Voit luoda tilin myös sosiaalisen median tunnuksillasi. Klikkaa alta. :)

Kuva

Kieli(kn)oppia

Pannu aina kuumana ja pöydissä tilaa. Keskustelua kamppailulajien ulkopuolelta.

Ylipotkijat: Totte, JanneM, Point, Tyttö

Vastaa
Kuvake
DeusVult
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 30
Viestit: 8451
Lauteille: Kesäkuu 2007
Paikkakunta: Helsinki
Tykännyt: 39 kertaa
Tykätty: 56 kertaa

Kieli(kn)oppia

#676

Viesti DeusVult » kesä 26, 2015, 08.46

Haettiin "teho" Kielitoimiston sanakirjasta

teho1
1. vaikutus, voima, tehokkuus, efekti; fys. aikayksikössä suoritettu tekn. työ t. siirtynyt energiamäärä aikayksikköä kohti. Iskun teho. Koneen teho. Tehon yksikkö on watti. Huipputeho. Pesuteho. Työteho. Kone käy täydellä teholla. Työskennellä puolella teholla.
2. lääk., ark. teho-osasto, tehohoitoyksikkö. Joutua teholle.
3. urh., ark., tav. mon. tehopisteistä. Keräsi ottelussa loistavat tehot.


yks. nom.
teho


yks. gen.
tehon


yks. part.
tehoa


yks. ill.
tehoon


mon. nom.
tehot


mon. gen.
tehojen


mon. part.
tehoja


mon. ill.
tehoihin
En löytänyt nyt äkkiseltään tietoa siitä, onko sana "teho" ollut käytössä jo ennen tuon fysiikan suureen määrittelemistä. Jos on, niin siinä tapauksessahan ei voida syyttää ketään siitä että käyttää sanaa teho kuvaamaan jotain sellasita mitä ei mitata wateissa.
Peter Karis
DJJV Ju-Jutsu, historiallinen kikkailu.

Onko kuvittelu totuutta oikeaa?
Onko totuus onttoa kuvitelmaa? Liike vai staattisuus, vai Pieksämäen asemalla blues?


Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 52
Viestit: 15589
Lauteille: Joulukuu 2007
Tykännyt: 463 kertaa
Tykätty: 197 kertaa

Kieli(kn)oppia

#677

Viesti Lasse Candé » kesä 26, 2015, 09.05

Samoja asioita kuin mitä DV pohtii kielen historiasta ja fysiikan suureista pohtinut itsekin. Esim lajikeskusteluissa jos puhutaan energiasta tai voimasta ja joku alkaa viisastelemaan fysiikan suureilla. Sanoisin että englanninkielen power on huomattavasti laajempi termi kuin meidän kielen teho. Arkikäytössä kääntynee muutenkin usein voimaksi tai vallaksi jne.

Mutta kun nyt on kyse nimenomaan moottoreista lienee sellainen kielenkäyttö tärkeää jossa ristiriitaa fysiikan termeihin ei ole.
Jos mahdollista voisi ihan käyttääkin noita suureita. Varsinkin jos esitys on kvantitatiivinen (arvoja ilmenee). Sittenhän voi käyttää näitä "hyötysuhteeltaan hyvä" -tyyppisiä, mutta kun kerran asiasta jutellaan, oletan että nimenomaan noille halutaan löytää korvaaja. (?)

Mainittakoon kuitenkin sellainen seikka jolla voi joitain väärinkäsityksiä välttää, että hyötysuhdetta mitataan sanallisesti yleensä huono-hyvä -akselilla, kun taas tehoa matala-korkea -akselilla. Asiayhteydestä riippuen, jo tuosta voi löytyä avaimia sanavalintoihin. Pitäisi kyllä ehkä tietää enemmän asiayhteydestä...
You may say that I'm a dreamer
But I'm not

- John Lennon

Lassen treenituumailuja fiiliksen mukaan

Kuvake
MikaM
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 7
Viestit: 3235
Lauteille: Marraskuu 2009
Paikkakunta: Kaarina
Etulaji: Jumppa
Takalajit: Judo, nyrkkeily, Bujinkan, Defendo, Hokuto, kb, Wing Tsun
Tykännyt: 21 kertaa
Tykätty: 64 kertaa

