Voit luoda tilin myös sosiaalisen median tunnuksillasi. Klikkaa alta. :)

Kuva

Kieli(kn)oppia

Pannu aina kuumana ja pöydissä tilaa. Keskustelua kamppailulajien ulkopuolelta.

Ylipotkijat: Totte, JanneM, Point, Tyttö

Vastaa
Kuvake
Antti
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 59
Viestit: 698
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Tykännyt: 13 kertaa
Tykätty: 47 kertaa

Kieli(kn)oppia

#691

Viesti Antti » kesä 30, 2015, 11.05

Mika kirjoitti: Paasikiven-Kekkosen linja
Tosiaan, kuten myös "Sapirin–Whorfin hypoteesi". Iso suomen kielioppi toteaa seuraavaa:
Jos yhdys- tai ajatusviivallinen sanayhtymä sisältää kongruentit osat, tämä kokonaisuus on yleensä asyndeettisesti rinnasteinen rakenne eikä yhdyssana, esim. sentin-parin (~ sentin parin) syvyinen, Paasikiven–Kekkosen linja [...]. Semanttisesti näiden kaltaisia ovat myös seuraavat tapaukset, joissa määriteosa ei kuitenkaan kongruoi: Helsinki-Vantaan lentoasema, Bukowski-Hörhammerin keväthuutokauppa (l), Bach–Gounod’n Ave Maria (L), [jäätanssipari] Rahkamo/Kokon (l).
Eli välillä noin, joskus näin, ja jos alkuosa taipuu, ei kyseessä ole yhdyssana.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)


Kuvake
Mika
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 177
Viestit: 88792
Lauteille: Joulukuu 2004
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: Pilates, HIIT
Sivulajit: Girya, Yin-jooga
Takalajit: Tanglang
Tykännyt: 555 kertaa
Tykätty: 212 kertaa
Viesti:

Kieli(kn)oppia

#692

Viesti Mika » kesä 30, 2015, 11.25

Nyt en aivan ymmärtänyt, miten toiset ovat yhdyssanoja ja toiset eivät ja toiset taipuvat ja toiset eivät, mutta ilmeisesti ammattilaisilla on tuohon perustelunsa, joten niin se sitten on. :)
ไม่เป็นไร
Zen, I haz it.

Potki etuja!

Kuvake
Antti
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 59
Viestit: 698
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Tykännyt: 13 kertaa
Tykätty: 47 kertaa

Kieli(kn)oppia

#693

Viesti Antti » kesä 30, 2015, 15.02

ISK on ihan puhtaan deskriptiivinen kielioppi, eli se kuvaa kieltä eikä säätele sitä. Lisäksi kannattaa muistaa, että vaikka yhdyssanaksi mielletään arkikäytössä yhteenkirjoitettu sana, kielitieteellisesti yhdyssanuus ei riipu yksittäisen kielen oikeinkirjoituskäytännöistä: "compound word" on myös yhdyssana, vaikka sen osat kirjoitetaankin erikseen.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)

Kuvake
MikaM
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 7
Viestit: 3271
Lauteille: Marraskuu 2009
Paikkakunta: Kaarina
Etulaji: Jumppa
Takalajit: Judo, nyrkkeily, Bujinkan, Defendo, Hokuto, kb, Wing Tsun
Tykännyt: 21 kertaa
Tykätty: 66 kertaa

Kieli(kn)oppia

#694

Viesti MikaM » heinä 1, 2015, 09.14

Point toisaalla: Siskoni ja äitini ovat juristeja (ja vielä julkisella puolella). Minä ja isäni taas katsomme maailmaan "kaupallisten"-lasien läpi.
Montako perheenjäsentä? On tämä kieli erikoinen.
"When you talk, you only repeat what you already know. But if you listen, you may learn something new."
- Dalai Lama

Kuvake
Mika
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 177
Viestit: 88792
Lauteille: Joulukuu 2004
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: Pilates, HIIT
Sivulajit: Girya, Yin-jooga
Takalajit: Tanglang
Tykännyt: 555 kertaa
Tykätty: 212 kertaa
Viesti:

Kieli(kn)oppia

#695

Viesti Mika » elo 5, 2015, 07.30

Poikkiviiva palaa seiskaan. :peukku: Tuo viiva pienessä q-kirjaimessa on kyllä hiukan hassu, mutta ymmärrän syyn sille.

