Lukukausimaksut?

[Poista käyttäjä 1747]

Mitä luulisitte käyvän palkkatasolle varsinkin korkeasti koulutettujen kohdalla, jos (hyvistä) korkeakouluista valmistautuneet joutuisivat ottamaan sen huomioon palkkapyynnöissä? Vai luuletteko, että valmistuneet suostuisivat samoihin (brutto)palkkoihin ja verotusta korjattaisiin niin paljon alaspäin, että tämä olisi hyvä diili?

Siis ihan mielenkiinnosta, mitä muuta markkinoilla tapahtuisi, jos aika merkittävä tasa-arvoistava tulonsiirto poistettaisiin?


Sent from my iPhone using Tapatalk

Jaa-a. Ei se kustannus katoa sieltä nykyjärjestelmäänkään puitteissa. Sen maksumiehiksi vaan joutuvat myös alemmat tuloluokat. Eli hieman kärjistäen sun käsitys merkittävästä tasa-arvoistavasta tulosiirrosta tarkoittaa käytännössä tulosiirtoa alemmilta tuloluokilta tulevalle keskiluokalle...

[Ile]

Vaikea vastata mitään täsmällistä, mutta kyllähän sen pitäisi mennä niin, että jos verorahoitteisuus jossain kohtaa merkittävästi vähenee, niin sen pitäisi heijastua verotuksenkin tasoon.

Mitä palkkatasoon tulee, niin kai voisi odottaa markkinoiden ohjaavan hinnoittelua sekä työmarkkinoiden että myös korkeakoulujen päässä. Esim. tuskin mikään korkeakoulu voi pitkään periä paljon muita isompia lukukausimaksuja, mikäli sieltä valmistuvat eivät työllisty sen rahakkaampiin hommiin kuin muutkaan (paitsi ehkä joillakin niche-aloilla, joissa vastike muodostuu eri tavalla).

[Ile]

Jaa-a. Ei se kustannus katoa sieltä nykyjärjestelmäänkään puitteissa. Sen maksumiehiksi vaan joutuvat myös alemmat tuloluokat. Eli hieman kärjistäen sun käsitys merkittävästä tasa-arvoistavasta tulosiirrosta tarkoittaa käytännössä tulosiirtoa alemmilta tuloluokilta tulevalle keskiluokalle...

Kyllä mä tässä viittaisin verotuksen aika kovaan progressioon ja siihen, että tämän pelin nettomaksajat kyllä löytyy yleensä isommista tuloluokista.

Edit. Alemmat tuloluokat siis sijoittavat opiskelijan kouluttamiseen ja saavat myöhemmin omansa korkojen kera veroeuroina takaisin.

[Taijin harjoittaja]

T vai johonkin Skotlannin yliopistoon (Glasgow, Edinburgh, tms), jossa lukukausimaksu on 3900 puntaa (4800 euroa), niin menisin Skotlantiin.

Vai niin....

tässä yksi vertailukelpoinen esimerkki:

http://www.gla.ac.uk/postgraduate/taugh ... andfunding" onclick="window.open(this.href);return false;

No tuo sinun esimerkkisi ei ole vertailukelpoinen. Perustutkinto maksaa vähemmän kun postgraduate tutkinto.

Tuossa on sinun linkistäsi perustutkinto Skotlannista ja EU-alueelta tuleville opiskelijoille:
http://www.gla.ac.uk/undergraduate/fees ... ndandtheeu" onclick="window.open(this.href);return false;

Tuition fees for students from Scotland and the EU Cost per year
All programmes £1,820
Compulsory work placement and language abroad year £910
Outgoing international exchange* £1,820
Law - Graduate entry accelerated (M115) (LLB) £7,500

[Point]

Mitä luulisitte käyvän palkkatasolle varsinkin korkeasti koulutettujen kohdalla, jos (hyvistä) korkeakouluista valmistautuneet joutuisivat ottamaan sen huomioon palkkapyynnöissä? Vai luuletteko, että valmistuneet suostuisivat samoihin (brutto)palkkoihin ja verotusta korjattaisiin niin paljon alaspäin, että tämä olisi hyvä diili?

