Onko luotiaseharrastus kamppailulaji?

[planter]

Mielenkiintoisia mielipiteitä ja asioita.

Kamppailu aseella tai ilman on kamppailua.

Karatessa ja muissa itämaisissa sotataidoissa oli mukana ase ( veitsi, nunchaku, katana jne.) elettiin ennen pistoolin syntymistä. AD2007 pistooli on väline joka korvaa esim. jousen, lingon, kapulan tms..

Tämä virkamies oli siniasuinen jolla oli 44mag. reidellä ja aika oli 90-luvun alkua.

Olen M.... mukana kamppaillut pistoolin kanssa ja ilman, kamppaillut pistoolin halussapidosta. Jos potentiaalinen kohde (vihollinen) on liian lähellä ja et ehdi toimia niin kuin pistoolilla on tarkoitus muuttuu pistooli torjunta- ja lyömävälineeksi. Siksi suosin metallirunkoisia pistooleja.

Et semmoista.

[psykoosi]

Voi kuttaperkka-runkoisillakin aseilla lyödä.

[Mjölnir]

Voi kuttaperkka-runkoisillakin aseilla lyödä.

Samaa mieltä. Vaikka aseen massa on pienempi, niin osumakohta kuitenkin suurella todennäköisyydellä on metallia.

Itse en lähtisi valitsemaan ampuma-asetta sen lyöntiominaisuuksien perusteella. Kuitenkin se päätehtävä on projektiilin sylkeminen. Ja kun 99,9% ajasta asetta vain kannetaan mukana, niin valintakriteerejä mielestäni ovat mukanakannettavuus, piilotettavuus, mukavuus, helppohuoltoisuus ja käyttämisen yksinkertaisuus.

[Filipino]

Pakko kauhoa omallakin lusikalla. Aseharrastus on perinjuurin eri lähtökohtaista aseharrastajille kuin aseharrastus on monelle budo-/taistelu-tai jopa kamppailu-urheilun harrastajalle. Mutta miten sitten tuota kamppailullisuutta voidaan mitata - muutoinhan se ei sitä ole -vai? Ehkäpä hieman nykyvääristyneessä muodossa puhtaasti "valaistumista" etsivät budoilijat pitävät metoodiaan ITSENSÄ kehittämisenä. Joku ammunnan harrastaja motivoi kaiken tarmonsa puristavan laukauksen ja jyvän tarkkailuun lopputuloksena onnistunut laukaus. Se riittää hänelle. Ihmistä ei voi ampua mutta vakavammin ruutiaseiluun suhtautuva haluaa kokeilla kestääkö pää. Tämä onnistuu lain sallimissa rajoissa vain urheilussa sääntöjen rajaamana. Mutta stressikynnys harjoittuu eli kestääkö pää suorituspaineet.

Sama on kamppailu-urheilussa. Niinkuin aseurheilussa myös kehässä/ tatamilla/ what ever on tarkoitus kuitenkin mitellä vielä uudestaan. Eli kyseessä on peli. Mitä hyötyä tästä kokemisesta sitten on? Tottumukset ja saadut rutiinit sopivat vain pieneen osiin "varsinaista taistelua" => moderneissa asetoimintalajeissa tähtääminen (eri muodoisaan/ etäisyys: luistin yläpinta - jyvä), laukaisu, mielen hallinta (tapellaan muita vastaan argumentteina aika ja osumat ja tappiona osaamattomaksi alistujaksi leimautuminen), kehon reaktion ja motoriikan kehittäminen + jne. Ja seuraavaan tapahtumaan edellisen virheiden analyysi, korjaaminen harjoittelulla ja uusi yritys ja uudet virheet. Ja taas prosessi alusta.

Kamppailu-urheilussa pätee ihan sama. Siis yksittäinen korrelaatio: käden ja jalan taito, silmän ja aivojen yhteistyö, ajoitus, pelon voittaminen, turpaan saannista piittaamattomuus, loppuun saakka yrittäminen + jne. Mutta se miten tuo paketoidaan urheiluareenoilla on tietenkin toinen juttu. Yhtä vähän kokonaisuus toimii kun säännöt sallii vain taisteluteknisestiambutoidut tekniikat ja sen mukaisen taktiikan. Mutta "sanshin" on yhteistä kaikille taidoille. Isäni kokemusperään kuului verrata taistelukenttää urheiluun: ero on vain se, että "maahan lyöty" ei koskaan enää noussut ylös.

Nämä - sekä kamppailun että asepuolen wannabeSUURÄÄNET - eivät koskaan ole saaneet kunnolla turpaan tai uskaltaneet otella eivätkä ilmestyneet ampumalinjalle. Miksi? Siksi: itseään nolaamaan! Pelko, kun tämä tapahtuisi uudestaan, uudestaan .....

