Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti. :)

Pistimet ja pistintaistelu

Keskustelua aseista, asetekniikoista ja aseilla harjoittelusta

Valvoja: Valvoja

Vastaa
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 198
Viestit: 2954
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Yhteystiedot:

Pistimet ja pistintaistelu

#166

Viesti Antti »

Timpa kirjoitti: tammi 26, 2020, 18.49 Väliaikatietona voisin sanoa, että tuolla uudella (1990) pistoasennolla ei tee hevon helv...kuttia. Se vanha pistoasento on huomattavasti parempi ja tukevampi. Uusi kuvan esittämä asento sopii joillekin balettitanssijoille, mutta kun suomalainen äijä iskee kaljatölkin pöydälle, röyhtäisee ja lähtee sohvan pohjalta rintamalle, niin vanha asento on aivan ehdoton.
Hyvä, että saadaan dokumentoitua kokeellista näkemystä! Myöhemmin voitaneen keskustella siitä, kumpi on parempi, englantilainen vai saksalainen pistintaistelu. :lol:
Timpa kirjoitti: tammi 26, 2020, 18.49(Voinkohan Antti käyttää kuviasi videossa?)
Voit, jos kännykkäkameralla otetut kuvat kelpaavat!
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 198
Viestit: 2954
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Yhteystiedot:

Pistimet ja pistintaistelu

#167

Viesti Antti »

Antti kirjoitti: tammi 22, 2020, 22.39 Vielä musiikkia ja pistimiä. Baselin vuoden 2012 tattoo, johon viittasin huumorimielessä jo aiemmin, löytyy näemmä kokonaan Youtubesta. Venäjän presidentillisen kaartin esitys (n. 32:00–) on ihan näkemisen arvoinen. Aseotteiden joukossa nähdään mm. pistin tanassa. Pistimien osalta huomionarvoista on, että ne ovat kääntöpistimiä, eli niitä ei varsinaisesti "irroteta", mikä näkyy aika hyvin kohdasta 33:40 alkaen.
...ja jos kehuu Venäjää, pitää kehua myös jotain Nato-maata. Tanskan kuninkaallisen kaartin esitys (11:48–) on myös aika tiukka, ja he sentään kiinnittävät kivääreihinsä pistimet eivätkä vain käännä niitä paikalleen (13:40–).

Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 198
Viestit: 2954
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Yhteystiedot:

Pistimet ja pistintaistelu

#168

Viesti Antti »

Joku kysyi minulta toisaalla, miksi pistimiä kutsutaan suomeksi pistimiksi. Vanhempi nimitys pajunetti tulikin tuossa laulun sanojen yhteydessä jo esille. Sana pistin on vanhastaan tarkoittanut mm. ruusun tai pistiäisen piikkiä, mutta (parhaan tietoni mukaan) Frans Ferdinand Ahlman keksi käyttää sitä pajunetin sijaan eräässä kirjaprojektissa asevelvollisuuden tultua voimaan Suomen suuriruhtinaanmaassa (siis 1878 × 1880). Tässä oli ehkä järkeä silloin, kun pistimet olivat de facto piikkipistimiä, mutta häiritsee kyllä hieman, koska se määrittelee niin selvästi aseen käyttötavan. Pajunetilla ei tällaista etymologista painolastia ole.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
Kyynikko
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 18
Viestit: 3467
Lauteille: Marraskuu 2006
Paikkakunta: Helsinki
Takalajit: MMA, shootfighting, eurooppalainen jujutsu, Latosa escrima, Pekiti tirsia kali, judo, voimankäyttö.

