Roomalaisten aseet

Keskustelua aseista, asetekniikoista ja aseilla harjoittelusta

Ylipotkija: Mjölnir

sinappi
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 2214
Lauteille: Tammikuu 2006
Tykännyt: 0
Tykätty: 1 kerran

Roomalaisten aseet

#16

Viesti sinappi » kesä 29, 2016, 14.59

Muistaako kukaan muu lukeneensa, että keisariajan Rooman sotilaiden koulutuksessa käytettiin välinetreenissä ja "sparrissa" harjoituskilpiä ja- miekkoja, jotka olivat varsinaisia taisteluvälineitä kaksi kertaa raskaampia?

Kuvake
Jussi Ekholm
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 513
Lauteille: Maaliskuu 2008
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: Miekkojen keräily
Tykännyt: 0
Tykätty: 3 kertaa

Roomalaisten aseet

#17

Viesti Jussi Ekholm » kesä 29, 2016, 16.29

Nuo Rooman valtakunnan aseet ja härpäkkeet eivät kuulu ihan minun omaan tietämykseeni ja suosikkeihin niin, mutta tässä muutama joskus jostain poimittu pätkä. Noistahan on aika hyvin juttua RomanArmyTalkissa ja MyArmouryssa, sekä vanhassa SFI:ssä, niissä kun on paljon juuri tämän kyseisen ajan asioista kiinnostuneita ihmisiä.

Tässä on yhden kilven replikan rakennus saksaksi: http://www.legxiii.at/fotos_reko_fayum.html" onclick="window.open(this.href);return false;

Poimein tuolta pari kiinnostavaa kuvaa. Ilmeisesti ainakin tähän kyseiseen kilpeen tulee sisälle köyttä tähän malliin.

Kuva

Mikä puolestaan sitten mahdollistaa mm. tällaiset asiat.

Kuva
Kuva

Se oli kai joku roomalainen historoitsija esim. Vegetius?, joka kai kirjoitti että harjoittelussa käytettiin tuplapainoisia miekkoja ja kilpiä. Minäkin muistan näin lukeneeni jostain. Jollain foorumilla tuota vähän kai kyseenalaistettiin kilpien suhteen kun nuo scutumit ovat jo tavallisestikin niin isoja ja raskaita, että kuinka tarkka tuo tuplapaino sitten harjoituskilville oli.
Jussi Ekholm

Kuvake
Antti
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 7
Viestit: 617
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Tykännyt: 1 kerran
Tykätty: 6 kertaa

Roomalaisten aseet

#18

Viesti Antti » kesä 29, 2016, 16.36

sinappi kirjoitti: Muistaako kukaan muu lukeneensa, että keisariajan Rooman sotilaiden koulutuksessa käytettiin välinetreenissä ja "sparrissa" harjoituskilpiä ja- miekkoja, jotka olivat varsinaisia taisteluvälineitä kaksi kertaa raskaampia?
Kyseessä on Vegetiuksen Epitoma (1,11-12). Hän kyllä kirjoitti keisariajalla, mutta hänen teoksensa on tiivistelmä vanhemmista (kadonneista) lähteistä, jonka tarkoitus on osoittaa keisarille, miten ennen vanhaan eli lähinnä tasavallan aikaan asiat hoidettiin.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi)

Kuvake
Antti
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 7
Viestit: 617
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Tykännyt: 1 kerran
Tykätty: 6 kertaa

