Voit luoda tilin myös sosiaalisen median tunnuksillasi. Klikkaa alta. :)

Kuva

Ylioppilaskirjoitukset

Pannu aina kuumana ja pöydissä tilaa. Keskustelua kamppailulajien ulkopuolelta.

Ylipotkijat: Totte, JanneM, Point, Tyttö

Vastaa
Kuvake
Antti
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 698
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Tykännyt: 13 kertaa
Tykätty: 47 kertaa

Ylioppilaskirjoitukset

#136

Viesti Antti » maalis 20, 2019, 10.42

Lasse Candé kirjoitti:
maalis 18, 2019, 18.13
Joo, tarkoitan juuri tuota menetelmäasiaa. Abittivastaus näppäimistöllä tosiaankin on eri asia kuin kynällä kirjoittaminen, mutta tämä ei edellytä suurempaa remonttia opetukseen.

Sen sijaan kaavaeditori, kuvankäsittely, graafiset ohjelmat, taulukkolaskimet jne edellyttävät merkittäviä muutoksia itse opetukseen.
Kiinnostavaa! Abittivastaus on tosiaan vain näpyttelyä, mutta mikä tahansa laajempi kirjoitustyö edellyttää todellisuudessa taitoja, joita "diginatiiveilla" ei ole luonnostaan sen enempää kuin muillakaan. En tunne tekstinkäsittelyohjelmien nykyopetusta tarkemmin, mutta olen miettinyt, että olisi hyvä idea ajattelun kannalta opettaa ensin vaikka html tai jokin muu merkintäkieli ja sitten vasta käydä läpi, miten asiat tehdään tekstinkäsittelyohjelmassa. Vieraissa kielissä pitäisi tietysti opettaa sellaiset perusasiat kuin näppäimistön kielen vaihtaminen ja mahdollisten erikoismerkkien tuottaminen. Jos perusopetuksen ja lukionkin läpäisseet ihmiset kirjoittavat "can´t" eivätkä erota rivivaihtoa kappalevaihdosta, on jossain jotain pahasti vialla.

Noin yleisesti en muuten pidä erityisen oleellisena sitä, mitä oikeassa elämässä on teh street tehdään, kun mietitään, millaisia tehtäviä ylioppilaskokeessa pitäisi olla. Ei mikään autenttinen kielenkäyttötilanne ole sellainen, jossa valitaan asiayhteyteen sopiva muoto muutaman vaihtoehdon joukosta, mutta on selvää, että kieltä osaava henkilö osaa valita sieltä sen oikean muodon. (Ja tietysti monivalintojen korjaaminen on yksinkertaista ja yksiselitteistä.) Tosimaailmassa on myös koko ajan käden ulottuvilla konekääntäjiä, sanakirjoja ynnä muita apuvälineitä, ja keskustelukumppanit yrittävät aktiivisesti auttaa keskinäisen ymmärryksen syntymisessä (paitsi ehkä keskustelufoorumeilla ja somessa). Apuvälineidenkin käyttö kuitenkin edellyttää kielitietoa ja -taitoa, eikä henkilö, joka pärjää ilman näitä, pärjää ainakaan huonommin niiden kanssa. Sinänsä kiinnostavaa, että kielissä ei tunnuta enää pidettävän mitenkään oleellisena sellaista kielitietoa, joka juuri mahdollistaisi apuvälineiden käytön. (Latinassa kokeilailla on käytössä sanakirja, mutta ei ole mitenkään tavatonta, että käännökset ovat sellaista I'm back = olen selkä -tasoa.)

Ylioppilaskirjoituksissa kyseessä on kuitenkin (alkujaan Helsingin yliopiston pääsy)koe, joka laittaa kokelaat järjestykseen, eli eräänlainen kilpailu, eikä mikään mittari sen selvittämiseksi, miten kokelas selviää jostain työtehtävistä tai elämästä yleensä. Helsingin Bamboo Centerin tarjoilijatäti puhuu parinkymmenen vuoden kokemuksella asiakkaille menestyksekkäästi sekaisin englantia ja suomea, molemmissa kielissä selvästikin "full professional proficiency", mutta kielikokeessa voisi tulla äkkiä hylsy.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)


Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 32
Viestit: 15633
Lauteille: Joulukuu 2007
Tykännyt: 472 kertaa
Tykätty: 203 kertaa

Ylioppilaskirjoitukset

#137

Viesti Lasse Candé » maalis 20, 2019, 19.22

Joo, ylioppilaskirjoitukset ovat se instituutio mitä ovat. Tämä ei tokikaan tarkoita että historiallinen merkitys olisi itseään relevantimpi.

