Unohdettu suomalainen kalastuskeksintö

[Timpa]

Käsi pystyyn, moniko tuntee tämän vempeleen?
Veikkaan ettei yhtäkään kättä nouse. Pikahaulla netistä ei löydy tästä yhtään osumaa. Taisto Koskinen kehittänyt 80-luvulla. Hän on mielestäni jo kuollutkin ajat sitten, ja liittyiköhän kuolemaan jotain traagistakin?

[MikaM]

Vaan tuleeko kalaa?

[MtJ]

Riippuu syötistä, jso ajatellaan vaikka haukea, niin sillehän kelpaa aivan kaikki. Ja pidemmällä siimalla pohjaan laskien tulee mateitakin, olettaen että syötti on hengetön.

[Timpa]

Kokeillut en ole. Mutten näe mitään syytä, miksei tulisi. On kuin perinteinen mato-onki; lisänä isku-ominaisuus.
Yksi turkkilainen hemmo Tubessa jo kyselikin mistä tällaisen saisi, mutta mennyttä mikä mennyttä.

[MtJ]

Ebaysta löytyy vastaavia, hinnat 0,89-5 euroa. Hakusanalla fishing feeder automatic tackle tai fish spring trap.

[tapsaattori]

Kenties iskukoukun tapaan passiivisena pyydyksenä.. ?Perus mato onki hommiin en näe paljo lisäarvoa.

[MtJ]

Yksinkertaisempi muoto tästä on se, että käytetään lautaa (metrihalkoa) polona ja laitetaan koukkuun syötti. Esim. kokonainen särki. Tätä kutsutaan "kesäkoukuksi". Passiivinen pyydys, joka näyttää kun kala käy kiinni. Noita kun pistelisi jonkun 7-10 kappaletta pyyntiin ja jäisi tarkkailemaan tilannetta, niin hyvinkin voisi saada saalista ihan eri tavalla, kuin pelkällä mato-ongella. Määrät voisi olla jopa ihan kohtuu suuriakin.

Tästä on sitten taas oma versionsa, eli pitkäsiima, jolla saadaan erittäinkin suuria saaliita koukkukalastuksella. Se siiman nosto on vaan omanlaisensa operaatio, mutta muuten vanha ja mielenkiintoinen pyyntimuoto kyllä.

[MikaM]

Siimaa vedeltiin kesämökillä joko porukalla tai yksin. Yksin soudellessa siima oli isovarpaassa kiinni. Sitä laskettiin joltain neliskanttiselta kelalta veteen ja siihen se kelattiin takasinkin. En kyllä muista edes koukkujen määrää.
googlasin, vetouistelusta kyse ja käsikela. Yksi koukku. Kalaa ei (niinku ikinä) tullu.

[MtJ]

Juu, uisteluahan tuo, meillä monesti oli kolmekin kelaa samaan aikaan vedossa. Suurin järvilohi Päijänteeltä tuolla metodilla oli lähelle 7kg, hauki jonka setä nosti, oli 12,1kg. Nimenomaan uistelemalla.

Mutta isänisä olikin Pylvänäisen Toivon kalakavereita, niillä oli jo jotain tietoa mistä Päijänteeltä kalaa saa:
https://yle.fi/uutiset/3-6709920

Edit: Pylväläinen kävi meiän kotitilan saunassa reissuillaan aina nukkumassa, kun ei viitsinyt pitkää soutumatkaa illan päälle lähteä vetämään. Kyseessä sen verran vanha ukko kuitenkin, että itsellä ei muistikuvia ei Pylväläisestä, papalla niitä kyllä oli paljonkin. Toinen vastaava kala-ukko Etelä-Päijänteellä oli "Pääsykiven pappa", joka istui aina samassa paikassa ongella, liikahtamatta vuosikymmeniä kestäneen uransa aikana kertaakaan muualle kalaan.

Näitä tarinoita muistaisin kyllä, tavallaan kutkuttaisi kirjoittaa ne ylöskin, mutta ei niistä kyllä leipä irtoa.

[Timpa]

Kansanperinteen kannalta olisi hyvä teko laittaa ne tarinat paperille. Mittaamaton on se paikallistietouden määrä joka menee väen mukana hautaan.

Oma pieni tekoni oli tuoda tuo Taisto Koskisen innovaatio ainakin hetkeksi päivänvaloon. Sekin on oma palansa suomalaista historiaa, vaikkakin vain äärettömän pieni.