Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

Keskustelua aseista, asetekniikoista ja aseilla harjoittelusta

Ylipotkija: Mjölnir

Kuvake
Jussi Ekholm
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 41
Viestit: 513
Lauteille: Maaliskuu 2008
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: Miekkojen keräily
Tykännyt: 0
Tykätty: 3 kertaa

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

#1

Viesti Jussi Ekholm » touko 6, 2012, 19.49

Avaanpas tälle aiheelle ihan oman alueen tänne Potkuun. Täälläkin saattaa olla ihmisiä, joita asia kiinnostaa, mutta suomeksi informaation saanti asiasta saattaa osoittautua yllättävänkin vaikeaksi. Englanniksi asiasta löytyy kyllä tietoa vaikka kuinka.

No minä olen aina niin huono tekemään aloituksia, mutta toivoisin että tänne saataisiin aiheesta kunnolla keskustelua. Vastailen kyllä kaikkiin kysymyksiin parhaan osaamiseni mukaan, ja ainahan voidaan vielä viisaammilta kysyä jos ei täällä asiaan saada selvyyttä.

Voin koittaa kirjoittaa vähän paremman avauksen myöhemmin kun on paremmin aikaa, mutta lähdetään tällä liikkeelle.
Jussi Ekholm

Kuvake
Jussi Ekholm
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 41
Viestit: 513
Lauteille: Maaliskuu 2008
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: Miekkojen keräily
Tykännyt: 0
Tykätty: 3 kertaa

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

#2

Viesti Jussi Ekholm » touko 6, 2012, 20.54

No nyt sitten oikein kunnon aloitus...

Alan harrastajat käyttävät usein termiä nihonto puhuttaessa aidoista japanilaisista teräaseista, mutta mikä sitten on nihonto? Tämä vaatiikin jo sitten hieman selittämistä. Jotta miekka olisi nihonto, tulee sen olla japanilaisen sepän (tai luvan omistavan ulkomaalaisen) tekemä käyttäen perinteisiä tekniikoita. Tässäkin päästään taas siihen, että poikkeuksia löytyy aina. Mikäli länsimaalainen seppä on Japanissa luvallisen miekkasepän opissa vähintään 5 vuotta ja läpäisee lopuksi kokeen NBTHK:n tataralla, kun molemmat on suoritettu saa oikeuden tehdä nihontoja. Nämä säännöt ovat tietääkseni samat kansallisuudesta riippumatta. Mutta jotta tämän luvan saaneen sepän tekemät miekat olisivat nihontoja, täytyy hänen käyttää perinteisiä materiaaleja ja tekniikoita. Hän ei voi tehdä miekkaa esimerkiksi L6 teräksestä ja sanoa että se on nihonto. Historiallisesti Japanissa on myös tehty miekkoja erilaisista tuontiteräksistä mm. Nanban-tetsu, tämä oli tuontiterästä portugalilaisten ja espanjalaisten tuomana. Eli poikkeuksia löytyy...

Mikä sitten ei ole nihonto? Yleisesti voisi sanoa että koneellisesti tehdyt miekat eivät ole nihontoja. Koneellisesti tehdyillä miekoilla tarkoitan tässä yhteydessä pääasiassa toisen maailmansodan aikaisia guntoja (sotilasmiekkoja). On kuitenkin otettava huomioon että osa guntoista on nihontoja, aika hankalaa eikö vain? Myöskään Kiinassa tehdyt tuotantomiekat eivät ole nihontoja. Länsimaisten seppien tekemät miekat eivät ole nihontoja (elleivät he ole suorittaneet yllä olevaa koulutusta), vaikka he käyttäisivät perinteisiä tekotapoja ja materiaaleja.

Mitä aseita kuuluu nihonto-kategoriaan? Kuten luonnollista on, siihen kuuluvat kaikki japanilaiset miekkatyypit. Myös keihäät ja varsiaseet voidaan lukea nihontoihin. Myös erikoisemmat kuten erinäiset apuveitset ja harvinaiset aseet voidaan minusta luokitella tämän alle.

Metalliset koshiraen osat kulkevat kategorialla tosogu, joka on luonnollisesti kulkee käsi kädessä nihontojen kanssa. Minusta nämä ovat olennainen osa japanilaista miekkaa, joten minusta on loogista että nekin kuuluvat tähän ketjuun.

Tässä nyt hieman parempi aloitus aiheeseen.
Jussi Ekholm

Kuvake
Rojola
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 2586
Lauteille: Syyskuu 2005
Paikkakunta: Mullet City
Tykännyt: 13 kertaa
Tykätty: 4 kertaa

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

#3

Viesti Rojola » touko 6, 2012, 22.28

Paljonko Suomessa on keräilijöitä ja missä hinnoissa nihonto-miekkojen hinnat keskimääräisesti pyörivät?

Mitä kautta keräilijät hankkivat miekkoja?
Janne Paavilainen

...ja ninjaprofeetta sanoi: älköön olko havistu!

Harjoitteletteko te siellä Bujinkanissa oikein tuelta tätä asioiden ja sanomisten vääristelyä ja asiayhteyksien muuten vain sekoittelua?