Kuva

Kuva

Kouluissa aletaan opettaa uusia "pulleampia" kirjainmerkkejä – vaihtokuva näyttää, miten kirjaimet muuttuvat - Koulu - Kotimaa - Helsingin Sanomat
http://www.hs.fi/kotimaa/a1438653147427?jako=3a1343fb970c562c1d3c53bf87f40165&ref=og-url" onclick="window.open(this.href);return false;
ไม่เป็นไร
Zen, I haz it.

Potki etuja!

Kuvake
DeusVult
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 30
Viestit: 8451
Lauteille: Kesäkuu 2007
Paikkakunta: Helsinki
Tykännyt: 39 kertaa
Tykätty: 56 kertaa

Kieli(kn)oppia

#696

Viesti DeusVult » elo 5, 2015, 08.11

Miksi näissä uusissa kirjaimissa on tuollainen pieni kursiivi?
Peter Karis
DJJV Ju-Jutsu, historiallinen kikkailu.

Onko kuvittelu totuutta oikeaa?
Onko totuus onttoa kuvitelmaa? Liike vai staattisuus, vai Pieksämäen asemalla blues?

Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 52
Viestit: 15633
Lauteille: Joulukuu 2007
Tykännyt: 472 kertaa
Tykätty: 203 kertaa

Kieli(kn)oppia

#697

Viesti Lasse Candé » kesä 6, 2018, 22.45

Lukio on nykykreikaksi "lykeio" (antiikiksi niillä kirjaimilla "Λύκειον") ja nykymuoto äännetään jotakuinkin "likio".

Tämä wikipediasivu...
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Lyceum
...kertoo settiä, mistä voisi nopsaa päätellä, että sanamme "lyseo" tulee tuosta antiikin kreikan sanasta, mutta latinan version kautta:



"Lyceum is a Latin rendering of the Ancient Greek Λύκειον (Lykeion), the name of a gymnasium in Classical Athens dedicated to Apollo Lyceus.
(...)
(note that in classical Latin the "C" in lyceum was always pronounced as a K, not a soft C, as in modern English)."




Jotenkin ajattelin kreikkalaisten tuttujeni kanssa että meidän "lukio" on heidän "lykeio" ja että siis juuri on siellä. Ei kovin outo juttu että joskus ennen ajattelin toisin ja nyt ahaa-elämyksenä hokasin saman kuin aiemminkin, että "lukio" on se paikka missä luetaan.

Mutta miten mahtaa alunperin olla? Mikä on lukemis-sanan alkuperä, miten lukio sai nimensä ja onko tällä yhteys Λύκειον-Lyceum-Lyseo-juureen?

Tuliko jopa lukemis-sana lukio-tyypin sanasta? Kreikan lukeminen ei ole lähelläkään tätä. Kaveri keksii joitain nimiä ja kreikan sanan sudelle, jotka muistuttavat lykeionia, kun oikein pumppasin.


Mitenköhän tämä kokonaisuus pelittää?

[mention]Antti[/mention]
You may say that I'm a dreamer
But I'm not

- John Lennon

Lassen treenituumailuja fiiliksen mukaan

Kuvake
Antti
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 59
Viestit: 698
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Tykännyt: 13 kertaa
Tykätty: 47 kertaa

Kieli(kn)oppia

#698

Viesti Antti » kesä 7, 2018, 14.07

Se Ateenan "lyseo" on nimetty juuri tuon Apollon Lykeioksen temppelin mukaan, eli siinä mielessä kaverisi osuu oikeaan, että sanalla on yhteys suteen: adjektiivi λύκειος tarkoittaa suteen liittyvää, ja susihan on kreikaksi λύκος. Historiallisesti kyseessä on sama sana kuin latinan lupus ja vaikka ruotsin ulv, mutta mihinkään suomen sanaan se ei tiettävästi liity. (Suomessa ja sukukielissä esiintyvää lukemista ja laskemista tarkoittavaa sanaa lukea on kyllä vissiin yritetty yhdistää kreikan λέγειν- ja latinan legere-verbeihin, siis esittää indoeurooppalaiseksi lainaksi.) Tuskin lukion ja lykeionin äänteellinen samankaltaisuus mitään sattumaa kuitenkaan on, vaan eiköhän Reinhold von Beckerillä ole ollut klassinen malli mielessään sanaa keksiessään.
Potkulaiset jotka tykkäävät kirjoittajan Antti viestistä (yhteensä 2):
Lasse CandéMika
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)

Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 52
Viestit: 15633
Lauteille: Joulukuu 2007
Tykännyt: 472 kertaa
Tykätty: 203 kertaa

Kieli(kn)oppia

#699

Viesti Lasse Candé » kesä 7, 2018, 14.27

Sitä spekuloin kaverillenikin, että sana varmaankin tulee lukemisesta, lukio on paikka jossa luetaan. Mutta että sanan keksijä ehkäpä oli ilahtunut siitä, että sana myös muistuttaa kreikan sanaa ja siis tietyssä mielessä tuli tuplat.