[tekuruma]

Hei älkääs unohtako SKM:ää (sotilas krav maga) siinä reenataan potkuja,lyöntejä nyrkillä ja aseella. Kovat ammumme sitten maaleihin .

Mielestäni se on täyttä kamppailua ,johon kuuluu ase yhtenä tärkeänä osana .Voihan olla että joku joskus pelastaa" ihmis henkiä "osaavalla aseen käytöllään.Meidän historiammekin kertoo sen.

[uku]

Jos iskuri laukeaa ja luoti lähtee, se ei ole kamppailua. Jos pistoolinperä tai muu osa aseen kuitenkaan laukeamatta iskeytyy kyynärvarteen, kaulaan, takaraivoon, polveen, se on kamppailua.

Yksinkertaista.

[Mjölnir]

Jos iskuri laukeaa ja luoti lähtee, se ei ole kamppailua. Jos pistoolinperä tai muu osa aseen kuitenkaan laukeamatta iskeytyy kyynärvarteen, kaulaan, takaraivoon, polveen, se on kamppailua.

Yksinkertaista.

Entä, jos tilanne alkaa siten, että vastustaja hyökkää puukolla lähietäisyydeltä, torjut lyönnin, kontrolloit kamppailevaa vastustajaa, yrität horjuttaa ja saada sen verran tilaa, että vedät asekädellä aseen esiin ja ammut kosketuslaukauksia niin kauan, kunnes hyökkääjä putoaa tai patruunat loppuvat, jonka jälkeen käytät tarvittaessa asetta lyömäaseena, kunnes saat tilaa tehdä häiriönpoiston?

Onko se ei-kamppailua välissä, kun puristetaan liipasinta..

Onko shuriken-jutsu ei-kamppailua? Entä veitsen heitto?

Mielestäni kaikki sotilastoiminnan osa-alueet, jolla tähdätään vastustajan tuhoamiseen tai neutralointiin ovat kamppailua. Enemmän vaikuttaa se, miten sitä harjoitellaan.

[uku]

Jos iskuri laukeaa ja luoti lähtee, se ei ole kamppailua. Jos pistoolinperä tai muu osa aseen kuitenkaan laukeamatta iskeytyy kyynärvarteen, kaulaan, takaraivoon, polveen, se on kamppailua.

Yksinkertaista.

Entä, jos tilanne alkaa siten, että vastustaja hyökkää puukolla lähietäisyydeltä, torjut lyönnin, kontrolloit kamppailevaa vastustajaa, yrität horjuttaa ja saada sen verran tilaa, että vedät asekädellä aseen esiin ja ammut kosketuslaukauksia niin kauan, kunnes hyökkääjä putoaa tai patruunat loppuvat, jonka jälkeen käytät tarvittaessa asetta lyömäaseena, kunnes saat tilaa tehdä häiriönpoiston?

Onko se ei-kamppailua välissä, kun puristetaan liipasinta..

Onko shuriken-jutsu ei-kamppailua? Entä veitsen heitto?

Mielestäni kaikki sotilastoiminnan osa-alueet, jolla tähdätään vastustajan tuhoamiseen tai neutralointiin ovat kamppailua. Enemmän vaikuttaa se, miten sitä harjoitellaan.

Ymmärrän pointtisi, mutta en ymmärrä miksi käyttää kuvailemallasi tavalla luotiasetta puukkoa vastaan? Uskon, että sinä ainakin voisit tehdä muutakin, kuin alkaa roiskimaan?

Sama periaate pätee shuriken-jutsuun tai veitsien heittoon tai vaikkapa rengasraudan viskomiseen. Jos ei muuta ole tehtävissä säästääkseen itsensä ja vastustajansa, niin sitten, mutta se ei ole enää kamppailua. Se on selviämistä, hätävarjelua.

Eri asia.

[Mjölnir]

uku, jäämme tästä asiasta näköjään erimielisiksi.

kyllä minä noteeraan hätävarjelun harjoittelun myös kamppailuharjoitteluksi. Mutta ei saivarrella enempää terminologiasta.

[uku]

uku, jäämme tästä asiasta näköjään erimielisiksi.

kyllä minä noteeraan hätävarjelun harjoittelun myös kamppailuharjoitteluksi. Mutta ei saivarrella enempää terminologiasta.

Uskon, että olemme samaa mieltä. Menee terminologian piikkiin.