Pistimet ja pistintaistelu

#169

Viesti Kyynikko »

Antti kirjoitti: tammi 28, 2020, 10.39
Antti kirjoitti: tammi 22, 2020, 22.39 Vielä musiikkia ja pistimiä. Baselin vuoden 2012 tattoo, johon viittasin huumorimielessä jo aiemmin, löytyy näemmä kokonaan Youtubesta. Venäjän presidentillisen kaartin esitys (n. 32:00–) on ihan näkemisen arvoinen. Aseotteiden joukossa nähdään mm. pistin tanassa. Pistimien osalta huomionarvoista on, että ne ovat kääntöpistimiä, eli niitä ei varsinaisesti "irroteta", mikä näkyy aika hyvin kohdasta 33:40 alkaen.
...ja jos kehuu Venäjää, pitää kehua myös jotain Nato-maata. Tanskan kuninkaallisen kaartin esitys (11:48–) on myös aika tiukka, ja he sentään kiinnittävät kivääreihinsä pistimet eivätkä vain käännä niitä paikalleen (13:40–).

Englantiyhteys näkyy kun sisääntulonarssinakinnon March of the Grenadier Guards...

Valotikut olisi voinut jättää pois.
"Ei pidä syyttää peiliä jos nenä on vino." - Nikolai Gogol

Mukamas viisas. Mukamas keppimiäs.
rasvavalas
sääreenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 54
Lauteille: Maaliskuu 2013

Pistimet ja pistintaistelu

#170

Viesti rasvavalas »

Antti kirjoitti: tammi 28, 2020, 10.50 Joku kysyi minulta toisaalla, miksi pistimiä kutsutaan suomeksi pistimiksi. Vanhempi nimitys pajunetti tulikin tuossa laulun sanojen yhteydessä jo esille. Sana pistin on vanhastaan tarkoittanut mm. ruusun tai pistiäisen piikkiä, mutta (parhaan tietoni mukaan) Frans Ferdinand Ahlman keksi käyttää sitä pajunetin sijaan eräässä kirjaprojektissa asevelvollisuuden tultua voimaan Suomen suuriruhtinaanmaassa (siis 1878 × 1880). Tässä oli ehkä järkeä silloin, kun pistimet olivat de facto piikkipistimiä, mutta häiritsee kyllä hieman, koska se määrittelee niin selvästi aseen käyttötavan. Pajunetilla ei tällaista etymologista painolastia ole.
Vai ei ”köökkiruotsi” ole etymologinen painolasti :lol: Bajonetti kun ei taipunut pehmeine b-kirjaimineen rahvaan suuhun ja ruotsinkieliset herrat lausuivat o-kirjaimenkin u:ksi.
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 198
Viestit: 2954
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Yhteystiedot:

Pistimet ja pistintaistelu

#171

Viesti Antti »

rasvavalas kirjoitti: tammi 28, 2020, 19.42 Vai ei ”köökkiruotsi” ole etymologinen painolasti :lol: Bajonetti kun ei taipunut pehmeine b-kirjaimineen rahvaan suuhun ja ruotsinkieliset herrat lausuivat o-kirjaimenkin u:ksi.
Tottumiskysymys, eihän pajunetti sinänsä ole sen kummempi kuin joku ruuvi, kivääri tai kaliiperi. (Eikä ole mikään suomen tai rahvaan erityispiirre tehdä äännesubstituutioita lainasanoissa...)
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
PetriP
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 7
Viestit: 2135
Lauteille: Toukokuu 2006
Paikkakunta: Espoo
Etulaji: Judo

Pistimet ja pistintaistelu

#172

Viesti PetriP »

pistin on hyvä sana kun se selkeesti kuvaa mihin se on tarkoitettu ja vielä lyhyt/napakka. Pajunettia sanoessa väsyy jo puolessavälin
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 198
Viestit: 2954
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Yhteystiedot:

Pistimet ja pistintaistelu

#173

Viesti Antti »

Kyynikko kirjoitti: tammi 28, 2020, 18.51 Englantiyhteys näkyy kun sisääntulonarssinakinnon March of the Grenadier Guards...

