Ampuma-aseopetus

[Aki Äijälä]

Ampumaseura voi valmentaa jäseniään ampuma-aseiden käyttöön, mutta bisneksen tekeminen asialla on luvanvaraista. Käytännössä asia koskee lähinnä kaupallisia ampumaratoja. Lupa on toki mahdollista saada.

Arpajais- ja asehallintokeskuksen näkemyksen mukaan kaikki sellainen ampuma-aseiden (koskee myös kaasusumuttimia) käyttöön kouluttaminen, josta peritään maksu, on luvanvaraista. Siis vaikka perisi vain omakustannehinnan ammutuista paukuista. Yhdistyksen jäsenistön kouluttaminen onnistuu mutta sen pitää siis tapahtua ilmaiseksi. Oma kantani on, että ovat tulkinneet aika omituisesti "kaupallista" ja "elinkeinonharjoittamista", mutta minultahan ei kysytä...

[Kari Aittomäki]

Mitenkäs saamanne asekoulutus, kuinka tiiviisti käsitellään ympäristön käyttöä eli taktiikkaa? Vaikkapa siten, että kuinka sen oman pää-hartia-linjan eli ihmishahmosilhuetin saisi rikottua tai sulautettua.
Entäpä liikkumista tulituksen kohteena?
Lähikamppailun lainalaisuudet paine-iskuineen?
Sekundäärisen aseen käyttöä?
Aseen esilleottoa poikkeustilanteessa?

sellasia juttuja..
Kerran ammuin melkein kikkelini poikki kun treeni ei ollut käsitellyt aseenvetoa autossa. Khäk, vieläki värisyttää..

[Pauli]

Mua ei paljoa haittaisi vaikka dikki tulisi ammuttuakin irtipoikki, kun sille ei näköjään mitään käyttöä ole (eilen 107 kerta ja edelleen vesiperä )
Jos vakavasti.. Niin taktiikkaa harjoitellaan enemmän, kuin tekniikkaa.

Autossa on joutunut kerran virka-apua antaessa todistamaan ammuskelua. Kohtuu hämmentävä kokemus niin pienessä tilassa (aseen ollessa aivan liian iso kunnolliseen käyttöön niin pienessä tilassa, varsinkin lipas tuntui olevan koko ajan tiellä). Liikkumisen tulituksen kohteena treenaaminen on muuten hauska ilmiö. Kyllä sitä treenatessa liikkuu, kuin duracell pupu. Oikeasti se liikkuminen on sitten aika hiljaista ja kohtuu työn takana, että eväkään hievahtaa.

[Ale]

Mitenkäs saamanne asekoulutus, kuinka tiiviisti käsitellään ympäristön käyttöä eli taktiikkaa? Vaikkapa siten, että kuinka sen oman pää-hartia-linjan eli ihmishahmosilhuetin saisi rikottua tai sulautettua.
Entäpä liikkumista tulituksen kohteena?
Lähikamppailun lainalaisuudet paine-iskuineen?
Sekundäärisen aseen käyttöä?
Aseen esilleottoa poikkeustilanteessa?

sellasia juttuja..
Kerran ammuin melkein kikkelini poikki kun treeni ei ollut käsitellyt aseenvetoa autossa. Khäk, vieläki värisyttää..

Paljon. Juuri tuo erottaa ammattilaisen urheilijasta. IPSC ja SRA hemmojen kyky käyttää suojia, ja ymmärtää vaiston varaisesti, minkä taakse kannattaa suojautua ja mistä voi ampua läpi, on kisamuotonsa takia pahoin vääristynyt, vaikka huippu hyviä ampujia pääsääntöisesti ovatkin.

[MtJ]

Tuli mieleen tästä, että mistä voi ampua läpi, eräs tapaus metsällä. Erään kerran jänisjahdissa pupu päätti piiloutua männynoksakasan taakse miesajossa ja kuikuili sieltä takaa pahoja metsästäjiä, luullen olevansa turvassa. No tässä kuhveikkokani erehtyi ja poksautin sen haulikolla suurinpiirtein 20 metrin etäisyydeltä sen oksakasan taakse. Mitä tästä opimme? Ei kannata treenata suojautumaan männynneulasten sekaan, kun joutuu etulinjaan

[L.K.]

