Pistimet ja pistintaistelu

[Paanari]

No en tästä pistintaistelusta kovin paljon tiedä.
Alkperänen stiletti kai oli jonkin sortin esikuva. Pitkä kolmion muotoinen terä jonka tarkoitus oli läpäistä rengaspaita. Josta mieleen rotanhantäpistin.

Toi Ternikiväärin pistin oli kiva lelu. Sen pysty avaamaan kevyellä ranneliikkeellä. Kai sen sai auki vaikka oli kiinni aseessa. Nappi pohjaan ja keskipakovoimalla...
Jaska

[MikaM]

Kääntöpistin on kiinnostava idea. Sellainen voi olla myös aseessa kiinni, kuvissa (Wikimedia) venäläinen SKS pistimineen:

Toivottavasti pistimen terä ei ole kovinkaan terävvä, muutoinhan tuolla leikkaa kämmenensä auki

Eikös tuo ole taitettuna selkäpuoli kohti kämmentä?

[MikaM]

Jeps, aikoinaan omistin italialaisen, nk. Ternikiväärin pistimien, taittuvan..toimi stilettinä, puukkona jne...
En muista kelle annoin vai veikö vallesmanni auton ovesta häähähhää
Mannlicher Carcano m/38 eli Ternikiväärin nokkaan kuulu. IT-lotat sai vartiopyssyksi voin muistaa väärinkin.
Itellä ei kuvia joten tuosta huutokaupan linkkiä jossa kuvaa. https://hagelstam.fi/pistin-1376190524
Jaska

Kiitos! Olenkin ihmetellyt, että mikä se on tuossa pöydällä. Nyt tiedän.

[Paanari]

Aikoinaan kun ite sain, niin purin ja putsasin huolella.
Ennen putsausta ei toi "stiletti" ominaisuus toiminu.
Huollon jälkeen lelulla leikittiin pitkään...
Jaska

[Kyynikko]

Ote pistimestä Lähitaisteluoppaassa 1990:

Niinpä tämä ote, jota itse olen sanonut vasaraotteeksi tässä ketjussa, on se luontevin tapa pitää pistintä

Tuo ei ole kenellekään "luonteva" tapa pitää pistintä vaan se pitää erikseen opetella ottamaan.

Haluaisin kyllä nähdä sen veistotuntien kruunaamattoman kuninkaan joka pitelee tuolla tavalla vasaraa. Taas kerran saa oppia että ei ole sellaista toimintaa kuvaavaa nimitystä mitä ei voi ymmärtää väärin

[Andy]

Tästä tuli sitten mieleen, että onkohan tuo ajatus käännetyllä terällä kylkiluiden väliin solahtamisesta näytellyt mitään roolia siinä, että Kemppaisen (1923) pistoissa makasiini osoittaa oikealle, jolloin ainakin saksalaismallinen miekkapistin on lappeellaan. Toisaalta välitön syy lienee se, että yhden käden "pyydystyspistossa" tukki jää mukavasti oikean kyynärvarren alle ja että sisäväistö tapahtuu kädensuojuksen puolella ilman, että asetta tarvitsee kääntää. (Pistinohjesäännössä 1926 ase on pistossa pystyssä, Lähitaisteluoppaassa 1958 ja 1990 lappeellaan, Lähitaistelun käsikirjassa 2004 kallellaan.)

Mosin-Nagantissa on kai ollut vuonna 1926 käytössä piikkipistin, joka on suunnilleen symmetrinen poikkileikkaukseltaan.

[Antti]

Totta, ”rotanhäntäpistimessä” ero ei välttämättä ole hirveän merkittävä (jos ylipäänsä). Veikkaan, että suurempi merkitys on kuitenkin pyydystyspiston vaihtamisessa liukupistoksi. Joka tapauksessa tässä suhteessa ohjesäännössä on otettu askel takaisinpäin kohti venäläistä tyyliä. Alla ohjesäännön pisto ja venäläinen pisto 1800-luvun lopulta:

[saarikko]

Jeps, aikoinaan omistin italialaisen, nk. Ternikiväärin pistimien, taittuvan..toimi stilettinä, puukkona jne...
En muista kelle annoin vai veikö vallesmanni auton ovesta häähähhää
Mannlicher Carcano m/38 eli Ternikiväärin nokkaan kuulu. IT-lotat sai vartiopyssyksi voin muistaa väärinkin.
Itellä ei kuvia joten tuosta huutokaupan linkkiä jossa kuvaa. https://hagelstam.fi/pistin-1376190524
Jaska

Kiitos! Olenkin ihmetellyt, että mikä se on tuossa pöydällä. Nyt tiedän.

