Iaiton purkaminen

[Paul]

Eli olen ajatellut vaihtaa tuohon iaitoon uudet seppat jotka olen jo tilannut, mutta mietityttää tuo purkaminen.
Eli onko se fiksua tehdä jos ei ole kokemusta vai pitäisikö pyytää joku aikaisemmin purkanut mukaan?
Tsuka-itoa en ole avaamassa/vaihtamassa tällä hetkellä eli vain tsukan irroitus ja seppat vaihtoon.

Tämä kysymys on oikeastaan kohdistettu itämaisen miekkailuin harrastajille ja japanilaisten miekkojen keräilijöille joilla on kokemusta asiasta.

[Ile]

Ookoo, siis iaiton purkaminen... meni iso i ja pieni l sekaisin kun luin etusivulta ketjun otsikon

[Jussi Häkkinen]

Iaiton terä on usein napakammin kiinni kuin ns. "oikean" japanilaisen miekan. Pelkkä mekugin poisnaputtelu ei useinkaan riitä, vaan terä pitää vetää pois. Poisvetämiseen kannattaa käyttää esim. kumista tai silikonista lätyskää, jolla terästä saa hyvän otteen (ja sen voi, tarvittaessa, kiristää vaikka ruuvipenkkiin. Tällöin kannattaa lisätä hieman pehmustetta väliin, jottei terä vahingoitu).

Sinällään mitään erityistä kummallisuutta asiaan ei liity. Työhön kannattaa varata aikaa ja käyttää harkintaa siinä, mitä vetää ja mihin suuntaan. Myös työkalujen käytössä kannattaa miettiä, mikä voi tehdä minkäkinlaista vahinkoa miekalle.

[DeusVult]

Mikä on seppa ja miksi ne pitää vaihtaa?

Luin myös otsikon laittomaksi purkamiseksi, ajattelin että puhe on jostain ampuma-aseiden modaamisesta tms...

[Jussi Ekholm]

Ulkonäön takia varmaankin? Me miekkaintoilijat ollaan joskus aika turhamaista sakkia miekkojen suhteen.

Purkaminen on helppoa, mutta kasaaminen saattaa olla hankalampaa. Olen vain kuullut paristakin lähteestä, jotka tekevät sivutyönä/osana firmaa miekkojen kustomointia, että yllättävän usein noiden japanilaisten iaitojenkin tsukaa on sovitettu samaan tyyliin kuin kiinalaisien kopiomiekkojen. Siellä saattaa olla jotain sisässä pitämässä kaiken tiukassa, mikä ei "virallisesti" kuuluisi sinne.

Tuo ylläoleva vaan varoituksen sanana sellaisten ihmisten suusta, jotka ovat purkaneet useita iaitoja kun ovat tehneet niihin uuden tsukan.

Tämä ei ole mitenkään yllättävää kun miettii iaitojen edullista hintaa, ja niiden yleisesti korkeaa laatua, jossain välissä prosessia täytyy tinkiä jostain.

Purkaminen on helppoa, itsellä on siihen tarkoitukseen kuminuija millä paukutan tuotantomiekkojen osat erilleen. Joskus noita Kiinassa tehtyjä miekkoja saa mäiskiä oikein kunnolla, ne kun on joskus melkoisen kireässä. Joskus sieltä löytyy pahvia, puuviiluja tms. millä tiukka sopivuus on saatu kun kahvoja ei tehdä mittatilauksena joka miekkaan.

Usagiyalla (onhan noita monella muullakin) on yksi malli tiukan tsukan poistoon: http://www.ksky.ne.jp/~sumie99/tools.html" onclick="window.open(this.href);return false; Suht helppohan tuollainen on itse väsätä. Tämän hyötynä on se, että se jakaa iskuvoiman laajemmalle alueelle ja on varmasti hellävaraisempi, mutta tuolla kuminuijalla olen pärjännyt ongelmitta.

Kannattaa muuten tarkastaa että nuo uudet sepat on samanpaksuiset kuin vanhat. Yleensä ne noissa iaitoissa varmaan on aika standardin mukaisia paksuudeltaan, mutta on olemassa sekä paksuja että ohuita malleja. Niillä saa sitten pelattua tarvittaessa sopivuutta paremmaksi.

[Jussi Häkkinen]

Mikä on seppa ja miksi ne pitää vaihtaa?

Tsuban l. kädensuojan molemmilla puolilla olevat prikat. Seppoja vaihdetaan ihan tyylillisistä syistä, tosin minulta on myös yksi haljennut (todnäk. oli alkujaan liian tiukka miekkaan), jolloin vaihto oli tarpeen.

[Paul]

Mikä on seppa ja miksi ne pitää vaihtaa?

Tsuban l. kädensuojan molemmilla puolilla olevat prikat. Seppoja vaihdetaan ihan tyylillisistä syistä, tosin minulta on myös yksi haljennut (todnäk. oli alkujaan liian tiukka miekkaan), jolloin vaihto oli tarpeen.