Roomalaisten aseet

#19

Viesti Antti » kesä 29, 2016, 16.52

Andy kirjoitti: Asiaa hankaloittaa se että roomalaisilla kirjailijoilla ei ollut tapana mainita tällaisia yksityiskohtia. Kaikkihan tiesivät silloin miten legioonalaiset kantavat kilpeä, niin sitä oli turha mainita. Esim. Caesarin laajoista sotakertomuksista ei selviäisi edes se että hänen sotilaillaan oli haarniskat, jos sitä ei muuten tiedettäisi.
Totta, mutta toisinaan Caesarkin heittäytyy yksityiskohtaiseksi, esim. de bello Gallico 1,25, josta siteeraan Korpi-Anttilan suomennosta:
Caesar antoi viedä pois miestensä näkyvistä hevoset, ensin omansa ja sitten kaikkien muiden; näin hän saattamalla jokaisen yhtä alttiiksi vaaralle tahtoi poistaa pakoajatukset. Sitten hän lausui miehilleen rohkaisevia sanoja ja ryhtyi taisteluun. Sotilaat sinkosivat korkeammista asemistaan heittokeihäistä ja mursivat siten helposti vihollisten kilpirintaman. Saatuaan siihen aukkoja he kävivär paljastetuin miekoin hyökkäykseen näitä vastaan. Galleille oli taistelussa suurta haittaa siitä, että keihäät iskiessään lävistivät ja naulitsivat yhteen heiltä useampia kilpiä, sillä kun niiden kärkirauta taivistui, he eivät voineet temmata niitä irti eivätkä näin ollen saada vapaaksi vasenta kättään, joten taisteleminen oli perin hankalaa. Niinpä monet vasenta käsivarttaan kauan tempoiltuaan katsoivatkin parhaaksi päästää kilven kädestään ja taistella suojattomana.
Tässä tietysti kilpien (scutum) osalta puhutaan galleista, mutta käy ilmi vähän roomalaistenkin taistelutekniikkaa.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi)

Kuvake
Jussi Ekholm
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 513
Lauteille: Maaliskuu 2008
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: Miekkojen keräily
Tykännyt: 0
Tykätty: 3 kertaa

Roomalaisten aseet

#20

Viesti Jussi Ekholm » kesä 29, 2016, 17.50

Minä luin ja luin tuota Korpi-Anttilan suomennosta enkä ymmärtänyt sitä sitten millään... :? Täytyi koittaa lukea jotain englanniksi käännettyä tuosta, ja hankalaahan sekin tuntui olevan, mutta helpommin meni minulle jakeluun.

Mutta siis periaatteessa tuossa kai ideana oli se, että nuo kevyet heittokeihäät kun kai tuppasivat jäämään kiinni niin että taipuivat, ja niitä sitten jäi useampia kiinni kilpiin ja ne hankaloittivat niiden käyttöä. Ja kun niitä ei kesken taistelun voinut keskittyä irroittamaan, niin monet pudottivat kilpensä tästä syystä kun siitä törrötti useampia keihäitä.

Ymmärsin kai luultavasti idean oikein?
Jussi Ekholm

Kuvake
YJT
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 3266
Lauteille: Helmikuu 2005
Paikkakunta: Lohja
Tykännyt: 0
Tykätty: 10 kertaa

Roomalaisten aseet

#21

Viesti YJT » kesä 29, 2016, 17.53

DeusVult kirjoitti: Onko langoilla ketään rooma-hist.elävöittäjää, joka voisi tarjota käytännön kokemuksia scutumin roudaamisesta? :) Voin vain kuvitella sitä v*tutuksen määrää, kun pitäisi ensin marssia 10l vesiämpäri kädessä vaikka 8 päivää, ja sitten vielä taistella henkensä edestä sen kanssa.
En ole, mutta on kokemuksia nykyaikaisten kilpien käytöstä.

Vanhanaikainen Tapsa-luotisuojakilpi painaa muistaakseni viitisen kiloa, ja on kooltaan jotakuinkin puheenalolevan kilven kokoinen. Kilpi on alun perin tarkoitettu kahdella kädellä kannettavaksi, mutta onnistuu myös yhdellä kädellä - ei tosin kaikilta. Kantamista helpottaa, jos kilpikäden kyynärpään painaa vartaloon kiinni.

Nykyään käytössä oleva kevyt pehmeä luotisuojakilpi lisälevyillä on varmaan joku 8 kiloa, ja alkaa olla jo aika hankala yhdellä kädellä. Raskas rättikilpi lisälevyillä on jo niin painava, että on kahden käden väline, kovasta kiväärikilvestä puhumattakaan.