Valotikut olisi voinut jättää pois.
Samaa mieltä, moinen hassuttelu sopii paremmin Top Secret Drum Corpsille, jonka näytöksessä (1:25:00-) samalla videolla myös miekkaillaan rumpukapuloilla (ja nähdään kamppailullisesti melko kehno syöksy). Brittikaartikin säilyttää arvokkuutensa eikä vuotuisessa kuningattaren syntymäpäiväparaatissaan tee mitään turhia temppuja, vaan kaikki manööverit perustuvat vanhaan taistelutekniikkaan ja sen tarkastamiseen.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
Kari Aittomäki
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 40
Viestit: 16086
Lauteille: Helmikuu 2006
Paikkakunta: Kokkola

Pistimet ja pistintaistelu

#174

Viesti Kari Aittomäki »

Katson, näen ja luen enkä usko korviani.
Avan oikeasti otetaan lähitaistelutermi ja funtsaillaan viileenä nimeä etymologian kautta niinku että tää ois oikeempi.
Nättipaju, pajunetti. Kuulostaa kovin marenkiselta niinku ruotsi nyt aina.

Se on pistin. Sillä survotaan sälliin reikiä ja karjutaan. Kimpassa.
Pajunetti. :naamapalmu:

Suomi on jopa saksaa jyreämpi tapa ilmaista.
Tappara vs stridyxa vs streitaxe.
Yhdysssanat venkoilee, tappara heilahtaa kiohti ja halkaisee, pistin lävistää.

Kun otan sellasen käteen, se menee päähän ja alan pöljäilemään.
Jos teen saman ruotsiksi, alan funtsailla painopisteitä ja tekojälkeä.

Suomeksi kaikki on karjumpaa.
Kuvake
AlexMachine
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 10
Viestit: 6424
Lauteille: Elokuu 2006
Paikkakunta: Vaasa
Etulaji: Nyrkkeily
Sivulajit: Sra, IDPA
Takalajit: Mil Fight, Pekiti Tirsia, Escrima

Pistimet ja pistintaistelu

#175

Viesti AlexMachine »

”Saksa on väkivallan ja logiikan kieli” mutta Suomen kielessä asiat kyllä kuvaillaan usein hyvinkin juuri sillä oikealla sanalla. Lyhyesti, ytimekkäästi, ei turhaa.

Ja Karille: George R.R. martin kirjoitti Game of theones kirjoissaan ”There is a savage beast in every man, and when you hand that man a sword or spear and send him forth to war, the beast stirs.”

Meni asian sivuun mutta olkoon.
The beatings will continue until morale improves.
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 198
Viestit: 2954
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Yhteystiedot:

Pistimet ja pistintaistelu

#176

Viesti Antti »

En minäkään sanaa käyttäessäni ajattele, että pistin läpinäkyvästi ja suoranaisesti tarkoittaa yleisesti "pistämisvälinettä", mutta pointtini oli lähinnä se, että joskus neutraalimpi mutta silti yksiselitteinen sana (kuten kansainvälinen baïonnette-bayonet-Bajonett-tyyppi) olisi ihan käyttökelpoinen. Stichbajonett eli "piikkipistin" ei jotenkin voi olla funktion kautta määritelty "pistopistin", joka olisi muuten kyllä näppärä (kuten heittokeihäs, lyömämiekka).

Tottumuskysymys asia joka tapauksessa on, esim. "puhelin" ja "mikroskooppi" ovat ihan ok, mutta "telefoni" ja "hiventähystin" kuulostavat ihmisten mielestä hassuilta (vaikka sitten joku "televisio" ja "hivenaine" ovat taas ihan ok.)

Saksa on varmaan väkivallan ja logiikan kieli, jos siihen tutustuu teknisen oppikirjallisuuden ja Korkkareiden kautta. :D

Jos yhdyssanat häiritsee, ei saksaksikaan tarvitse sanoa Streitaxt vaan voi tilanteesta riippuen sanoa Beil. Tappara on muuten lainasana venäjästä; keihäs ja miekka ovat taas germaanisia lainoja.