Myös syynä voi olla se, että stuba alkaa ns löystyä jolloin uusi seppa kiristää sitä.
Yleisin syy on kyllä tuo modaaminen.
Itsekkin olen ajatellut vaihtaa tsuka-iton jossain vaiheessa jos tuo purkaminen onnistuu hyvin.

Miten muuten tuon megukin kanssa?
Yhdessä linkissä sanottiin, että se olisi hyvä vaihtaa aina jos miekan purkaa.

[Jussi Häkkinen]

Miten muuten tuon megukin kanssa?
Yhdessä linkissä sanottiin, että se olisi hyvä vaihtaa aina jos miekan purkaa.

Hyvä ja suositeltava neuvo.

[sinappi]

Miten muuten tuon megukin kanssa?
Yhdessä linkissä sanottiin, että se olisi hyvä vaihtaa aina jos miekan purkaa.

Hyvä ja suositeltava neuvo.

Mites jos kiinalaisessa tehtaassa väsätyn tuotantomiekan megukin veistää itse jostain muusta materiaalista kuin bambusta, aiheuttaako se mittaviakin pahoinvointikohtauksia miekkaintoilijoissa?

[Jussi Häkkinen]

Miten muuten tuon megukin kanssa?
Yhdessä linkissä sanottiin, että se olisi hyvä vaihtaa aina jos miekan purkaa.

Hyvä ja suositeltava neuvo.

Mites jos kiinalaisessa tehtaassa väsätyn tuotantomiekan megukin veistää itse jostain muusta materiaalista kuin bambusta, aiheuttaako se mittaviakin pahoinvointikohtauksia miekkaintoilijoissa?

Enpä usko. Rottinki on myös hyvää tavaraa, eikäpä (herranen aika) nylonkaan ole kovin huono valinta, noin käytännöllisyyttä ajatellen.

[Ikkyu]

Jussit puhuvat asiaa.

Purkaminen on helppoa, mutta kasaaminen saattaa olla hankalampaa. Olen vain kuullut paristakin lähteestä, jotka tekevät sivutyönä/osana firmaa miekkojen kustomointia, että yllättävän usein noiden japanilaisten iaitojenkin tsukaa on sovitettu samaan tyyliin kuin kiinalaisien kopiomiekkojen. Siellä saattaa olla jotain sisässä pitämässä kaiken tiukassa, mikä ei "virallisesti" kuuluisi sinne.

Olen itse nypännyt kahvan irti yhdestä (hintahaarukan alapään japanilaisesta) iaitosta koska tsuba ja seppat alkoivat liikkua ja kilistä vähän ja laitoin fyllinkiä. Se oli juurikin tiivistetty puusuikaleilla, joita ei tietenkään saanut yhtä hyvin takaisin ja ilman niitä terä heilui kahvassa hieman, mikä olisi pitemmän päälle toki ollut vaarallista. Nakagon pitäisi pysyä kahvassa napakasti kitkan takia, megukin vain varmistaen liikkumattomuuden.

Korjasin ongelman paksulla paperilla strategisissa kohdissa nakagon ympärillä eikä miekka ainakaan lopun käyttöikänsä aikana aiheuttanut ongelmia.

Kannattaa muuten mahdollista täytetta lisätessä muistaa sama kuin sayan suuta tiivistäessä: tsukassa ja sayassa saumat kulkevat terän ja hamaran puolella eli sivuille lisätty täyte vääntää saumaa auki (toki kahvan pitäisi kestää tämä).

Tsukamakin uudelleen tekeminen onkin sitten aika haastava projekti, jos haluaa siitä oikeasti riittävän kireän (ei lähde liikkeelle ja pitää kahvan kasassa niin kuin kuuluu, varsinkin kun iaitoissa on yleensä samea vain paneelit sivuissa eikä kokonaan kahvan ympäri) ja esteettisen (tasaiset vinoneliöt, ei liian litteä, ts. vaatii paperikolmiot sisään).

[Paul]

Miten muuten tuon megukin kanssa?
Yhdessä linkissä sanottiin, että se olisi hyvä vaihtaa aina jos miekan purkaa.

Hyvä ja suositeltava neuvo.

Mites jos kiinalaisessa tehtaassa väsätyn tuotantomiekan megukin veistää itse jostain muusta materiaalista kuin bambusta, aiheuttaako se mittaviakin pahoinvointikohtauksia miekkaintoilijoissa?

Jos koristemiekaksi ei kai sillä ole väliä, että mistä materiaalista se on.
Jos kuitenkin käyttöön on tarkoitus tulla niin olen ymmärtänyt, että tuota bambua käytetään siitä syystä kun se on kestävintä. Olen kuullut, että joillakin on napsahtaneet poikki tikut kun on ollut jotain kotimaista puuta.