Kieli(kn)oppia

#678

Viesti MikaM » kesä 26, 2015, 11.58

OK. Tämä lähti erään Guinnessin ennätyksen uutisoinnista, jossa todettiin erään nelitahtisen mäntämoottorin olevan maailman tehokkain. Suomeksi. Guinness kirjoittaa "most efficient", englanniksi. Kyseessä siis on moottori, joka on mekaaniselta hyötysuhteeltaan paras (tahallaan en laita matalin-korkein). Johon liittyen mielestäni suomenkielinen uutisointi on väärin. Ja lähdin kyselemään sopivampia sanavalintoja.
"When you talk, you only repeat what you already know. But if you listen, you may learn something new."
- Dalai Lama

Kuvake
Antti
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 59
Viestit: 698
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Tykännyt: 13 kertaa
Tykätty: 47 kertaa

Kieli(kn)oppia

#679

Viesti Antti » kesä 26, 2015, 13.18

Ahaa, eli kyse ei oikeastaan ole sanojen "efficient" ja "effective" erosta (joka on ainakin kirjoitusoppaiden mukaan melko selkeä) vaan sanojen "efficient" ja "powerful" ilmaisemien käsitteiden selvästä erosta. Ongelmaa ei olisi, jos "tehon" sijaan kyseisen suureen nimi olisi suomeksi vaikkapa "suoritus". Voisin silti kuvitella, että abstraktimman merkityksen ja suureen välisen eron voi tehdä ainakin puhumalla "tehokkuudesta" "tehon" sijaan.
DeusVult kirjoitti: En löytänyt nyt äkkiseltään tietoa siitä, onko sana "teho" ollut käytössä jo ennen tuon fysiikan suureen määrittelemistä. Jos on, niin siinä tapauksessahan ei voida syyttää ketään siitä että käyttää sanaa teho kuvaamaan jotain sellasita mitä ei mitata wateissa.
Sana "teho" tavattaneen kirjallisissa lähteissä ensi kerran 1826, mutta sen johdoksia esiintyy jo Agricolalla, ja kantasana luonnollisesti edeltää johdoksia. Muutenkin kyseessä on itämerensuomalainen sana, joka tavataan esim. karjalassa muodossa "tehto". Mutta joo, olisi pöljää ajatella, että erikoisalojen tarkkaan määritellyt termit kertoisivat, mitä alunperin arkikäyttöön syntyneet sanat "oikeasti" tarkoittavat, vaikka saahan näistä aina helposti keskustelua aikaiseksi (esim. onko banaani marja, ihminen eläin ja raiskaus aina törkeä).
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)

Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 52
Viestit: 15589
Lauteille: Joulukuu 2007
Tykännyt: 463 kertaa
Tykätty: 197 kertaa

Kieli(kn)oppia

#680

Viesti Lasse Candé » kesä 28, 2015, 10.26

Tuli tuosta pohdinnasta mieleen, miten hemmetin ärsyttävää on kun myytinmurtajissa tyypit käyttävät tarkoituksella vääriä sanoja. "How much force does the bullet have". Lopulta mittaus perustui sitten impulssiin, joka ei sekään ole välttämättä paras mittari, eikä muutenkaan pelkästään lentävän luodin ominaisuus. Pointti tähän ketjuun, että tarkkuuden ja kansantajuisuuden yhdistäminen sopivia sanavalintoja myöten ei aina ole läpihuutojuttu.
You may say that I'm a dreamer
But I'm not

- John Lennon

Lassen treenituumailuja fiiliksen mukaan

Kuvake
MikaM
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 7
Viestit: 3235
Lauteille: Marraskuu 2009
Paikkakunta: Kaarina
Etulaji: Jumppa
Takalajit: Judo, nyrkkeily, Bujinkan, Defendo, Hokuto, kb, Wing Tsun
Tykännyt: 21 kertaa
Tykätty: 64 kertaa