Tuli mieleen tästä, että mistä voi ampua läpi, eräs tapaus metsällä. Erään kerran jänisjahdissa pupu päätti piiloutua männynoksakasan taakse miesajossa ja kuikuili sieltä takaa pahoja metsästäjiä, luullen olevansa turvassa. No tässä kuhveikkokani erehtyi ja poksautin sen haulikolla suurinpiirtein 20 metrin etäisyydeltä sen oksakasan taakse. Mitä tästä opimme? Ei kannata treenata suojautumaan männynneulasten sekaan, kun joutuu etulinjaan

Niin ja kanilta oli unohtunut ne kaksi muuta tärkeää pyhästä kolminaisuudesta eli tuli ja liike.

[Kari Aittomäki]

Eräs Arnheimin (eli brittien paratrooper, Punainen Paholainen) veteraani - sattans karski vanha karju - kertoi jostakusta taistelusta sakemannien laskuvarjojääkäreitä vastaan.
Oli joukot menneet sekaisin ja näkyvyyttä metri.
Kun joutui toimimaan milteipä kuulon ja päättelykyvyn varassa.

Aika hemmetinmoinen tilanne.
Kertoi molempien hoitaneen haavoittuneita kuin omiaan; "Ai teki ootte laskuvarjojääkäreitä!"


Aiheesta itsessään, onko tuliasetaktiikka ja se treenaaminen toisaankin lailla kieletty ja mitkäs ovat sanktiot?
Muistelen vain kun olin eli skenaarioissa maalimiehenä vahaluotipyssyttäjille, olenko siis konnantyöhön syyllinen.
Ottaa muuten kipiää se vahaluoti.

Tuo taktiikan tajuaminen kun on juuripa se ainoa joka antaa sen etumatkan näitä el caponoja vastaan. Joitten taktiikka perustuu käskyttämiseen ja uhkailuun, tai melkoisen karkeisiin väijytyksiin.
Eli en aio noudattaa tätä lakitulkintaa edelleenkään.

[VKA]

onko tuliasetaktiikka ja se treenaaminen toisaankin lailla kieletty ja mitkäs ovat sanktiot?

Ei ole.
Mutta sotilaallisen koulutuksen antaminen on. Kyse onkin aika pitkälti linjanvedoista mikä tulkittaisiin sotilaalliseksi koulutukseksi ja mikä menisi läpi "isojen poikien pyssyleikkinä."
Ennakkotapauksia ei tietääkseni ole.
Voisin kuvitella, että tälleen Suomen mittapuissa asia nousisi tapetille vasta jos koulutusta saavat tahot olisivat "epäilyttäviä." Esim. jos joku antaisi turkistarhatytöille/docmartensvarhaiskaljuille/mopoliiviporukalle säännöllisesti kursseja kuten "Kohteen taktinen tiedustelu ja tarkka-ammuntatoiminta, osa 1." niin joku varmaan alkaa nostamaan haloota vaikka ensimmäistäkään laukausta ei ko. kurssilla ammuttaisi.
Paljon riippuisi myös kouluttajien taustasta. Keskiverto SAS/SWAT/IBM/BMW wannabe saa varmaan touhuta aika rauhassa ihan millaisia huippusalaisia kursseja haluaakin antaa. Eri asia on sitten henkilöt, jotka ovat esim. toimineet valtion palveluksessa ja tietävät käytettävät taktiikat ja toimintamallit.

[MtJ]

Ottaa muuten kipiää se vahaluoti.

Muistelen kiinalaisten tai venäläisten käyttäneen vahaluotia vankien teloittamiseen (ilmeisesti kiväärillä ammuttuna?). Piippu painettiin niskaan kiinni, jotta saatiin tarvittava uppoama. Reseptistä en ole varma, kun tuosta historiallisesti pikantista teloitusmenetelmästä ja sen lukemisesta on aikaa. Varmasti tekee kipeää kauempaakin.

[Mjölnir]

Mitenkäs saamanne asekoulutus, kuinka tiiviisti käsitellään ympäristön käyttöä eli taktiikkaa? Vaikkapa siten, että kuinka sen oman pää-hartia-linjan eli ihmishahmosilhuetin saisi rikottua tai sulautettua.
Entäpä liikkumista tulituksen kohteena?
Lähikamppailun lainalaisuudet paine-iskuineen?
Sekundäärisen aseen käyttöä?
Aseen esilleottoa poikkeustilanteessa?

sellasia juttuja..
Kerran ammuin melkein kikkelini poikki kun treeni ei ollut käsitellyt aseenvetoa autossa. Khäk, vieläki värisyttää..