Jouha-kilpi on varsin kevyt, mutta sen käyttämiseen kehitettiin vyöhön kiinnitettävä koukku, joka laitettiin kilven alareunan alle, eli kilven paino roikkui vyön varassa. Mahdollisesti roomalaiset ovat käyttäneet jotain tällaista?
Seppo Vesala

(Kaikki esittämäni mielipiteet ja näkemykset ovat omiani, eikä niitä pidä tulkita minkään organisaation tai viranomaistahon viralliseksi kannaksi)

Kuvake
Antti
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 7
Viestit: 617
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Tykännyt: 1 kerran
Tykätty: 6 kertaa

Roomalaisten aseet

#22

Viesti Antti » kesä 29, 2016, 18.15

Jussi Ekholm kirjoitti: Minä luin ja luin tuota Korpi-Anttilan suomennosta enkä ymmärtänyt sitä sitten millään... :? Täytyi koittaa lukea jotain englanniksi käännettyä tuosta, ja hankalaahan sekin tuntui olevan, mutta helpommin meni minulle jakeluun.

Mutta siis periaatteessa tuossa kai ideana oli se, että nuo kevyet heittokeihäät kun kai tuppasivat jäämään kiinni niin että taipuivat, ja niitä sitten jäi useampia kiinni kilpiin ja ne hankaloittivat niiden käyttöä. Ja kun niitä ei kesken taistelun voinut keskittyä irroittamaan, niin monet pudottivat kilpensä tästä syystä kun siitä törrötti useampia keihäitä.

Ymmärsin kai luultavasti idean oikein?
Errata: heittokeihäistä po. heittokeihäitä, kävivär po. kävivät. :oops:

Totta, tuo on tuollaista perinteikästä latinasta käännettyä suomea, mitä voi olla hieman hankala lukea, jos siihen ei ole tottunut. Mutta ymmärsit idean nähdäkseni ihan oikein, eli heittokeihäiden (pilum) ajatus on sama kuin germaanien angoneissa ja franciscoissa. Vastaava tekniikka tunnetaan sydänkeskiajan Skandinaviassakin kahden heittoaseen yhdistelmänä.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi)

Kuvake
JariR
polveenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 248
Lauteille: Lokakuu 2005
Paikkakunta: Espoo
Tykännyt: 0
Tykätty: 1 kerran

Roomalaisten aseet

#23

Viesti JariR » kesä 29, 2016, 22.34

Andy kirjoitti: Joo, en ole tässä tosiaan hirttäytymässä tuohon 10 kilon painoon, se on vain luku joka usein esiintyy lähteissä. Tai esim. 8-9 kiloa.

Scutumhan ei ollut mikään yksittäistaistelijan ase vaan niistä oli tarkoitus tehdä kilpimuuri, jonka raoista sitten pisteltiin gladiuksilla. Tällaisessa käytössä on mielestäni ymmärrettävää jos kilven liikkuvuutta uhrataan suojauksen hyväksi ja kilpi voi olla suhteessa jonkin verran painavampi.

Kantamista en näe ongelmana. Painaahan esim. kevyt konekiväärikin paikoillaan olevan panosvyön kanssa noin kymmenen kiloa. Käsittääkseni scutumissa oli siinä kilvensuojuksessa jonkinlainen kantohihna, jolla se saatiin selkään tai olan yli kiinni.
Tuntuisi jokseenkin järkevältä treenata painavammilla ja sitten taistella kevyemmillä.

Monet katkeamattomana säilyneet miekkailutraditiot ainakin ovat päätyneet sellaiseen johtopäätökseen, erityisesti jos alunperin onnheiluttu painavien vehkeitten kanssa.

T. J

Kuvake
Andy
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 18
Viestit: 15416
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Oulu
Etulaji: Potkunyrkkeily
Takalajit: Karate, ju-jutsu
Tykännyt: 8 kertaa
Tykätty: 40 kertaa
Viesti:

Roomalaisten aseet

#24

Viesti Andy » kesä 29, 2016, 22.59

Roomalainen heittokeihäs pilum on siis tämän näköinen.