Ketjussa aiemmin mainitsemani Karl Wassmannsdorff (1864) ei sattumalta myöskään tykännyt ranskalaisperäisestä sanasta Bajonnet, koska se ei hänestä viitannut saksalaistyyliseen miekkapistimeen (aseeseen kiinnitettävä Hirschfänger). Maisteri Ahlman tuskin ihan tällaisia asioita mietti keksiessään sanan pistin kehittyvän suomen kirjakielen tarpeisiin.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 198
Viestit: 2954
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Yhteystiedot:

Pistimet ja pistintaistelu

#177

Viesti Antti »

Antti kirjoitti: tammi 29, 2020, 10.07 [...]saksalaistyyliseen miekkapistimeen (aseeseen kiinnitettävä Hirschfänger).
Tästä vielä pari sanaa. Hirschfänger eli metsästystikari ei tietenkään ole yksinomaan pistintyyppi, mutta jos sellainen voidaan kiinnittää kahvastaan pistinistukkaan, niin silloin se on eräänlainen pistin. (Miekkapistimen historia pähkinänkuoressa!) Hirschfänger on kuitenkin eräänlainen (metsästäjän) sivuase eli Seitengewehr, jolla sotilasyhteyksissä tarkoitetaan käytännössä vain kahvapistintä (siis kahvallista pistintä). Suomen muodollisesti vastaava sana "sivuase" kattaa myös miekat, ja hieman hölmösti "puukkopistimiksi" on kutsuttu myös niitä vuoden 1919 mallisia puukon näköisiä sivuaseita, joita ei voi kiinnittää kivääriin, eli ne eivät ole varsinaisia pistimiä.

Eli joo, eivät termit nyt koskaan ole niin selkeitä. :D
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
Kari Aittomäki
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 40
Viestit: 16086
Lauteille: Helmikuu 2006
Paikkakunta: Kokkola

Pistimet ja pistintaistelu

#178

Viesti Kari Aittomäki »

Olen ottanut tavakseni lukea ääneen nuo Antin tekstien termit, oikeen sanoja makustellen.
Tulee mahtava tuntuma erilaiseen sanojen hahmottamiseen... kun tuo Antti on muutoin lievän pelottava.

Mulle kun se pistin on jo sanana ilkeä, miltei verbi.
Mutta ääneen lukien stichbajonett tuntuu miltei tehokkaammalta survoimelta.
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 198
Viestit: 2954
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Yhteystiedot:

Pistimet ja pistintaistelu

#179

Viesti Antti »

:D

Kuva
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Kuvake
Antti
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 198
Viestit: 2954
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Yhteystiedot:

Pistimet ja pistintaistelu

#180

Viesti Antti »

Vielä ei ollut suoranaisesti puhetta siitä, miten suomalaiset "pajunettia" käyttivät. Kas tässä "vanhan väen" aikainen (1890) kuva taisteluasennosta kivääri tanassa ja siitä tehtävästä pistosta syöksyaskeleen ("hyökkäyksen") kanssa. Takajalkaterän asento ei jää arvailujen varaan, vaikka onkin vähän oudosti kuvattu.

Kuva

Kuva

Tekniikasta käytetyn sanaston historiallisesta muutoksesta sanottakoon, että myöhemmät "pisto", "siirto" ja "väistö" ovat tässä vaiheessa "isku", "keikkaus" ja "torjunta". "Väistöstä" siirrytään takaisin "torjuntaan" vuoden 1957 lähitaisteluoppaassa, varmastikin sanan kaksitulkintaisuuden vuoksi.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi), Zotero-profiili (julkaisuja)
"Öyh, öyh, öyh, karjasi sika ja ryntäsi pimeässä Eenokin ylitse ovelle." (Tuulispää 28.9.1928.)
Vastaa

Lauteilla

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 33 kurkkijaa