Tehokkaimmat lähitaisteluaseet

[Kari Aittomäki]

Vierailin Rikosmuseossa 1983 ja tuolloin noita takavarikoitua pelejä pääsin näkemään. Mutta tuo luotinyrkkirauta taitaa olla aika harvinaisuus, jossain Steven Seagalin mestariteoksessa vilahti samanaihioinen tykki, pyöreäkahvainen jokin jossa liipausmekanismi tapahtui puristamalla.

En kyllä tiedä vehkeelle nimeä, ehkä rikosmuseoitten sivuilta saattaisi löytyä.

[Andy]

Kari tarkoittaa nyt ilmeisesti Le Protecteur-pistoolia:



Sen tarkoitus ei kyllä varsinaisesti ole toimia nyrkkirautana. Saman tyylisiä ovat myös Le Gaulois:



ja Tribuzio:

[kojiro]

http://www.elisanet.fi/wfan/strangefire" onclick="window.open(this.href);return false; ... ire07.html

tuossahan se näkyisi olevan teräojossa.

Mutta tätähän ei näköjään enää etsitykään. (huomasin juuri)

[Ikuinen Oppilas]

Mikäs noissa lienee kaliberi ?

[Andy]

Jotain pienehköjä ja jo aikaa unohtuneita museopatruunoita nuo ampuvat. Patruunoita on tuskin valmistettu 20-luvun jälkeen.

[Paappa]

Erityisen hienoja ovat ne aseet, jotka on tehty ennen kuin tuotantotalousinsinöörit pääsivät koskemaan tuotantoprosessiin. 30-luvun mauserkiväärit, Parabellum-pistooli, vanhat Smitikan revolverit jne. Tehty mustasta teräksestä ja pähkinäpuusta raaka-aineista ja koneistuksesta tinkimättä. Turhatkin kohdat viimeistelty.

Mutta niitä saa myös Suomesta, se ei ole ongelma.

Olenpa muutaman laukauksen ampunut kaverin suojeluskuntakiväärillä, joka oli ilmeisesti tehty hiukan rivikivääriä paremmin. Erittäin hyvä liipaisu ja muutenkin tarkka peli. Aivan alkuperäisessä kunnossa. Hiukan häiritsi erittäin mukava rautainen perälevy, 7.62x53 R kuitenkin hiukan potkaisee johonkin nykyiseen rynkkyyn verrattuna. Olen huono ampuja, mutta eräs saman kaveriporukan jäsen kaatoi sillä peltisen kanankuvan 200 metrin päästä. Kaverilta pääsi Freudilainen lipsahdus: "Jumalauta, siinä olisi Venäjä kellistynyt!" Asegenre huomioon ottaen annoimme epäasiallisen kommentin anteeksi.

[Kari Aittomäki]

Vanhat pelit ON kauniimpiä, näin se on. Mullakin on tietsikkapöytänä sellanen vanhan Singerin eli ompelukoneen valurautainen jalkaosa, hyvin kaunis, vahva ja kestämään tehty.
Sain kerran Tukholmassa käpälöidä sellasta piilukkomallista kaksintaistelupistoolia, aivan tavattoman kaunis esine.
Ja aseeksi tarkoitettu, hyrisi mukavasti munasissa.

Tollanen Protecteur ois kyllä kiva peli, saishkohan tuota kustomoitua 22 magnumille? Tehtiin kerran Venäjän telkkarille pikku demo, ammuin ysimillisellä kiinalaisen kevyen panssarilasiin joka ei tietenkään hajonnut. Ja sitte kakkosella eli pienarimagnumilla läpi että sirahti.
Missähän se kasetti muuten menee? Ei pitäis ikinä lainata mitään.

Onko kelle tuttu se ranskalaismustalaisten kaksiteräinen linkkari, siis kaksiteräinen merkityksessä 2 erillistä terää kahvan eri päissä?
On kai ollut aika yleisessä käytössä juuri tuolloin savaten kulta-aikana.
Tuo kämmenpistoolikaliiperi taitaa olla aika lähellä 5,jotakin. Ehkä jopa 7,65 lyhyt.
Meillä kävi ampuamistreenissä eräs sälli joka sellasta pikkupyssyä esitteli, viiden millin luoteja sylki ja aivan tehokas oli. Samalla mallilla on joku ammuttu Kolmensepän patsaalla joskus 50-luvulla.

Olen muuten erimieltä Coltin rumuudesta.
Onhan ne kolhoja mutta silti. Vaikka se Wyatt Earpin käyttelemä pitkäpiippu, jonka nimeä en nyt muista. Sen freudilaisempaa asetta saa hakea.