Yo-kirjoitusten tehtävä on testata opetussuunnitelman mukaista oppimista ja opetusta. En ole vähään aikaan tarkistanut tarkkaa sanamuotoa, mutta tuo on nykyään lautakunnan toiminnan pääpointti. Tästä syystä esim se että opetushallitus ottaisi testaamisen kontolleen koetaan lautakunnassa ihan järkevästi ongelmana. Testaaja testaisi tällöin omaa tekelettään. Itse olen opettajana tykännyt tästä meidän nelikannasta, jossa nämä kaksi, oppilas ja opettaja. (Opettajahan saa tästä myös välineen testata ja kehittää itseään sekä jatkuvaa feedbackia opetuksestaan.)

Mutta asiassa kiivetään hanuri edellä puuhun. Näin tehtiin myös täysin tarkoituksella kun digitalisoitiin: Yo-koetta käytettiin poliittisena välineenä opetuksen muuttamiseen ja lopultakin melko hataralla pohjalla. Periaatteellisella tasolla tämä oli ongelmallista, koska roolit kääntyivät päälaelleen ja yo-kokeelle lätkäistiin toiminnallisen opetussuunnitelman rooli, varsinaisen opetussuunnitelman mittaustehtävän sijaan. Käytännössä kuitenkaan ongelma ei ole paha, paitsi korkeintaan matematiikassa tosiaankin.



Se on totta, että digi ei tuo kirjoittamisen taitoja vaikka näppäimistön käyttö on helppoa. Minun pointtini oli, että matematiikassa digi tuo enimmäkseen koetilanteessa rajoituksia kun taas kirjoitusaineissa enemmänkin mahdollisuuksia (kumitus ja väliin survominen on paperilla vaikeaa, moni kirjoittaa näppäimistöllä paremmin kuin kynällä).

Jos ongelmat käyvät ylitsepääsemättömiksi ja itse matematiikkaa pitää muuttaa sopimaan tähän roolipeliin, pitäisi matematiikan kirjoitukset muuttaa takasinpäin, ainakin osittain. Poliittisesti pitäisi poistaa pakko hoitaa koneella. Miksei lautakunta saisi päättää kuinka mittaa ihan vapaasti?



Muutos on silti kantanut hedelmää tietokonetaidoissa. Oppilaat käyttävät niitä sujuvasti melko monipuolisesti eri asioihin. Sillä on varmaan jotain arvoa ihan oikeastikin. Toisekseen paljossa opetuksessa kannattaa käyttää digitaalisia ympäristöjä. Ja suurin osa yo-kirjoituksista kannattaa ehdottomasti toteuttaa tietokoneella. Tämän takia tuo yo-sääntö teki itse itsensä turhaksi heti kun sen mukaiset kokeet saatiin vihdoin käyttöön.
You may say that I'm a dreamer
But I'm not

- John Lennon

Lassen treenituumailuja fiiliksen mukaan

Kuvake
Antti
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 698
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Tykännyt: 13 kertaa
Tykätty: 47 kertaa

Ylioppilaskirjoitukset

#138

Viesti Antti » maalis 21, 2019, 10.30

Lasse Candé kirjoitti:
maalis 20, 2019, 19.22
Yo-kirjoitusten tehtävä on testata opetussuunnitelman mukaista oppimista ja opetusta. En ole vähään aikaan tarkistanut tarkkaa sanamuotoa, mutta tuo on nykyään lautakunnan toiminnan pääpointti.
Ylioppilastutkinnon pointti on selvittää, onko opiskelija omaksunut lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttanut lukiokoulutuksen tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden. Lukion opetussuunnitelma siis kyllä asettaa perusteet sille, mitä tutkinnon on tarkoitus mitata, mutta tutkinnon rooli kypsyyskokeena on jo vähän epäselvempi. Kuten todettua, lukiokoulutus antaa valmiudet jatko-opintoihin (vaikkei enää suoranainen pääsykoe olekaan), mutta toisaalta ihan laissa määriteltynä tavoitteena on "tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja". Kuitenkin valtioneuvoston asetuksella on säädetty, että tehtävät laaditaan ihan vain kurssien oppimäärien mukaan. Ilmeisesti kypsyyden mittaamisen katsotaan toteutuvan siinä, että ylipäänsä selviää niistä tehtävistä.
Lasse Candé kirjoitti:
maalis 20, 2019, 19.22
Mutta asiassa kiivetään hanuri edellä puuhun. Näin tehtiin myös täysin tarkoituksella kun digitalisoitiin: Yo-koetta käytettiin poliittisena välineenä opetuksen muuttamiseen ja lopultakin melko hataralla pohjalla. Periaatteellisella tasolla tämä oli ongelmallista, koska roolit kääntyivät päälaelleen ja yo-kokeelle lätkäistiin toiminnallisen opetussuunnitelman rooli, varsinaisen opetussuunnitelman mittaustehtävän sijaan. Käytännössä kuitenkaan ongelma ei ole paha, paitsi korkeintaan matematiikassa tosiaankin.
Lasse Candé kirjoitti:
maalis 20, 2019, 19.22
Jos ongelmat käyvät ylitsepääsemättömiksi ja itse matematiikkaa pitää muuttaa sopimaan tähän roolipeliin, pitäisi matematiikan kirjoitukset muuttaa takasinpäin, ainakin osittain. Poliittisesti pitäisi poistaa pakko hoitaa koneella. Miksei lautakunta saisi päättää kuinka mittaa ihan vapaasti?
Kokeet voivat olla lain mukaan kirjallisia tai sähköisiä, ja niihin voi kuulua myös suullisia tehtäviä (mutta ei edelleenkään latinassa, koska se ei kuulu oppimäärään!), eli periaatteessa homma on aika vapaata. (Jossain vaiheessa ei saanut enää sanoa "sähköinen" vaan alettiin puhua "digitaalisesta", mutta lakiteksti ei sentään ole muuttunut.)

