Miekan vetäminen

[Ikkyu]

Mitä tulee miekan vedon tekniikoiden puutteeseen länsimaisessa miekkailussa, niin veikkaisin syynä olevan erot kontekstissa (länsimaiset manuaalit ja sitä kautta elvytetyt miekkataidot ovat ymmärtääkseni pitkälti joko kaksintaistelu- tai taistelutilanteisiin keskittyviä, jolloin toki olisi tyhmää odotella vastustajaa miekka huotrassa) ja ehkä vähemmissä määrin aseen itsensä morfologiassa. Tietty Jarin mainitsevat kulttuurilliset seikat ovat varmasti myös suuressa osassa.

[Naked]

Tuosta 1650- eteenpäin taistelulajit varmaan kuihtuivat aikalailla. Tässä on yksi englanninkieliseksi muutettu lainaus aikakauden kirjallisuudesta. Ja kyllähän sillä varmasti on vaikutusta kun ei pääse käyttämään noita taitojaan tosipaikassa. Ajan myötä ne jotka olivat tappaneet ihmisiä miekoilla taisteluissa kuolivat pois.

All swordsmanship of today is almost entirely the creation of people living in a time of peace...They make great display of their strikes, and place some primary emphasis on winning in a spectacular fashion. Some samurai [teaching the art] today do quite well for themselves and debate lofty theories. Other samurai concentrate on perfecting their choreography and gestures... (Ogyū Sorai, 1729)

Muutamissa miekkakirjoissa lukee mm. esimerkkinä että monet samurait halusivat noihin Edo-kauden lopun kahinoihin ison ja painavan miekan. Tälläinen miekka oli kömpelö käyttää, mutta he halusivat korvata sen tuomalla leikkausteholla puutteita omassa taistelutaidossaan. Soturi Edo-kauden lopussa oli aivan eri puusta veistetty kun useita taisteluja nähnyt soturi Muromachi-kauden lopussa. Tuo Edo-kauden rauha näkyy sekä aseissa, niiden tekijöissä että taistelutaidossa. Esimerkiksi miekkaseppien määrä pieneni ja pieneni koska heidän miekoilleen ei ollut tarvetta.

Tästä tuli minulle vähän kuva kuin taistelut olisivat loppuneet tuohon 1650-lukuun ja sen jälkeen kukaan ei olisi päässyt käyttämään taitojaan enää mitenkään ja kaikki ihmisiä miekalla tappaneet olisivat kuolleet pois.

Näinhän asia ei tietenkään ollut, etkä varmaan asiaa ihan niin tarkoittanutkaan, vaan kyllä miekkataidoille oli paljon käyttöä, ja monen uuden koulun perustajina oli juurikin ihmiset jotka olivat menestyksekkäästi käyttäneet miekkaa taisteluissa.

Se mikä muuttui kyllä selkeästi oli että tavallinen samurai saattoi elää koko elämänsä joutumatta kertaakaan oikeasti käyttämään miekkaansa. Taistelut muuttuivat paljon harvinaisemmiksi, ja siten myös taistelutaidoista tuli monilta osin todellisuudesta irtautunutta tavaraa. Ja eritoten tämä tarkoitti sitä että kaikki kirjailijanplantut alkoivat kirjoittamaan paatoksellisia eepoksia siitä miten ennen miehet olivat rautaa ja nykyään kaikki on vaan kukkaistanssahtelua.

Taistelulajit kokonaisuutena kuihtuivat toki valtavasti, mutta se ei tarkoita etteikö tuona aikana olisi perustettu varsin päteviä todellisuuteen perustuvia kouluja, tai että kaikki koulut olisivat menettäneet kosketuksensa ihmisten tappamiseen miekoilla.

Näin pienenä kontekstina, Kashima-Shinryūn edellinen päämestari Kunii Zen'ya oli 16 vuotias, vuonna 1910, kun hän tappoi miekalla kaksi riisivarkaissa ollutta miestä, jotka kävivät hänen kimppuunsa miekkojen kanssa. Ja tämä oli sentään 1900-luvun puolella, aikana jolloin miekkoja ei ollut luvallista enää kantaa.

[Naked]

...luulisi myös eurooppalaisten kamppailuhemmojen joutuneen aikanaan miettimään, mutta silti ei kait tunneta yhtään lähdettä missä keskityttäisiin vaikka rapiirin tai pukumiekan nopeaan vetämiseen tupesta (tai edes sivuuttaisiin aihetta).