Kuva

Tuo pitkä rautakärki on siis se joka vääntyy osuessaan kilpeen ja tekee keihän poistamisen kilvestä hankalaksi. Tavallisen keihään voisi ymmärrettävästi ravistella irti helpommin. Toinen hyöty on se että jos keihäs lävistää kilven, ohut metallitanko solahtaa helposti metrin verran läpi ja terä voi osua kilven käyttäjään tai tämän vierustoveriin.
keihäät iskiessään lävistivät ja naulitsivat yhteen heiltä useampia kilpiä,
Tässä lienee kyse siitä että käytettäessä pyöreitä kilpiä kilpimuurina, ne menevät limittäin tähän tapaan. (Kuva ei esitä gallialaisia.)

Kuva

Nyt voi käydä niin että pilum lävistääkin kaksi kilpeä ja naulitsee ne yhteen. Tilanne on kilvenkäyttäjille tietysti hyvin hankala. Ei siis niin että yhdessä kilvessä on useita keihäitä vaan että yksi keihäs naulitsee kiinni useamman kilven.

(Minulla ei ollut vaikeuksia ymmärtää Gallian Sodan vanhaa käännöstä.)
Antti Sariola

http://www.kickboxingteam.com

You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders

Kuvake
Jussi Ekholm
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 513
Lauteille: Maaliskuu 2008
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: Miekkojen keräily
Tykännyt: 0
Tykätty: 3 kertaa

Roomalaisten aseet

#25

Viesti Jussi Ekholm » kesä 30, 2016, 01.13

Iso kiitos selityksestä Andy.

Kyllä nyt tuon jälkeen kun lukee tuon suomennoksen niin juuri noinhan siinä lukee kuin sinä selitit. Ja voihan sen kuvitella kuinka sitä pieni paniikki hiipii, jos huomaa että kilpi onkin kiinni kaverin kilvessä pysyvästi, eikä repiminen ja riuhtominen auta mitään.

Kärkirauta on siis rautakärki. :lol: Minä kun hain ja hain enkä ymmärtänyt sitä noin tuosta suomennoksesta. Ihmettelin että mikä ihme on tälläinen kärkirauta... Ei ole varmastikaan ensimmäinen eikä viimeinen kerta kun minulla on vaikeuksia ymmärtää suomenkielisiä asetermejä.
Jussi Ekholm

Kuvake
Timpa
reiteenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 5
Viestit: 270
Lauteille: Maaliskuu 2012
Tykännyt: 0
Tykätty: 3 kertaa

Roomalaisten aseet

#26

Viesti Timpa » kesä 30, 2016, 02.10

DeusVult kirjoitti:
Timpa kirjoitti: Roomalaisten vermeet, modernit aseet ja joukkojen kurinalaisuus on muuten täytynyt aikanaan tehdä valtava vaikutus barbaarisempiin vihulaisarmeijoihin. Kun Cajanderin mallin sekalainen joukkio on katsonut kohti marssivaa jämptiä yhdenmukaista sotakonetta, on pelkällä psykologisella vaikutuksella saatu jo puoli voittoa. En ihmettele, että legioonista puhutaan "voittamattomina".
En lakkaa taivastelemasta heidän moderniuttaan.
Kreikkalaisilla oli ymmärtääkseni särmät falanksit jo kauan ennen roomalaisia, joten sinänsä mikään ihan uus juttu tuollainen organisoitu sotilasyksikkö ei ollut. Mutta olivat roomalaiset järjestäytyneisyydessään kyllä aikaansa edellä, ainakin varmasti jos vertaa keski- ja pohjois-euroopan heimokansoihin, sitä ei käy kieltäminen.
Joo, kreikkalaiset olivat edistyneitä myös tässä asiassa. Mutta jos ajatellaan Rooman valtakuntaa laajimmillaan, niin niillä kaikilla valloitetuilla kansoilla ei ollut kokemusta kreikkalaisten kanssa rähinöinnistä, joten heille Rooman moderni sotakone oli ennennäkemätön tuttavuus.