[Kuhmu]

Muistaakseni oulun työstökeskus tai joku vastaava teki /tekee tuon gauloise-pistoolin tyylistä 22patruunaa ampuvaa asetta.

[Andy]

http://www.ouluntyostokeskus.com/aseet.htm" onclick="window.open(this.href);return false;

.22WMR:n ongelma lyhytpiippuisissa on se, että patruunat on tehty pidemmälle piipulle. Eli suht hidasta ruutia iso määrä. Pistoolista kun läväyttää, niin suurin osa ruudista palaa piipun ulkopuolella. Tuloksena iso suuliekki, kova pamaus ja heikko teho. Kun kyse on reunasytytteisestä, ei patruunoita voi oikein tehdä itsekään, kun ei saa mistään latausholkkeja. Läpäisyhän on pienikaliiperisilla usein hyvä, mutta reikä on pieni.

Arkistolähteeni kertovat Le Protecteurin kaliiperivaihtoehdoiksi 6mm ja 8mm sekä Ameriikan versiolle reunasytytteisen .32:n. Tribuziota tehtiin vain 8mm keskisytytteiselle, joka ei varmaan ole sama patruuna kuin Le Protecteurissa. Myös Le Gaulois ampui jotain 8mm patruunaa.

Paapan suojeluskuntakivääristä vähän, vaikka kyseessä ei mikään lähitaisteluase olekaan pl. pistin. Minä en pidä Mosin-Nagantia oikein minään, vaikka sillä onkin Suomessa mainetta. Tsaarinvenäläistä bulkkisuunnittelua, jossa ei ole oikein mitään muuta hyvää kuin yksinkertainen ja halpa rakenne. Lisäksi vaarallinen, koska hylsyrikon sattuessa sälekanava johtaa palokaasut suoraan ampujan silmään. Mutta Venäjällä on aina ollut musikan henki halpaa.

Suomalaiset kiväärit tehtiin - tai pikemmin koostettiin, koska mm. lukonkehyksiä ei ole Suomessa koskaan tehty alkuperäisinä - kohtuu hyvällä laadulla, mutta mekaanisena laitteena esim. Saksanmauser on sata kertaa vakuuttavampi. Lisäksi se on ilmeisesti turvallisin ase mitä vuoteen 2006 mennessä on suunniteltu ajatellen ase- tai hylsyräjähdyksiä. Sinänsä toki hyvä suoritus, että TAK 85 on rakennettu Mosinin lukkoon ja on käytössä 116 vuotta alkuperäisen konstruktion suunnittelun jälkeen. Armeijan rahatilanteen tuntien en kyllä epäile, ettemmekö juhlisi vielä Mosinin 150-vuotispäivääkin...

[Kyynikko]

Andy: Siksipä Mauser-lukko on kustomoitujen suurriistakiväärien aihiona vallan suosittu. Se hylsy LÄHTEE ulos...

Kari: Epäilisin pitkäpiippu-mallin olleen ns. Buntline special, kyseisen lännenkirjailijan(?) mukaan joka valmistutti mallit ja lahjoitti ne...

[Andy]

Tuostapa tuleekin mieleeni, että maksimivaikutukseltaan tehokkain lähitaisteluase voisi hyvinkin olla joku suurriistakivääri kaliiperissa .577 Tyrannosaur tai .700 Nitro Express. Nehän on tarkoitettu nimenomaan kaatamaan lyhyeltä etäisyydeltä niin norsu, sarvikuono kuin hyökkäävä vesipuhvelikin.

Ja afrikansafarien hinnat muistaen, ovat yleensä sieltä hienommasta päästä tussareita.

[Kari Aittomäki]

Olipas kiva lyllerrellä aamulenkkiä ihan aidossa talvisäässä!
No, korkeakirjallisuutta lainatakseni:

"Minä metsästän, minä urheilumetsästän. Ammun jäniksiä. Ammun niitä norsukiväärillä. Olen aika huono ampuja, en osu usein. Mutta silloin kun osun..
Jeesus mitä jälkeä!"

Nämä afrikanpyssyt taitavat olla niitä rinnakkaispiippuisia kaunokaisia?
Pikkuisen kutia tuunaamalla saattaisi se jenkkien käyttämä "stopping power"-termi saada uusia merkityksiä.

Mitä meinaa reunasytytteinen? Tapaamissani luodeissa nalli on ollut nallihatun päässä, noin ylöjään.