Niin luulisi. Vieläpä ottaen huomioon että tuo japanilaisen miekan vetäminen tupesta ja sen jälkeen leikkaaminen ei ole mikään ihan kauhean hidas operaatio, joten ei voine oikeastaan perustella silläkään että oikeassa tilanteessa ei sitä miekkaa kuitenkaan ehdi saada esille:

Post

Näinpä oikeastaan olisi minusta kovin kummallista japanilaisten lajien puolella jos laji joka treenaa miekkaa, puukkoa, naginataa, keihästä, keppiä, haarniskoissa taistelua, arkivaatteissa taistelua, miekkaa vastaan aseettomana taistelua, painia, nyrkkitappelua, heittoveitsiä, jne. ei opettaisi myös että miten miekka vedetään tupesta järkevästi ja nopeasti.

Eri asia sitten jos valtaosa opetuksesta on nimenomaan yksin miekan vetelyä tupesta, mutta siihen on toki omat syynsä näiden lajien puolella.

[Rojola]

Puukko menee tuppiin, miekka menee huotraan.

Jatkakaa.

[Naked]

Puukko menee tuppiin, miekka menee huotraan.

Jatkakaa.

Kiitos huotra!

[DeusVult]

hiljaa huotra!

http://fi.wiktionary.org/wiki/tuppi" onclick="window.open(this.href);return false;

Substantiivi
tuppi (7-B)

jonkin ympärillä suojuksena oleva putkimainen toisesta päästä umpinainen esine tai muodostuma
puukon tai miekan terän ympärille tuleva suojus

[Jussi Ekholm]

Kai sitä jotain kahinoita oli tuossa Edo-kaudellakin, mutta Osakan piiritys 1614-1615 oli oikeastaan se viimeinen iso taistelu moneen sataan vuoteen. http://en.wikipedia.org/wiki/Siege_of_Osaka" onclick="window.open(this.href);return false;

Tuossa oli Shimabaran krisittyjen teurastus 1637-1638 http://en.wikipedia.org/wiki/Shimabara_Rebellion" onclick="window.open(this.href);return false;

1652 pieni kapina saarella

In 1652, about 800 ronin led a small disturbance on Sado Island, and this was also brutally suppressed. But for the most part, the remainder of Ietsuna's rule was not disturbed anymore by the ronin as the government became more civilian oriented.

1669 Ainu kapina kaukana Hokkaidolla: http://en.wikipedia.org/wiki/Shakushain's_Revolt" onclick="window.open(this.href);return false; Katselin läpi japaninkielistä wikipediaa käännettynä ja sain sellaisen kuvan että mahdollisesti muutamia tuhansia kapinoitsijoita kun 700 oli kai suurimmassa hyökkäyksessä. Kuolleita kai joitain satoja ja kapinajohtajat tapettiin antautumisen jälkeen.

1721 Tokugawa Yoshimune yritti saada ihmisiä kiinnostumaan miekoista aika heikoin tuloksin.http://en.wikipedia.org/wiki/Tokugawa_Yoshimune#Shogun" onclick="window.open(this.href);return false;

1761 Uedan kapina 13000 talonpoikaa valtasivat linnan. Ilmeisesti ei kovin montaa henkensä menettänyttä kun en löydä mainintoja.

1771 Nijinomatsubara Rebellion, missä ei ollut lainkaan aseellista konfliktia, vaan ratkaisu oli rauhanomainen.

1868 sitten alkoi rytistä taas kunnolla: http://en.wikipedia.org/wiki/Boshin_War" onclick="window.open(this.href);return false;

Varmasti kun lukisi alkuperäisiä japanilaisia kirjoituksia Edo-kaudelta niin sieltä löytyisi kaikenlaisia parinkymmenen miehen mellakoita ym. pikku kahinoita. Edo-kausi kun on kaiken lukemani mukaan rauhanaikaa, eikä silloin juurikaan tapahtunut isompia taisteluita. Yksi ongelmahan oli aluksi juuri tuo jatkuvien sotien loppuminen, sillä työttömiä sotureita oli paljon Edo-kauden alussa. Uskon että nämä kaksintaisteluiden kieltämiset ym. olivat turhien kuolemien estämiseksi.

Tsujigiri (sanalle on eri merkityksiä, Edo-kaudella se oli risteystappamista missä samurait testailivat miekkojaan/taitojaan öisin viattomiin sivullisiin)

In the medieval era, the term referred to traditional duels between bushi, but in the Sengoku period (1467-1600), widespread anarchy caused it to degrade into indiscriminate murder, permitted by the unchecked power of the bushi. Shortly after order was restored, the Edo government prohibited the practice in 1602. Offenders would receive capital punishment.

Muistelen kirjoittaaneni joskus tänne kuinka ikäviä nuo Edo-kauden lait olivat ja rangaistukset oli karuja. Soturit kun vaan eivät päässeet sotimaan ja toisilla oli intoa päästä testaamaan taitojaan.