Täällä muuten Rautaportin kilpi, jolla on painoa kuutisen kiloa:
http://rautaportti.fi/kyparat_haarniskat_ja_kilvet/kilvet/klassinen_roomalainen_scutum" onclick="window.open(this.href);return false;

Wiki kertoo: "Parhaiten säilynyt, Syyriasta peräisin oleva kilpi on 5-6 cm paksu"
Sen kummempia yksityiskohtia ei mainita, onko kyse koko rakenteesta, keskikohdasta vai mistä.
Mutta jos ne kilpikonnamuodostelman nurkkamiehet kantavat yhtä kilpeä edessä, toista sivulla ja kolmatta päällään, niin tarvitaanhan siinä miestä eikä marjanpoimijaa. :peukku:

YJT:n kuvaama vyöremmikantoapu voisi olla hyvinkin looginen Scutumia koskien.
Se että henkilö kuolee jonkin asian puolesta ei välttämättä tarkoita hänen olleen oikeassa.
Oscar Wilde

Kuvake
Antti
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 7
Viestit: 617
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Tykännyt: 1 kerran
Tykätty: 6 kertaa

Roomalaisten aseet

#27

Viesti Antti » kesä 30, 2016, 06.57

naulitsivat yhteen heiltä useampia kilpiä
Konungs skuggsjá (1200-l.) muuten neuvoo olemaan pitämättä kilpimuurissa oman kilven reunaa kaverin kilven alla, lieikö sitten juuri tästä syystä. ;)

Tekstin voi kuitenkin nähdäkseni lukea myös niin, että kilvet eivät nauliudu yhteen, vaan että roomalaiset yhdellä yhteislaukauksella lävistävät ja "jumittavat" useimpien gallien kilvet: teksti ei mitenkään erityisesti alleviivaa sitä, että kilvet tarttuvat toisiinsa. Pääpointti on joka tapauksessa se, että osuttuaan ihmisen sijaan kilpeen heittokeihäs edellä mainittujen ominaisuuksien ansiosta "sitoo" kilven eli hankaloittaa sen käyttöä. Vaikutusta voi lähietäisyydellä tehostaa vielä astumalla vastustajan kilvessä roikkuvan keihäänvarren päälle.
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi)

Kuvake
DeusVult
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 10
Viestit: 8241
Lauteille: Kesäkuu 2007
Paikkakunta: Helsinki
Tykännyt: 2 kertaa
Tykätty: 1 kerran

Roomalaisten aseet

#28

Viesti DeusVult » kesä 30, 2016, 10.30

JariR kirjoitti:
Andy kirjoitti: Joo, en ole tässä tosiaan hirttäytymässä tuohon 10 kilon painoon, se on vain luku joka usein esiintyy lähteissä. Tai esim. 8-9 kiloa.

Scutumhan ei ollut mikään yksittäistaistelijan ase vaan niistä oli tarkoitus tehdä kilpimuuri, jonka raoista sitten pisteltiin gladiuksilla. Tällaisessa käytössä on mielestäni ymmärrettävää jos kilven liikkuvuutta uhrataan suojauksen hyväksi ja kilpi voi olla suhteessa jonkin verran painavampi.

Kantamista en näe ongelmana. Painaahan esim. kevyt konekiväärikin paikoillaan olevan panosvyön kanssa noin kymmenen kiloa. Käsittääkseni scutumissa oli siinä kilvensuojuksessa jonkinlainen kantohihna, jolla se saatiin selkään tai olan yli kiinni.
Tuntuisi jokseenkin järkevältä treenata painavammilla ja sitten taistella kevyemmillä.

Monet katkeamattomana säilyneet miekkailutraditiot ainakin ovat päätyneet sellaiseen johtopäätökseen, erityisesti jos alunperin onnheiluttu painavien vehkeitten kanssa.

T. J
Ainakin englannin ja skotlannin backsword-traditioissa oli tapana harjoitella kevyellä single-stickillä, ja sitten taistella painavammalla teräsmiekalla. Tämä on käsittääkseni ihan todennettua faktaa, koska 1600-1700-luvuilta on säilyneitä kirjalähteitä vielä kasakaupalla.

Oikeaa asetta kevyemmästä harjoitusaseesta on se hyöty, että voi treenata väsymättä kauemmin, eikä tule niin helposti loukkaantumisia. Edellyttäen tietysti että ei innostu huitomaan nopeammin kuin mitä ehkä painavammalla aseella olisi mahdollista.