Kieli(kn)oppia

#681

Viesti MikaM » kesä 29, 2015, 10.19

Miksi sanotaan "Uudellamaalla"? Eikö sen kuuluisi olla Uusimaalla?
"When you talk, you only repeat what you already know. But if you listen, you may learn something new."
- Dalai Lama

Kuvake
Mika
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 177
Viestit: 88792
Lauteille: Joulukuu 2004
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: Pilates, HIIT
Sivulajit: Girya, Yin-jooga
Takalajit: Tanglang
Tykännyt: 555 kertaa
Tykätty: 212 kertaa
Viesti:

Kieli(kn)oppia

#682

Viesti Mika » kesä 29, 2015, 10.32

Heh, olen muuten ihan vastikään pohtinut samaa. Useinhan yhdyssanoista myös se ensimmäinen sana taipuu, mutta miksei näin ole aina?

Sitten on erikoisia poikkeuksia. Miksi kirjoitetaan "Helsinki-Vantaan lentokentällä" vaikka se kai kuuluisi kirjoittaa "Helsingin-Vantaan lentokentällä"?
ไม่เป็นไร
Zen, I haz it.

Potki etuja!

Kuvake
Mika
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 177
Viestit: 88792
Lauteille: Joulukuu 2004
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: Pilates, HIIT
Sivulajit: Girya, Yin-jooga
Takalajit: Tanglang
Tykännyt: 555 kertaa
Tykätty: 212 kertaa
Viesti:

Kieli(kn)oppia

#683

Viesti Mika » kesä 29, 2015, 10.36

@Antti kertonee asian varsinaisen laidan, mutta sitä ennen lainailen vähän.
Yksioikoista vastausta ei ole, sillä tällaiset sanat jakautuvat taivutukseltaan kolmeen eri tyyppiin: ensinnäkin niihin, joiden alkuosaa pitäisi aina taivuttaa, esimerkiksi nuorelleparille, toiseksi niihin, joiden alkuosaa ei koskaan taivuteta, esimerkiksi isoäidille, ja kolmanneksi niihin, joiden alkuosaa voi joko taivuttaa tai jättää taivuttamatta, esimerkiksi mustaapippuria tai mustapippuria.

Nykysuomalaisen kielitajussa tämäntyyppisten yhdyssanojen alku- eli määriteosan taivuttamattomuus alkaa olla yleisempää kuin taivuttaminen. Jotkin yhdyssanat, joiden määriteosaa on vanhastaan taivutettu, ovat alkaneet siirtyä kolmanteen eli taivutukseltaan vaihtelevaan ryhmään. Näin ollen esimerkiksi sanaa isosisko voidaan taivuttaa sekä perinteiseen tapaan isollesiskolle että uudemman mallin mukaan isosiskolle. Kielenhuolto ei ole voinut eikä halunnutkaan pitää kiinni vanhasta taivutustavasta, koska kieli on tässä suhteessa selvästi muuttunut.

Muutoksesta kertovat esimerkiksi oma-alkuiset yhdyssanat. Perinteisestihän on taivutettu omatunto : omaatuntoa jne., mutta uudissana omahoitaja taipuukin omahoitajan. Ja jotta käytäntö olisi mahdollisimman kirjavaa, on myös sellaisia oma-alkuisia yhdyssanoja, joiden alkuosaa voidaan joko taivuttaa tai jättää taivuttamatta; voidaan esimerkiksi puhua sekä taiteilijan omastakuvasta että omakuvasta.

Erityisen usein kysytään, miten pitäisi taivuttaa nimeä Uusimaa. Perinteisestihän sen alkuosa taipuu, eli taivutetaan Uudenmaan, Uudellamaalla (samoin kuin vaikkapa Uudessakaupungissa, Uudessakaarlepyyssä ja Uudessa-Seelannissa). Uudehkoissa nimissä alkuosaa ei kuitenkaan enää välttämättä taivuteta – eikä aina edes vanhojen nimien uusissa käyttöyhteyksissä. Näin ollen maakunnan osan nimeä Länsi-Uusimaa ja lehden nimeä Länsi-Uusimaa taivutetaan eri tavoin: Länsi-Uudellamaalla luetaan Länsi-Uusimaata.
Kielikello - kielenhuollon tiedotuslehti
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=386" onclick="window.open(this.href);return false;
ไม่เป็นไร
Zen, I haz it.