Tietysti taistelutaitojen harjoittelu ei koskaan ole ollut turhaa, ja varmasti taistelutaitoja harjoitellut ihminen toimii keskimääräisesti paljon paremmin kuin niitä harjoittelematon tosipaikan tullen. Eri asia on vaan aina kyseisen aikakauden tapahtumat tietyillä paikoilla, esimerksi sisällissotien ollessa kiivaimmillaan Japanissa, saattoi toisissa paikoissa olla rauhallisempaa kuin toisissa. Esimerkkinä todellista sodanpelkoa nyt ei kovin ollut Edo-kaudella, alun epävarmuuden jälkeen. Jos ei ole sodittu vaikkapa 100 vuoteen, niin sukupolvien vaihtuessa sotataidoille ei välttämättä anneta yhtä suurta painoarvoa kuin ennen. Samanlailla tuo rappeutuminen näkyy japanilaisen miekan historiassa. Miekasta tuli enenevässä määrin statussymboli ja miekan kauneusseikat alkoivat tulla tärkeämmiksi (jopa käytettävyyden kustannuksella).

Loppuun vielä tuosta sayojen kalauttelusta ja kunniasta nykymaailmaan. En voi mitään mutta minulla on vaan sellainen mielikuva, että joku kävelisi vaikkapa Tampereen keskustassa valikoiden uhria jota tuupata olkapäällä. Toiset miellettäisiin mahdollisesti liian koviksi vastuksiksi, etsittäisiin sopivan helppoa kohdetta. Sitten kun se löytyy niin tahallaan tuupataan olkapäähän ja käydään itse päälle... Sitten kun sivullinen on mäiskitty sairaalakuntoon selitetään että se kävi päälle.

Tämä meni kyllä jo ohi alkuperäisen aiheen, mutta perustelin tällä kantaani, jonka esitin tuolla aiemmin. Täällä täytyy koittaa olla niin virallinen ettei ymmärretä väärin. Myönnän kyllä että oma kiinnostukseni ajoittuu pääasiassa aikaan ennen Edo-kautta, joten tietysti vastaukseni puoltavat usein tätä miekkojen ja sodankäynnin "kulta-aikaa".

[JariR]

Puukko menee tuppiin, miekka menee huotraan.

Jatkakaa.

Huotra on pääosin nahkainen miekan säilytyssuoja joka peittää terän.

(Snap!)

Oikeestihan japanilainen miekka menee sayaan.

[sinappi]

Puukko menee tuppiin, miekka menee huotraan.

Jatkakaa.

Huotra on pääosin nahkainen miekan säilytyssuoja joka peittää terän.

(Snap!)

Oikeestihan japanilainen miekka menee sayaan.

Oikeastihan sitä mihin japanilainen miekka menee ei kirjoiteta latinalaisilla aakkosilla.

[Rojola]

Vetäkää tuppeen... Stna

[JariR]

Oikeestihan japanilainen miekka menee sayaan.

Oikeastihan sitä mihin japanilainen miekka menee ei kirjoiteta latinalaisilla aakkosilla.

良薬は口に苦し...

[Jasse]

Puukko menee tuppiin, miekka menee huotraan.

Jatkakaa.

Vaiko tuppeen?

[Jussi Ekholm]

Eipä noilla käytetyillä sanoilla ole niin suurta merkitystä. Ajattelen itse aina kirjoittaessa suomeksi, että käyttäisin (ainakin yritän) mahdollisimman paljon kotimaisia sanoja. Minusta tuo tuppi on ihan looginen, ja käytän itse sitä paljon. Saya on tietysti japanista vakiintunut sana, jonka lajien/miekkojen parissa touhuavat useimmiten tietävät. Huotra puolestaan ei sovi minun suuhuni. En muista koska viimeksi olisin käyttänyt itse tuota sanaa. Puhun aikalailla aina tupesta, oli sitten puukkoja, japanilaisia tai eurooppalaisia miekkoja.

Ja ettei olisi liian kuiva viesti niin 鞘

[Veepee]

Fun fact: huotra on latinaksi "vagina".

Tämän taisin oppia Ilokaasuteltan "Tiesitkö, että..."-ketjusta.

[MikaelF]

Fun fact: huotra on latinaksi "vagina".

Tämän taisin oppia Ilokaasuteltan "Tiesitkö, että..."-ketjusta.

Ruotsiksi se on taas "skida" tai "balja", jos kyseessä on veitsi niin silloin se on "slida" joka on anatomisesti sama kuin se latinan termi.