Siis ihan mielenkiinnosta, mitä muuta markkinoilla tapahtuisi, jos aika merkittävä tasa-arvoistava tulonsiirto poistettaisiin?


Sent from my iPhone using Tapatalk

Jaa-a. Ei se kustannus katoa sieltä nykyjärjestelmäänkään puitteissa. Sen maksumiehiksi vaan joutuvat myös alemmat tuloluokat. Eli hieman kärjistäen sun käsitys merkittävästä tasa-arvoistavasta tulosiirrosta tarkoittaa käytännössä tulosiirtoa alemmilta tuloluokilta tulevalle keskiluokalle...

Ylipotkija: Poistettu viestin huono osa.

Ja mitä näihin tulonsiirtoihin tulee, niin aina ne eivät olet tulonsiirtoja keskituloiselta alemmille ja ylemmille tuloluokille vaan myös tulonsiirtoja työuran loppupäästä alkupäähän.. Mutta näiden ei enempää tulonsiirroista ne ovat toinen aihe.

Lähinnä mietin mitä kävisi ja miten lukukausimaksut oikein muodostuisivat eri koulutuksissa ja mitä se vaikuttaisi alolle hakeutumiseen? Olisiko hinta aika perusteinen? Todelliset kustannukset vai arvostuksen mukaan? Esim. Sairaanhoitaja vs insinööri joilla on saman pituinen koulutus? Entäs jotkut hyväpalkkaiset duunarialat? Laskisiko niiden palkat vai tulisiko palkkapyyntöihin lisää hintaa "kun amitsu pitäisi maksaa pois"? Mitä "ilmaiseksi" opiskelleiden palkoille kävisi?

[Poista käyttäjä 1747]

Jaa-a. Ei se kustannus katoa sieltä nykyjärjestelmäänkään puitteissa. Sen maksumiehiksi vaan joutuvat myös alemmat tuloluokat. Eli hieman kärjistäen sun käsitys merkittävästä tasa-arvoistavasta tulosiirrosta tarkoittaa käytännössä tulosiirtoa alemmilta tuloluokilta tulevalle keskiluokalle...

Kyllä mä tässä viittaisin verotuksen aika kovaan progressioon ja siihen, että tämän pelin nettomaksajat kyllä löytyy yleensä isommista tuloluokista.

Edit. Alemmat tuloluokat siis sijoittavat opiskelijan kouluttamiseen ja saavat myöhemmin omansa korkojen kera veroeuroina takaisin.

Kyllä...edellyttäen että he opiskelevat itse pitkän kaavan mukaan, hankkivat lapsia ja käyttävät julkisia palveluita. Vastaavasti jos he pysyvät lapsettomana, painavat lyhyen koulutuksen jälkeen pitkän työuran, ovat perusterveitä ja kuolevat viina/röökin ansiosta (lisää verotuloja) heti eläkkeelle päästyä (eivät rasita eläkejärjestelmää ja lisää kestävyysvajetta), niin hekin ovat nettomaksajia.

Pitää paikkansa että nettoveronmaksajat ovat harvassa. Niitä veroeuroja ei kuitenkaan korvamerkitä joten alemmat tuloluokat osallistuvat myös korkeakoulujen ylläpitoon vaikka he tai heidän jälkikasvunsa ei opiskelisikaan niissä.

Ei mulla ole edelleenkään mitään hyvin järjestettyjä julkisia palveluita vastaan. Sekin on selvä että kaikilla pitää olla mahdollisuus kouluttautua ja opiskella. Se vaan voidaan IMO järjestää myös muilla tavoilla...