Ylioppilaskokeen opetusta määrittävä funktio on tosiaan jännä kysymys. Periaatteessa jos ylioppilaskokeessa menestyminen korreloi tavoitteiden toteutumisen kanssa, ei siinä ole mitään ongelmaa, että opetus pyörii ylioppilaskokeeseen harjoittelun ympärillä. Jos voidaan osoittaa, että kokeeseen valmistautumiseen keskittyminen johtaa alisuoriutumiseen tavoitteiden kannalta, niin sitten hommassa ei ole järkeä, vaan ollaan non vitae, sed scholae -tilanteessa. (Tietty lukiokoulutuksen pääpointtina edelleenkin on tuo jatko-opintoihin valmistaminen, joten siinä mielessä se on ihan määritelmällisesti "koulua" varten. Mutta ennustaako menestys ylioppilaskokeessa menestystä jatko-opinnoissa?)

Latinan opettajat olivat hyvin kiinnostuneita siitä, miten koe muuttuu digitalisoitumisen myötä, koska se vaikuttaa opetukseen. Ymmärrän kyllä hyvin sen, että koeproseduureihin on aivan välttämätöntä totutella prelien ynnä muiden harjoitusten avulla, jotta ei sitten stressaa niistä itse koetilanteessa vaan voi keskittyä itse asiaan. Latinan kokeessa on myös perinteisesti edellytetty kieliopillisen terminologian tuntemusta toisin kuin missään muussa kieliaineessa, vaikka tätä ei varsinaisesti opetussuunnitelmassa mainita. AIemmin YTL:n omissa määräyksissä määritettiin aika tarkkaan latinan kokeelle erityisten tunnistamis- ja muunnostehtävien muodot, mutta digikokeen myötä tämäkin muuttui.

(Latinan osalta B2- ja B3-oppimäärien kielelliset tavoitteet eivät muuten eroa toisistaan muuten kuin siten, että B2-oppimäärän tavoitteena on, että opiskelija "osaa kohtalaisen hyvin keskeisimmän sanaston ja rakenteet sekä joitakin idiomaattisia ilmaisuja", kun taas B3-oppimäärällä opiskelija "osaa harjoitellun perussanaston ja keskeisiä rakenteita". Muuten tavoite on niinkin kunnianhimoinen kuin "ymmärtää apuvälineitä käyttäen helppoa autenttista tekstiä".)
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)

tapsaattori
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 664
Lauteille: Heinäkuu 2016
Etulaji: keppijumppa
Takalajit: bjj, vapaapaini, lukkopaini
Tykännyt: 20 kertaa
Tykätty: 34 kertaa

Ylioppilaskirjoitukset

#139

Viesti tapsaattori » maalis 30, 2019, 12.36

Kemian tehtävät olivat mainioita ja mukavasti tekniikka, teollisuus ja ympäristö oli otettu konteksteiksi. Sillai tasapainoisesti. Tehtävä 8 (katalysaattori tehtävä) oli suosikkini.

Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 32
Viestit: 15633
Lauteille: Joulukuu 2007
Tykännyt: 472 kertaa
Tykätty: 203 kertaa

Ylioppilaskirjoitukset

#140

Viesti Lasse Candé » maalis 30, 2019, 15.50

Itsekin tiirailin läpi. Olisin ehkä onnistunut saamaan A:n kokeesta fysiikkataidoilla ja joillain vanhoilla muisteluilla.

Pitääkin nyt tarkistaa matematiikka. Oli vissiin yllättänyt osan sillä, että oli vähän vaatimuksia teknologiselle pelleilylle.
You may say that I'm a dreamer
But I'm not

- John Lennon

Lassen treenituumailuja fiiliksen mukaan


Vastaa

Lauteilla

Potkulaisia lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 kurkkijaa