa) ja niin edelleen.

Osallistuuko kirjoituksiin paljonkin oppilaita, jotka eivät ole reenanneet yo-tehtävien tekoa?

[Polvi]

Hieman toki ihmettelen Polven mainostamaansa itsesensuuria, sillä en hevillä keksi mitään loogista ja kestävää vasta-argumenttia hänen puolestaan. Noin se asia nyt vain on.

Hauki on kala, hauki on kala, hauki on kala.

Sano siihen sitten jotain.

[Mika]

Hieman toki ihmettelen Polven mainostamaansa itsesensuuria, sillä en hevillä keksi mitään loogista ja kestävää vasta-argumenttia hänen puolestaan. Noin se asia nyt vain on.

Hauki on kala, hauki on kala, hauki on kala.

Sano siihen sitten jotain.

Syntyperäisyys ei takaa mitään. Kuten sanottu, harva suomalainen ja suomea äidinkielenään puhuva kirjoittaa laudaturin. A-kieli on kuitenkin A-kieli, sitä on kirjoitusvaiheessa opiskeltu yleensä 10 vuotta ahkerasti. Se kieli pitää oikeasti hanskata aika hyvin, jos haluaa sinne kirkkaimpaan kärkeen.

Minä kirjoitin englannista laudaturin (aikaa ennen eximiaa, mutta olisi se kait silti ollut laudatur), ja osaan uskoakseni tuottaa englantia paremmin kuin suurin osa pohjoisamerikkalaisista. Ei se mikään helppo kieli ole sitä äidinkielenään puhuvillekaan, kuten ei ole suomikaan.


Mikä tässä mielestäsi siis on ongelmana?

[bodyguard]

Tuli kyllä itselläkin mieleen että kirjoittavatko kaikki englantia äidinkielenään puhuvat sitten täydet pisteet äidinkielestä kotimaassaan?
En myöskään usko että saisin täydet pisteet suomen kielestä jos menisin vaikka englantiin kirjoittamaan suomen kielen.

[Polvi]

No väännetään sitten:

Äidinkielen kirjoittamista ei voi mitenkään verrata vieraan kielen kirjoittamiseen, vaatimustaso on hieman toinen. "Eihän kaikki suomalaisetkaan kirjoita äikästä ällää" on ihan poskettoman väsynyt argumentti aiheeseen.

Jos vaikka Keniassa opetettaisiin a-suomea, joka vastaisi tasoltaan meikäläistä a-englantia ja siitä järjestettäisiin ylppäreitä vastaava koe, kirjoittaisi melko varmasti jokainen hyvässä lukiossa hyvää keskitasoa oleva suomalainen tuosta kokeesta ällän.

Tämä on meikäläisen mielipide ja joku voi olla eri mieltä. Eipä tuota oikein mitenkään voi varmuudella sanoa.

[Lasse Candé]

No täytyy todeta että minustakin A-englannin koe on suhteessa muihin A-kieliin ihan liian vaikea. Tietysti englantia puhutaan keskimäärin paremmin kuin suomea, mutta yo-kokeet tulisi tehdä kurssimäärän mukaan, eikä sen mukaan miten väestö keskimäärin kieliä osaa. Eli kaikkien A-tason kokeiden tulisi olla yhtä vaikeita. Kuitenkin kun vertaa esim. saksan ja englannin A-tason kokeita, on mun mielestä eroa kokeiden vaikeudessa aika paljon.

Olen eri mieltä. Kirjoitinkin tuossa aiemmin:

Idea on tehdä sellainen koe, missä tasoerot tulevat esiin jokaisella tasolla. Perustuvatkos arvosanat kiintiöihin?

... ja Elina valaisi että juurikin kiintiöihin homma perustuu. Jos koetta helpotettaisiin, päädyttäisiin tilanteeseen missä ylimmät arvosanat ratkeaisivat siellä lähellä maksimipistemäärää ja tämä kasvattaisi sähläyksen roolia, sillä helpossa kokeessahan saattaisi kärjistäen olla L = täydet pisteet, E = pistettä vajaa täydet ja M = 2-5 pistettä vajaa täydet, noin niinkuin kärjistävänä esimerkkinä. Tyhmästä esimerkistäni huolimatta sama sähläystä ja tuuria korostava periaate säilyisi missä tahansa liian helpossa kokeessa. Kuten sanottu, idea on tuoda esiin tasoerot joka tasolla. Levittää jakauma siistiksi.

Toinen juttu on sitten se, pitäisikö kiintiöitä kasvattaa tuolta huippupäästä ja pienentää toisesta, sillä Suomessa on kova taso englannin osaamisessa. Tällöin esim M enkusta voisi kertoa jotakuinkin saman kuin M saksasta. Nykyisellään M saksasta tarkoittanee suurinpiirtein ettei osaa kieltä ollenkaan.

[Jussi Häkkinen]

No täytyy todeta että minustakin A-englannin koe on suhteessa muihin A-kieliin ihan liian vaikea. Tietysti englantia puhutaan keskimäärin paremmin kuin suomea, mutta yo-kokeet tulisi tehdä kurssimäärän mukaan, eikä sen mukaan miten väestö keskimäärin kieliä osaa. Eli kaikkien A-tason kokeiden tulisi olla yhtä vaikeita. Kuitenkin kun vertaa esim. saksan ja englannin A-tason kokeita, on mun mielestä eroa kokeiden vaikeudessa aika paljon.

Totta toki. Tai sitten pitäisi ehkä suhteuttaa kielen yleiseen vaikeuteen...mitä ehkä on tehtykin?

Englanti ei ole helppo kieli. Se, että moni "osaa" englantia, ei tarkoita sitä, että ihmiset osaisivat englantia hyvin.

Kieleen suhteutettuna vaatimustaso voi hyvinkin olla lähellä muiden kielten tasoa.