Potki etuja!

Kuvake
DeusVult
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 30
Viestit: 8451
Lauteille: Kesäkuu 2007
Paikkakunta: Helsinki
Tykännyt: 39 kertaa
Tykätty: 56 kertaa

Kieli(kn)oppia

#684

Viesti DeusVult » kesä 29, 2015, 10.45

Miksi voi matkustaa Thaimaahan mutta ei Ahvenanmaahan tai juurikin Uusimaahan? Eikä Uuteenmaahan? :)
Peter Karis
DJJV Ju-Jutsu, historiallinen kikkailu.

Onko kuvittelu totuutta oikeaa?
Onko totuus onttoa kuvitelmaa? Liike vai staattisuus, vai Pieksämäen asemalla blues?

Kuvake
Mika
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 177
Viestit: 88792
Lauteille: Joulukuu 2004
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: Pilates, HIIT
Sivulajit: Girya, Yin-jooga
Takalajit: Tanglang
Tykännyt: 555 kertaa
Tykätty: 212 kertaa
Viesti:

Kieli(kn)oppia

#685

Viesti Mika » kesä 29, 2015, 10.52

Voisiko siinä päteä jokin sellainen logiikka, että kun kyseessä on valtio, sitten sana taipuu eri tavalla kuin valtion alueen nimi?
Vastaus kysymykseen on edelleenkin selvä: Thaimaahan, ei ”Thaimaaseen”.

Thaimaa on näet yhdyssana (Thai + maa), ja siten se taipuu samalla lailla kuin maa-sana (putosi maahan, ei tietenkään ”maaseen”). Samanrakenteisia maantieteellisiä nimiä ovat mm. Swazimaa ja Baskimaa.

Myös monissa muissa kielissä on käytössä nimiasu, jossa alkuosana on Thai- ja jälkiosana kunkin kielen ’maata’ merkitsevä sana (esimerkiksi ruotsin, saksan ja englannin Thailand, unkarin Thaiföld) .

Mikä sitten selittää ”Thaimaaseen”-muodon? Ilmeistä on, että sanan maa-loppua ei aina tajuta suomen maa-sanaksi eikä Thaimaa-nimeä yhdyssanaksi. Tällöin sanaa taivutetaan samalla lailla kuin yhdistämättömiä sanoja, jolloin taivutuksen malleina voivat olla esimerkiksi sellaiset kuin Saimaa : Saimaaseen ja taivas : taivaaseen.
Kielikello - kielenhuollon tiedotuslehti
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1560" onclick="window.open(this.href);return false;
ไม่เป็นไร
Zen, I haz it.

Potki etuja!

Kuvake
Antti
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 59
Viestit: 698
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Tykännyt: 13 kertaa
Tykätty: 47 kertaa

Kieli(kn)oppia

#686

Viesti Antti » kesä 29, 2015, 16.04

Kuten noista Mikan linkittämistä Kielikello-otteistakin voinee päätellä, "Thaimaa", "Ahvenanmaa" ja "Uusimaa" ovat problematiikkojensa kannalta erilaisia tapauksia.

Nopeasti tiivistettynä:

"Thaimaa" on osittaisena käännöslainana (vrt. "Thailand" yms.) yhdyssana, jonka loppuosa on "maa", vaikka sitä ei aina sellaiseksi mielletä, joten taivutus horjuu. Tätä sivuten vitsailin joskus Burman eli Myanmarin nimeen liittyen:
Burman eli nykyisen Myanmarin nimen eri rekistereihin kuuluvat muodot äännetään paikallisella burman kielellä [bəmà] ja [mjəmà], jotka suomalainen voisi kuulohavainnon perusteella kirjoittaa kaiketi <Bömaa> ja <Mjömaa>. (Tämä sopisi itse asiassa yhteen naapurimaa Thaimaan kanssa; lisäbonuksena oikeakielisyysharrastajat voisivat riemuita osatessaan sanoa "Thaimaahan" mutta "Bömaaseen".)
(Samassa bloggauksessa on myös eräästä kissarodusta ja kungfu-termeistä!)