Raskaammassa harjoitusaseessa nämä hyödyt muuttuvat päinvastaisiksi haitoiksi, mutta etuna on että haba ehkä kasvaa. Tosin joku roomalainen Gladius ei kait paljoa paina muutenkaan, eikä normi-legioonalaisen tehtävä vissiin ole alkaa "miekkailemaan" vastustajan kanssa vaan puukottaa tätä kilpimuurin takaa, joten sellaiseen harjoitteluun on näin mutuillen saattanut olla perusteltua käyttää tuplapainavia treeniaseita, ainakin välillä?
Peter Karis
DJJV Ju-Jutsu, historiallinen kikkailu.

Onko kuvittelu totuutta oikeaa?
Onko totuus onttoa kuvitelmaa? Liike vai staattisuus, vai Pieksämäen asemalla blues?

Kuvake
Mjölnir
ylipotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 22328
Lauteille: Joulukuu 2005
Paikkakunta: Valkeakoski
Etulaji: Scandinavian Defendo
Sivulajit: Krav Maga, Potkunyrkkeily, BJJ
Takalajit: Hokutoryu Ju-jutsu, Escrima, Aikido, Muay Thai, Shootfighting
Tykännyt: 8 kertaa
Tykätty: 20 kertaa
Viesti:

Roomalaisten aseet

#29

Viesti Mjölnir » kesä 30, 2016, 10.42

DeusVult kirjoitti: normi-legioonalaisen tehtävä vissiin ole alkaa "miekkailemaan" vastustajan kanssa vaan puukottaa tätä kilpimuurin takaa
Muistan lukeneeni jostain, että roomalaiset aliupseerit muistuttivat miehiä jatkuvasti "pistäkää, älkää lyökö", että homma olisi toiminut harjoitellulla tavalla
"Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä minä olen pahin pimeys laaksossa"
-Psalmi 23:4 (modattu)

Instructor Petteri
Defendo Green Director
Liity etupotkijaksi

Kuvake
Antti
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 7
Viestit: 617
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Helsinki
Etulaji: Liikuntafilologia
Tykännyt: 1 kerran
Tykätty: 6 kertaa

Roomalaisten aseet

#30

Viesti Antti » kesä 30, 2016, 14.20

Mjölnir kirjoitti:
DeusVult kirjoitti: normi-legioonalaisen tehtävä vissiin ole alkaa "miekkailemaan" vastustajan kanssa vaan puukottaa tätä kilpimuurin takaa
Muistan lukeneeni jostain, että roomalaiset aliupseerit muistuttivat miehiä jatkuvasti "pistäkää, älkää lyökö", että homma olisi toiminut harjoitellulla tavalla
Kuulostaa tutulta. Epäilen Vegetius-pohjaista ekstrapolaatiota, ellei jotain primäärilähdettä ilmaannu. Epitoma rei militaris on ylempänä mainitsemastani syystä lähteenä vähän hankala: ensimmäisessä kirjassa hän kyllä mainitsee, että on taisteltava pistämällä eikä lyömällä (non caesim sed punctim), sillä pistot ovat tehokkaampia, ja lyötäessä oikea käsi ja kylki ovat suojattomia; toisessa ja kolmannessa kirjassa kuitenkin kehotetaan harjoittelemaan miekalla sekä pistämällä että lyömällä (caesim punctimque).

Vegetiusta on kyllä luettu innokkaasti pitkin keskiaikaa ja käännetty kansankielille 1200-luvun lopulta lähtien, mikä on saattanut vähän vääristääkin kuvaa Rooman legioonien toiminnasta. Eräs anonyymi saksalainen kääntäjä jopa koki 1400-luvulla tarpeelliseksi päivittää teosta käännöksen yhteydessä lisäämällä siihen juutalais-Otolta lainattuja painitekniikoita ("koska Vegetius ei käsittele aihetta yhtään").
Antti Ijäs
Studia dimicatoria (blogi)


Vastaa

Lauteilla

Potkulaisia lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 kurkkijaa