[Point]

Eniten noissa lukuvuosimaksuissa, varsinkin jos ne tulevat todellisten kustannusten mukaan, arveluttaa se miten ne vaikuttavat tosiaan näihin palkkoihin. Nyt esim. mielestäni koulutus ei näy ainakaan pituuden mukaan kovin paljon palkoissa.

http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koul ... 106178/139" onclick="window.open(this.href);return false;

Koska palkat tuntuvat tässä Suomi nimisessä rinnaikkaistodellisuudessa aika nihkeästi joustavan alaspäin, niin todennäköisemmin, se tulisi nostamaan korkeakoulutettujen palkkoja ylöspäin. Sinäänsähän siinä ei ole mitään vikaa, mutta kun nyt on muodikasta puhua palkkamalteista, niin jotain sanomista siinä voisi olla.

Mutta vaikka en suoraan lukukausimaksuja kannatakaan, niin kyllähän jotenkin olisi hyvä saada opiskelijat nopeammin pois koulunpenkiltä. Kuitenkin näen, että siihen löytyisi muita keinoja kun lukukausimaksut. Akateemisen koulutuksen muuttaminen enemmän "Koulumaiseen" malliin varsinkin perustutkinnoissa, voisi tuoda joidenkin opintojen etenemiseen vauhtia. Lisäksi se Britannian malli opintolainasta verovähennyksineen voisi kannustaa enemmän lainanottoon kuin nykyinen järjestelmä ja siten nopeuttaa opiskelua kun lainanotto olisi varteenotettava vaihtoehto "töiden teon" sijaan. Toisaalta samalla niistä tulorajoista voisi luopua tai niitä voisi tarkistaa huolella.

[Mika]

Tämä on sitten suunta.

Helsingin yliopisto alkaa periä 10 000–25 000 euron lukuvuosimaksuja muualta kuin EU- ja Eta-maista tulevilta uusilta kandidaatti- ja maisteriopiskelijoilta. Summista päätetään aloittain, ja periminen alkaa elokuussa 2017.

Jokaista kuukautta kohti maksu olisi näin ollen enintään 2 000 euroa, kun koko lukuvuosimaksun minimiksi on säädetty 1 500 euroa.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen on aloitettava periminen viimeistään syyskaudella 2017. Vieraskielistä opetusta saavia tutkinto-opiskelijoita laskutetaan, ei esimerkiksi vaihto-opiskelijoilta.

Oulun yliopisto, Aalto-yliopisto ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto perivät 5 000–12 000 euron ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 6 000–8 000 euron maksuja kokeilussa vuonna 2012.

Sittemmin LTY on kertonut alkavansa periä 10 000 euron lukuvuosimaksua.

Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskeli noin 20 000 ulkomaalaista, joista 77 prosenttia tuli EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta. Luvut ovat vuodelta 2014.

Teoreettisesti rahaa alkaa tulla ovista ja ikkunoista, mutta aika näyttää mitä ulkomaalaisten opiskelijoiden määrälle käy.

[Taijin harjoittaja]

Helsingin yliopisto heittää mielummin omat työntekijänsä ulos, kun alkaa periä ulkomaalaisilta lukukausimaksua. Irtisanomiset alkoivat tänä keväänä, vaikka niihin olisi ollut aikaa vuoteen 2019 ja lukukausimaksut alkavat 2017, jolloin ne viimeistään täytyy ottaa käyttöön.

Helsingin yliopisto alkaa periä 10 000–25 000 euron lukuvuosimaksuja muualta kuin EU- ja Eta-maista tulevilta uusilta kandidaatti- ja maisteriopiskelijoilta. Summista päätetään aloittain, ja periminen alkaa elokuussa 2017.

Jokaista kuukautta kohti maksu olisi näin ollen enintään 2 000 euroa, kun koko lukuvuosimaksun minimiksi on säädetty 1 500 euroa.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen on aloitettava periminen viimeistään syyskaudella 2017. Vieraskielistä opetusta saavia tutkinto-opiskelijoita laskutetaan, ei esimerkiksi vaihto-opiskelijoilta.

Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskeli noin 20 000 ulkomaalaista, joista 77 prosenttia tuli EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta. Luvut ovat vuodelta 2014.

Minun mielestäni tässä on normaali suomalainen asenne: omia potkitaan ja muita hyysätään.