Juuri noita. Ja sen lisäksi kyllästymiseen asti motorisen taidon toistamista, eli käsittelyharjoittelua.

[Kari Aittomäki]

olisin kyllä mieluusti lueksinut muutakin kuin juuripa-nuin-kommentteja.

Eli tämä vanha vaikutelmani pitää.
Pistooli asetetaan edelleen Jumalkäsi-hys-tästä-ei-salaseuran-ulkona-puhuta-korokkeelle.

Haloo! Kuka on tapellut niillä sattans säälittävillä murhakaluilla?
Surkeita vehkeitä aina kun joku panee hanttiin edes vähäisenkään.

Tuo salamyhkäily on todentotta juuri se piirre mikä näissä pahvinpuhkojissa ottaa pönttöön.
"kusiis hei nää meidän asetietoisuudet on niinku niin yli-yli-yli sun käsityskyvyn tiätsä, nää onniinku vihkiytyneille.."

Pitääkö heittäytyä anttijussiksi, hä?

provoilu on muuten nastaa.

[Pauli]

No mitä haluatte tietää esim. liikkumisesta tulituksen kohteena?
Kokemuksia? Vai miten se teoriassa pitäisi koulutuksen mukaan tapahtua?

Sanallinen kuvailu kyllä tulee olemaan aika vaikeata, niitä pitäisi päästä näyttämään, selostuksen lisäksi, jotta niistä saisi paremman kuvan annettua.

Henkilökohtainen käsiase on minulla ollut yleensä se sekundaarinen ase.
Yleensä pistooli (glock 17 tai P99 riippuen mitä ollaan tekemässä).

[Mjölnir]

Ase on vain yksi työkalu muiden joukossa. Samoin kuin nyrkki, patukka, sumutin, käsiraudat, jne. Se luo helposti väärää turvallisuuden tunnetta. Sitä pitää osata käyttää ja tuntea rajoitukset.

[Kari Aittomäki]

Mikä tahansa tieto kävisi kyllä, kiitos. Tuliasetappelu kiinnostaa kovinkin, kun siinä ne virhearviot on aika repäisevänsorttisia.
Omia kokemuksiani aiheen tiimoilta annoinkin jo tuolla toisaalla.

olen nyt ymmärtänyt, etten suinkaan ole ainoa joka on asetta kantanut ja käyttänyt. Siis tänne kirjuuttelevista.
Se aihe olisi kaiketi aika hedelmällinen jutella?
Kun en vieläkään oikein tajua mitä on tullut tehdyksi.

[Pauli]

No jos aloitetaan jollain ja otetaan ihan kontaktitilanne, jota ei haluta, niin tässä, (kuten lähes kaikissa muissakin tilanteissa myös), ensimmäinen ja tärkein asia mitä minulle on opetettu on massiivinen tulenavaus. Tarkoittaa siis.. Lipas tyhjäksi ja sassiin.. Toki tähdäten, mutta lipas jos kestää yli 5 sekuntia niin aletaan olla liian hitaita. Pointtina on täyttää ilma "nikkelillä" ja ehkä tsägällä osuakin johonkin. Armeijan pienryhmä taktiikoissa tämä myös luo kuvan isommasta ryhmästä, kuin loppujen lopuksi onkaan. Toki karbiinilla/rynnäkkökiväärillä tämä toimii paremmin, kuin pistoolilla. Ja mitä enemmän ampujia, niin sitä parempi.

Mutta en näkisi, miksi tämä ei myös toimisi yksin ja pistoolilla.. Kunhan muuttaa liikkumistaan ja lataustaan siten, että huomioi sen, että vieruskaveri ei ole suojaamassa. Eli ampuu ja perääntyy.. Suojaan lataamaan ja taas juostaan ja ammutaan.. Loppujen lopuksi sitä ei tarvitse kovinkaan pitkälle juosta ammuskellen, kun on jo päässyt "kontaktista" irti.