Kiitoksia täsmävastauksesta!
You may say that I'm a dreamer
But I'm not

- John Lennon

Lassen treenituumailuja fiiliksen mukaan

Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 52
Viestit: 15633
Lauteille: Joulukuu 2007
Tykännyt: 472 kertaa
Tykätty: 203 kertaa

Kieli(kn)oppia

#700

Viesti Lasse Candé » elo 13, 2019, 12.38

Oli mielenkiintoinen pähkäily kun yksi kysyi mikä tinnitus on ruotsiksi. Siitä päästiin siihen että jengihän sanoo verbinä "tinnittää", mikä kai olisi oikein, jos sana olisi suomenkielinen ja se olisi tinnitys y:llä. Jengi kuitenkin sanoo noin.

Niinpä guuglasin asiaa hieman ja löysin kielitohtorin:

http://www.kielitohtori.fi/suomen-kielenhuollon-kysymys/tinnitus-vai-tinnitys

(Sisältö kokonaisuudessaan.)
Musiikin oppikirjoissa puhutaan "tinnituksesta". Onko "tinnitus" oikea muoto "korvien soimista" tarkoittavalle sanalle? Eikö verbi ole kuitenkin "tinnittää"? Joten pitäisikö kantasanan olla "tinnitys"?




Tätä on varmaan miettinyt moni muukin, ja epätietoisuus on ymmärrettävää. Vaivan nimi tinnitus ei nimittäin ole alun perin suomen kielen sana, vaikka se siltä vaikuttaakin, vaan termin juuret ovat latinassa (tinnitus; tinnire 'soida').

Tinnitus-sanasta on sitten johdettu verbi tinnittää, jonka sanakirja tosin mainitsee olevan sävyltään arkinen. Arkikielessä voi käyttää muotoja tinnitys tai tinnittäminen, mutta virallisesti – ja erityisesti lääketieteellisissä yhteyksissä – oikea muoto on tinnitus.

Minulla oli jotain muutakin asiaa tähän ketjuun, mutta en enää muista mitä. Mutta pidän tuota kuviota mielenkiintoisena että kun latinan sana muistuttaa suomalaista perusmuotoa ilmiöstä, niin siitä on väännetty verbimuoto tätä logiikkaa mukaillen. Ja siis menee vielä hieman huti.

Ja kyllä, se on sama "ruotsiksi", vähemmän yllättäen kun kyseessä on lääketieteellinen termi.
You may say that I'm a dreamer
But I'm not

- John Lennon

Lassen treenituumailuja fiiliksen mukaan

Kuvake
Antti
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 59
Viestit: 698
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Tykännyt: 13 kertaa
Tykätty: 47 kertaa

Kieli(kn)oppia

#701

Viesti Antti » elo 15, 2019, 18.34

Lääketieteen termistä ”tinnitus” on johdettu verbi ”tinnittää”, josta on johdettu substantiivi ”tinnitys”. Ei viimeksi mainitussa mitään erityisen väärää ole, vaikkei se ko. vaivan lääketieteellinen nimi olekaan. Viittaan edelliseen kommenttiini aiheesta:

https://potku.net/forum/viewtopic.php?p=549976#p549976
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)

Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 52
Viestit: 15633
Lauteille: Joulukuu 2007
Tykännyt: 472 kertaa
Tykätty: 203 kertaa

Kieli(kn)oppia

#702

Viesti Lasse Candé » elo 15, 2019, 20.07

Kappas, täällä oli jo käsitelty aihetta. No kertaus on opintojen emo.
You may say that I'm a dreamer
But I'm not

- John Lennon

Lassen treenituumailuja fiiliksen mukaan


Vastaa

Lauteilla

Potkulaisia lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 kurkkijaa