"Ahvenanmaahan" pätee sama epäsäännöllisyys kuin "Tampereeseen", eli käytetään ulkopaikallissijoja ("Ahvenanmaalla", "Tampereella") sisäpaikallissijojen ("Ahvenanmaassa", "Tampereessa") sijaan. (Paitsi tietysti esimerkiksi puhuttaessa itse sanoista, kuten tein edellisessä virkkeessä.)

"Uusimaa" on hieman erilainen yhdyssana, koska alkuosa on adjektiivi: nimen taustalla on oikeastaan "uusi maa", eli myöhemmin asutettu alue. Tällaisissa tapauksissa taivutus horjuu, koska nimi voidaan mieltää "uusimaaksi" eikä "uudeksi maaksi".

Ja dvandva-yhdyssana "Helsinki-Vantaa" ei taivu "Helsingin-Vantaan" samalla logiikalla kuin ihmiset eivät myöskään käy "parturissa-kampaamossa" tai syö "lihaa-makaronialaatikkoa".
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)

Kuvake
Mika
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 177
Viestit: 88792
Lauteille: Joulukuu 2004
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: Pilates, HIIT
Sivulajit: Girya, Yin-jooga
Takalajit: Tanglang
Tykännyt: 555 kertaa
Tykätty: 212 kertaa
Viesti:

Kieli(kn)oppia

#687

Viesti Mika » kesä 29, 2015, 16.22

Kiitos taas kerran hyvästä vastauksesta. :)

Tuo dvandva piti googlata. :D

Mutta tuo lentokenttä. Jos sanotaan Paasikiven-Kekkosen linja, miksi sitten sanotaan Helsinki-Vantaan lentokenttä? Kyse on kumminkin kahden samanarvoisen termin yhdistämisestä niin, että kumpikin on oma itsenäinen terminsä, eikä tuota yhdistelmää ole itsessään olemassa (ei siis ole paikkakuntaa nimeltään Helsinki-Vantaa).
ไม่เป็นไร
Zen, I haz it.

Potki etuja!

J23
nilkkaanpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 37
Lauteille: Maaliskuu 2013
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Kieli(kn)oppia

#688

Viesti J23 » kesä 29, 2015, 16.55

Ehkä Helsingin-Vantaan lentoasema kuulostaisi liikaa siltä, että Vantaa olisi osa Helsinkiä.

Kuvake
DeusVult
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 30
Viestit: 8451
Lauteille: Kesäkuu 2007
Paikkakunta: Helsinki
Tykännyt: 39 kertaa
Tykätty: 56 kertaa

Kieli(kn)oppia

#689

Viesti DeusVult » kesä 29, 2015, 17.03

Oikeastaanhan se onkin Helsingin kenttä vaikka sijaitseekin Vantaalla... :) Eihän nyt kukaa suomeen matkustava halua Vantaalle.
Peter Karis
DJJV Ju-Jutsu, historiallinen kikkailu.

Onko kuvittelu totuutta oikeaa?
Onko totuus onttoa kuvitelmaa? Liike vai staattisuus, vai Pieksämäen asemalla blues?

Kuvake
Doug
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 893
Lauteille: Lokakuu 2006
Paikkakunta: Järvenpää
Tykännyt: 3 kertaa
Tykätty: 3 kertaa

Kieli(kn)oppia

#690

Viesti Doug » kesä 29, 2015, 19.26

Mut sehän onkin oikeesti Seutula...
Questions are a burden to others;
answers a prison for oneself.
EKJT Kehäkarhut Järvenpää
Järvenpään Kehäkarhut


Vastaa

Lauteilla

Potkulaisia lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 kurkkijaa