[Mika]

Minun mielestäni tässä on normaali suomalainen asenne: omia potkitaan ja muita hyysätään.

Juu, ihan varmasti juuri tuosta on kyse ja asia nyt vain noin mustavalkoinen.

Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen kommentoi noita irtisanomisia huomenna.

Yliopistoa odottaa lähes tuhannen työntekijän lähtö, osa eläkkeelle siirtymisen, osa määräaikaisen työsuhteen päättymisen ja osa suoran irtisanomisen kautta.

Viime viikolla uutisoitiin, että Aalto-yliopisto irtisanoo lähes 200 työntekijää. Työpaikkoja häviää yli 300. Näihin toimiin on korkeakoulut pakottanut maan hallituksen korkeakoulutuksen määrärahoihin kohdistamat leikkaukset.

[Veepee]

Sanon ihan suoraan, että ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden määrä tippuu kuin seinään. Uskon vakaasti, että heistä lähes kaikkien ykkösmotivaatio tulla Suomeen on juuri ilmainen koulutus. Näillä opiskelijoilla kun ei ole minkäänlaisia rahkeita maksaa lukukausimaksuja.

Ja kuka oikeasti tulee Helsinkiin tai jonnekin Lappeenrantaan opiskelemaan, jos Oxfordissa yksi lukukausi maksaa noin saman verran?

[Taijin harjoittaja]

Ja kuka oikeasti tulee Helsinkiin tai jonnekin Lappeenrantaan opiskelemaan, jos Oxfordissa yksi lukukausi maksaa noin saman verran?

Oxfordiin on kiintiö: max 20% ulkomaalaisia, joka tarkoittaa alasta riippuen 70 opiskelijaa vuodessa pääsee sisään ja hakijoita on koko maailmasta. Jos 2000 hakee opiskelemaan taloutta Oxfordiin ja 70 pääsee, niin muutama niistä ylijääneistä hakee Helsinkiin. Helsingin yliopisto ei varmaan ole kenenkään ensimmäinen valinta noilla maksuilla mutta muutama tulee sinne.

[Veepee]

Tai sitten ne menee Saksaan, jossa ulkomaalaisten lukukausimaksut on poistettu. :p

[Lasse Candé]

Teoreettisesti rahaa alkaa tulla ovista ja ikkunoista, mutta aika näyttää mitä ulkomaalaisten opiskelijoiden määrälle käy.

Ja tämä teoria on silleen tosi vahvalla pohjalla.
"Ajatelkaas jos ne kaikki tulijat maksaisivatkin 20 000 e vuodessa!"


Edelleen sanon samaa kuin aina ennenkin, eli typerän tuntuista olla ottamatta isolla todennäköisyydellä ahkeraa yksilöä samaan veneeseen paikallisten kanssa, kun jokin muu maa (tai sen kansalaiset) on hoitanut päiväkoti-, koulu- ja muut ensimmäiseen 20 vuoteen liittyvät maksut. Vaikka näillä sitten onkin isompi todennäköisyys poismuuttoon...

Tämä on myös sikäli typerää, että yksi väylä kansainvälisiin kontakteihin ja esim kielen oppimiseen katkaistaan. Tai sitten ei ja otetaan vain ne rahat käsiä hieroen.

[Taijin harjoittaja]

Tuossa on äskettäin tehty tutkimus ulkomaisista opiskelijoista Suomessa:
http://cimo.fi/instancedata/prime_produ ... 2_2015.pdf" onclick="window.open(this.href);return false;

Yhteenvetona: 20.000 ulkomaista opiskelijaa, 7% yliopisto- ja AMK-opiskelijoista, puolet jää Suomeen opiskelujensa jälkeen.

Jos tapahtuu sama kuin Ruotsissa, niin ulkomaisten pääaineopiskelijoiden määrä putoaa yhteen neljännekseen (20.000 -> 5.000 opiskelijaan) ja vaihto-opiskelijoiden määrä (20.000) pysyy ennallaan.