[JariR]

Mikä on seppa ja miksi ne pitää vaihtaa?
)

Tämä linkki helpottaa jos haluaa osallistua keskusteluun japanilaisen miekan tuunaamisesta. Voisi vaikka kuvitella että on kiinnostavaa yleistietoa muunkinmaalaisten miekkatraditioiden säätäjille.

Ennakoin myös samalla väistämättömän kysymyksen: "miksei puhuta suomea" ja mainitsen samaan syssyyn että jaappanilaisen miekan rakenne on siinä määrin erikoinen, että monille osille ei ole tyydyttäviä, vakiintuneita ja riittävän yksiselitteisiä nimiä suomen kielellä.

[JariR]

Miten muuten tuon megukin kanssa?
Yhdessä linkissä sanottiin, että se olisi hyvä vaihtaa aina jos miekan purkaa.

Hyvä ja suositeltava neuvo.

Mites jos kiinalaisessa tehtaassa väsätyn tuotantomiekan megukin veistää itse jostain muusta materiaalista kuin bambusta, aiheuttaako se mittaviakin pahoinvointikohtauksia miekkaintoilijoissa?

Määrittele miekkaintoilija?

Tarkennan hieman.

Jos esimerkiksi joku näkee tolkuttomasti vaivaa hankkiakseen ja kootakseen aidoista antiikkiosista tai esim. alkuperäismenetelmillä valmistettuna jonkin tietyn, tarkasti tunnetun miekkaseppätradition mukaisen taide-esineen, on kyse aivan tietynlaisesta tavoitteesta ja mielentilasta. Tällöin jos joku lyö siihen syssyyn vaikka nailonista tehdyn mekugin, niin ainakin minä pitäisin tätä melko urpona touhuna.

Jos taas joku haluaa "japanilaisen miekan" ja motivaationa on lähinnä tunne siitä että "mulla on jotain terävää ja pitkää ja hitsi kun tästä tulee miehekäs olo" niin tällöin taas voisi homman hoitaa ostamalla Cold Steeliltä halpa ja vahvarakenteinen vesuri. Tällöin sillä voi huoleti harventaa myös pihan vesakot.

Jos taas miekkaharrasteen motivaationa on miekan käytön opiskelu niin tällöin esim. minun mielestäni korvikemateriaalit tietyissä osissa ovat hyvinkin OK. Ja samalla linjalla tämän suhteen ovat oman kokemukseni mukaan useimmat pragmaattiseen miekankäyttöön keskittyvien klassisten koulukuntien harjoittelijat. Jos korvausmateriaali on yhtä hyvää tai parempaa kuin alkuperäinen, niin go for it.

Mutta. (Ja nyt tulee se keskeinen Caveat)

On syytä tietää mitä tekee.

Vanhaa, ihan tietyllä tavalla kuivattua bambua ei käytetä mekugissa vain sen takia että se on vahvaa. Sen tärkein ominaisuus on se että hajotessaan se hajoaa sitkeästi, pikkuhiljaa, eli siis siten että se on havaittavissa ennen kuin antaa täysin periksi.

Jos tämän sokan vaihtaa innovaatiopuuskassaan materiaalin joka hajoaa kertaheitolla (catastrophic failure), voivat seuraukset teoriassa pahimmillaan olla ikäviä.

Jos miekkaa heilauttaa ns. Oikealla Tavalla, kohdistuu terään maksimi-impulssivoima lähes terän suuntaisesti juuri sillä hetkellä kun miekka muutenkin olisi lähdössä ohjuksena eteenpäin. Eli jos siinä seisoskelee edessä juuri sillä hetkellä joku kun sokka hajoaa, muuttuu kenjutsutunti yllättäen yhdistetyksi shurikenjutsu + hätäensiapu- workshopiksi. Tämän mielikuvitukselliselta kuulostavan tapahtumaketjun toteutumisesta on olemassa runsaasti anekdootteja ja jopa melko uskottavan kuuloinen sanomalehtiuutinen jonka mukaan sivullinen henkilö menetti henkensä tälläisessä onnettomuudessa Japanissa. (muistakseni 80-luvulla)

Nailon taas on erinomaista materiaalia mekugiin. Rottinkia en itse suosittelisi kenellekään koska en tunne tarkemmin sen mekaanisia ominaisuuksia ja eri rottinkierien ominaisuuksien vaihtelumarginaaleja.

[Jussi Häkkinen]

JariR: Rottinkia suositteli minulle aikoinaan miekkaopettaja, samalla nailonia ehdottaen. Tavoitteena oli sitkeä, katketessaan säikeinen materiaali (nailon ei toki katkeakaan), joka kestää harjoittelun ja tameshigirin rasitukset.

Historialliseen miekkaan on toki luontevaa käyttää "aitoja" materiaaleja, treeniaseen ollessa käyttöesine/urheiluväline, jossa turvallisuus on keskeinen tekijä.

Olen nähnyt livenä terän irtoamisen puutappimekugin petettyä (luiskahti pois). Ei mitään lennokasta, mutta silti sai painottamaan k.o. pikkuosan tärkeyttä.