Jos saatte jostain Brat kakkosen käsiinne, sälli värkkää hyvin realistisen tussarin putkesta ja tulitikuista. Myös käyttö harhautuksineen kaikkineen aivan täyttä tavaraa. http://www.imdb.com/title/tt0238883/" onclick="window.open(this.href);return false;
Ykkösosa on aivan loistava krimileffa ja tutuissa maisemissa kuvattu, peijakas. http://www.imdb.com/title/tt0118767/" onclick="window.open(this.href);return false;

Buntline-nimeä muistelin mutten ollu varma.
Ed Norton muuten esittelee Americanshootingia erittäin uskottavasti tässä leffassaan, aivan oiva painajainen muutenki.
http://www.imdb.com/title/tt0398027/" onclick="window.open(this.href);return false;

Vaan ettei totuus unohtuisi, tässä Tomppa C näyttää miten asetta käsitellään mano a mano.
" onclick="window.open(this.href);return false; ... ed&search=
joka toimikoon loppukommenttinani tehokkaimmasta aseesta.
Mindset.

[Andy]

Reunasytytteinen patruuna on sellainen, että nallimassa on puristettu hylsyn peräosassa olevan laipan sisälle etukautta. Iskurinpiikki lyö hylsyn reunaan ja lytistää sitä niin, että nalli saa riittävän iskun syttyäkseen. Koska hylsyn on oltava melko joustava, on patruunan maksimipaine pakosta alhainen ja teho pieni. Yleisimpiä reunasytytteisiä patruunoita ovat nykyään .22lr eli "piekkarinpaukku" ja .22WMR eli magnumpiekkari.

Keskisytytteisessä patruunassa nalli on erillisessä nallihatussa, joka on upotettu hylsyn peräosan keskellä olevaan nallitaskuun. Näin hylsystä saadaan lujempi ja lisäksi nallin voi poistaa ja hylsyn käyttää uudelleen.

Selostusta ja kaavakuvia: http://www.cruffler.com/trivia-October99.html" onclick="window.open(this.href);return false;

[Kuhmu]

Jos haluaa katsella oikeata aseenkäsittelyä, niin Teräasekeskuksen Sami Raunio On mies taitavasta päästä.

[MtJ]

Tämä käsitys haulikon haulien leviämisestä on valitettavan laajalle levinnyt (sanaleikki tarkoitukseton). Metsästäjän korjatkoot, mutta haulikon osumakuvio leviää muutaman sentin metrin matkalla (riippuen supistuksista ym seikoista).

Katkaistulla haulikolla hajonta ei ole kovin dramaattisesti isompaa, tai muuten sillä ei tee juuri mitään. Matemaatikot korjatkoot, mutta jos haulisuihku leviää vaikka 20 asteen kulmassa, niin jo muutaman metrin matkalla hauliparvi on niin harva, että osumat eivät todellakaan ole taattuja (paitsi jos ampuu lintuhauleilla, joilla taas täytyisi saada aika monta osumaa että sillä olisi todellista vaikutusta ihmiseen.

No korjataan nyt hiukan. Olen aikanaan 80-luvun lopussa käynyt metsällä katkaistulla haulikolla, joka oli tehty päällekkäispiippuisesta vehkeestä. 10 metrin jälkeen aseella ei tehnyt mitään, mutta eipä ollut tarkoituskaan - kun lintu tai jänis pomppasi jaloista, se oli aina vainaa tai haavakko, joka tippui siihen lähelle. Vehkeellä osui joka kerran. Kokeiltiin aseen kantamaa tietenkin "ladon seinään periaatteella". Kun matka läheni kymmentä metriä, haulit levisivät pahasti joka suuntaan, 15 metrissä rupesi olemana jo haulien välissä metrinkin heittoja. Lähitaisteluaseena katkaistu haulikko on kuitenkin erinomainen, matkana alle 10 metriä. Ei vaadi suurtakaan taitoa saada toiseen kymmenkunta reikää eri puolille kehoa. Katkaistu haulikko kiellettiin syystä laissa. Tosin se oikea käyttötarkoitus, eli huonon haulikon uusiokäyttö metsästyksessä meni siinä samalla.

Tavallisella haulikolla ampuessa lähelle reikä on sellainen kolmen sormen kokoinen aina johonkin 15 metriin asti (luonnollisesti vaihtelee ja 15 metrissä kuvio on jo laajempi). 50 metrissä haulikuvio on mallia katkaistun laukaus kymmenen metrin päästä. Sellaista haulikoista. Luitko muuten tuon ryntöhaulikkojutun? Mielenkiintoinen ase, tosin raskaahko sellainen.