Näyttää kovasti halpakopiolta Mauser 98 pistimestä

[saarikko]

Kääntöpistin on kiinnostava idea. Sellainen voi olla myös aseessa kiinni, kuvissa (Wikimedia) venäläinen SKS pistimineen:

Toivottavasti pistimen terä ei ole kovinkaan terävvä, muutoinhan tuolla leikkaa kämmenensä auki

Eikös tuo ole taitettuna selkäpuoli kohti kämmentä?

Miten olen muistavinani, että 90-luvulla oli puolalaisia puoliautomaattikiväärejä (saatto olla SKS-perhettä) myytävänä Suomessa, joissa oli pistin asennettuna. Sinänsä ei ollut laitonta, joskin käyttö hieman vähäisempää .

[Kari Aittomäki]

Onko jollakulla havaintoja sahalaitaisista pistimistä? Ensimmäisen maailmansodan ajalta?
Se on looginen vehje ton tökkimisen suhteen, mutta Remarquen mukaan varsin tylysti vastaanotettu.
Ja siksi sakemannit pyrkivät heti tilaisuuden tullen vaihtamaan pelin rotanhäntään.

Mä olen tarinnut siitä elävän lihan reagoinnista (ja saanut yleisasiantuntijoilta rapaa..), oisko se sahalaita sitte aika rujo kapine ulosrevittäessä?
Sadistiseksi koettu.

[Kyynikko]

Se sahalaita oli ainakin sataprosenttisesti pioneerikäyttöön siinä terässä, eli ihan sahahommiin. Varmaan toimi yhtä hyvin kuin suurin osa rambo-veitsien sahalaitapätkistä

[Ars Dimicatio]

Saksalaiset tuottivat erityisesti taistelupioneerien käyttöön ensimmäisen maailmansodan aikana Gewehr 98 kiväärin pistintä, jossa oli sahalaita. Ympärysvaltojen propagandakoneisto otti kyseisen työkalun hampaisiinsa ja lietsoi kuvaa "Verenhimoisista Hunneista", käyttäen pistimen sahalaitaa todisteena väittämälleen. Muutoin saksalaisten pistinkanta oli melko sekalaista ja he jopa valmistivat erillisiä adapteripalikoita, joilla ranskalaisia ja brittien pistimiä pystyi käyttämään Gewehr 98:n kanssa.

Remarquen levittämä legenda sahalaitapistimien tylystä vastaanotosta voi pohjautua tositapahtumiin tai olla pelkkää legendaa. Mainittakoon tosin, että taistelupioneerit eivät olleet erityisen "suosittua" väkeä muutenkaan, koska heidän käyttämiään liekinheittimiä pidettiin myöskin sadistisina ja epäurheilijamaisina helvetinkoneina.

[Andy]

Omistan tällaisen.



Kyseessä on siis Glockin valmistama m/81 puukkopistin Steyr AUG -rynnäkkökivääriin. Olen kokeillut sahaamista ja sillä saa kyllä ranteen paksuisen puun poikki, joskin aika tuskaisesti. Veistämiseen ja muutenkin yleisveitseksi se on aivan surkea.

[Antti]

Remarque oli rintamalla ajalla kesäkuu-heinäkuu 1917, minkä jälkeen hän oli marraskuuhun 1918 asti sotilassairaalassa. Eli vaikka kirjailija on kokemusasiantuntija, ei hänen teoksensa ole välttämättä ihan kaikilta osin dokumentaarinen, vaikka moni vahvistaa kuulleensa samat jutut (eli todennäköisesti viittauksia ko. teokseen).

Onko tuosta pistinpropagandasta alkuperäislähteitä saatavilla?

[Antti]

Ohessa kuva eräästä saksan kielen oppikirjasta vuodelta 1944. Kuvassa opetetaan (tässä ulkopuolelle rajautuneet) sanat ”Seitengewehr” ja ”Scheide” eli ”pistin” ja ”tuppi” sekä tietenkin ”Rost” eli ruoste.