Itse en ainakaan erottele hätävarjelua ja perustreeniä toisistaan, molemmat kulkevat käsi kädessä, koska ne ovat sama asia. Harjoittajien ero syntyy mentaalipuolella ja ne ongelmat näkyvät tilastoissa ja kaduilla.

[Kari Aittomäki]

Mukavia pointteja.

Uku, ihan vaan selvyyden vuoksi.
Tilanteessa laukaistu luoti.
Eikö siis mielestäsi luodin matkaan lähdettäjä kamppaile?

Kun Musashi löi miekalla, löikö teräs vai miekkapyhimys?
No, se olikin jo kannanotto.


Yllättävää tämä kamppilulajin assosioiminen urheiluun, itte kun olen aina nähnyt urheiluversiot potemkinina.

[uku]

Mukavia pointteja.

Uku, ihan vaan selvyyden vuoksi.
Tilanteessa laukaistu luoti.
Eikö siis mielestäsi luodin matkaan lähdettäjä kamppaile?

Kun Musashi löi miekalla, löikö teräs vai miekkapyhimys?
No, se olikin jo kannanotto.


Yllättävää tämä kamppilulajin assosioiminen urheiluun, itte kun olen aina nähnyt urheiluversiot potemkinina.

Uskon olevani oikeassa väittäessäni, Kari, että Musashin lyödessä miekalla ei ollut enää kyse teräksestä tai mistään v*tun miekkapyhimyksestä. Tilanne on eri asia kuin teoria ja viitatessasi Musashiin, uskallan väittää näin tässä viitekehyksessä ottaen huomioon hänen taitonsa ja ajatusmaailmansa.

Go Rin No Sho antaa aika selkeän kuvan kuinka toimia väkivaltatilanteissa, ja uskoakseni sinulla on tilanteissa toimimisesta aika selkeä kuva, kuinka asiat välillä tapahtuvat ja eivät tapahdu.

Asioita tapahtuu, virheitä tapahtuu, mutta perimmäinen pyrkimys ratkaisee.

Ja nyt puhun harjoittajan näkökulmasta, en katukilarin.

Kun luoti lähtee, se on peruuttamatonta. Se on nähty.

Kun miekka heilahtaa, jotain voi vielä muuttaa, koska miekka ei koskaan vertaudu luotiin lähdön kannalta. Miekan käyttö on ajatuksessa, luoti on välineessä. Sama periaate pätee nyrkkiin, kyynärvarteen, polveen, jalkaterään, kaikkiin kehon osiin - käyttö on ajatuksessa, ei välineessä.

Kehon käyttö välineenä ja välineen käyttö kehon osana vaatii ajatusta, usein tiedostamatonta, harjoittelun tuloksena. Kuka vain voi vetää liipaisimesta ja tehdä peruuttamatonta, sitä ei voi verrata esimerkiksi pesäpallomailaan, vaikkapa tuhovoiman osalta. Sama pätee miekkaan, mutta miekkaa ei käytetä samalla tavoin kuin luotiasetta. Harjoittajan näkökulma, ei katukilarin.

[Naked]

Sama periaate pätee shuriken-jutsuun tai veitsien heittoon tai vaikkapa rengasraudan viskomiseen. Jos ei muuta ole tehtävissä säästääkseen itsensä ja vastustajansa, niin sitten, mutta se ei ole enää kamppailua. Se on selviämistä, hätävarjelua.

Eri asia.

Shurikeneita käytettiin varsin usein nimenomaan hyökkäämiseen. Joko niin, että ensin shuriken kaverin kätöseen ja miekalla nirri pois, tai sitten shurikenillä pakenevaa jalkoihin ja miekalla nirri pois.

Aika eri asia kuin, vastustajan "säästäminen".

[Filipino]

Mielestäni kaikki sotilastoiminnan osa-alueet, jolla tähdätään vastustajan tuhoamiseen tai neutralointiin ovat kamppailua. Enemmän vaikuttaa se, miten sitä harjoitellaan.

Kullakin linjaansa kulkevalla on aina omat määritteensä. On oltava, jottei plagioi ... liikaa!? Itse toteutan omaa polkuani jakamalla asiat neljään: kamppailu, itsepuolustus, voimankäyttö ja taistelu. Kussakin on omat toteutustapansa .. eli siis "miten sitä harjoitellaan". Itse määritän käsitteen "kamppailu" puhtaasti urheilutyyppisenä toteutuksena. Lillukkaa ...

[Mjölnir]

Tosiaan, määritelmäasia: kyseessä on siis lähitaistelu, jota kommentoin. Minä jaan opettamani asiat kolmeen osa-alueeseen: lähitaistelu, voimankäyttö ja itsepuolustus. Kamppailua minä en opeta, jätän sen niille, jotka sitä osaavat.