Kuvake
Jussi Ekholm
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 41
Viestit: 513
Lauteille: Maaliskuu 2008
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: Miekkojen keräily
Tykännyt: 0
Tykätty: 3 kertaa

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

#4

Viesti Jussi Ekholm » touko 6, 2012, 23.55

Täytyy sanoa että vaikea vastata tuohon keräilijöiden määrään, tällä hetkellä minulla tiedossa olevien henkilöiden määrä on sormilla ja varpailla laskettavissa, mutta todellinen määrä on varmasti paljon suurempi. Meillä kun ei Suomessa ole ollut mitään varsinaista yhdistystä, joten kaikki ovat kulkeutuneet harrastuksen pariin kuka mitäkin kautta ja hyvin usein tietämättä mitään toisistaan. Nyt kuitenkin koitamme myös hieman kartoittaa tilannetta Suomessa. Ajattelin avata tänne Potkuun aihetta käsittelevän aloituksen, sillä arvelin että täällä saattaa olla keräilijöitä, jotka ovat minulle entuudestaan tuntemattomia.

Hinnoista on vaikea sanoa mitään yleistä, voin antaa vain vähän suuntaa, koska hintahaitari on valtava. Mutta tässä vähän omia arvioita haitarin alapäästä, tietenkin joskus voi tehdä löytöjä. Nämä ovat vain tälläisiä äkkinäisiä heittoja hatusta.

Katana: Halvimmillaan suunnilleen 1800-2200€.
Wakizashi: Halvimmillaan suunnilleen 700-900€.
Tanto: Halvimillaan suunnilleen 500-700€.

Kyllähän noita näkyy liikkuvan jonkin verran sekä Japanissa että eBayssä alle noiden, mutta nuo halvat tuntuvat liikkuvan todella nopeaan. Ulkomailta ostettaessa tulee aina huomioida postikulut ja meidän 9% antiikki alv mukaan ostettaessa EU:n ulkopuolelta.

Vaikea sanoa yleisesti mitä kautta ihmiset hankkivat. Monet varmasti hankkivat netin välityksellä, joko Japanissa, Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa sijaitsevista kaupoista. Vierailemalla henkilökohtaisesti liikkeessä jossain päin maailmaa. Joko netin välityksellä tai henkilökohtaisesti toiselta keräilijältä. Nettihuutokaupoissa Japanissa, Amerikassa, Euroopassa liikkuu todella paljon tavaraa. Joskus jopa vähän meillä Suomessa. Isot huutokauppakamarit ympäri maailmaa kauppaavat jonkin verran miekkoja ajoittain, usein tietyt huutokaupat sisältävät aseistusta, harvoin kai yksittäistä miekkaa myydään sekatavaran seassa. Maailmalla järjestetään asemessuja yms., joissa saattaa olla miekkoja paljonkin. Suomessa keräilymessuilla oleva miekkakanta on pääasiassa militaria-miekkoja. Shinsoissa on tietääkseni (en ole vielä koskaan päässyt käymään) usein miekkamyyjiä, markkinat ainakin ovat otolliset... Eiköhän tuossa ole nuo yleisimmät tavat miten miekkoja saa omistukseensa.
Jussi Ekholm

Kuvake
Risto R
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 3025
Lauteille: Toukokuu 2005
Paikkakunta: Joensuu
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

#5

Viesti Risto R » touko 7, 2012, 08.41

Kun tuolla Japanissa aikoinaan on ollut varmastikin monia eri miekkaseppiä ja siten tyylejä tehdä japanilainen miekka, niin millainen on tuo nihontojen laatua valvova taho? Kuka sen on päättänyt että millaiset miekat/tekotavat hyväksytään nihontoiksi? Ja miten yksimielisyyteen tuossa on päädytty vai onko päädytty ollenkaan?
Joensuun historiallisen miekkailun seura
"I [sword] am Royal, enforce justice, propagate goodness and destroy evil." -Fiore dei Liberi, 1409

Liity etupotkijaksi!

qing
nilkkaanpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 46
Lauteille: Maaliskuu 2011
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

#6

Viesti qing » touko 7, 2012, 15.14

Käsittääkseni Nihonto tarkoittaa yksinkertaisimmillaan Japanissa tehtyä miekkaa (terää).
Vaikka seppä olisikin lupansa saanut ja muutenkin terän valmistaisi taiteen sääntöjen mukaan ei sitä lasketa Nihontoksi, jollei se ole siis Japanissa myös tehty.
Jotkut sitten laskee Nihonton yläkäsitteeksi, jonka alle sitten laitetaan esim. Gendai-to, Gunto jne. jotka saattavat viitata sekä ajankohtaan milloin miekkoja tehtiin, mutta myös valmistustapaan esim. Gunto koneellinen jne. Itse saan aina päänsärkyä kun rupean miettimään japanilaisten miekkojen sanastoa ja siksi pitäydyinkin kiinalaisten antiikki aseiden ympäripyöreässä maailmassa ;)

Kuvake
Jussi Ekholm
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 41
Viestit: 513
Lauteille: Maaliskuu 2008
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: Miekkojen keräily
Tykännyt: 0
Tykätty: 3 kertaa

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

#7

Viesti Jussi Ekholm » touko 7, 2012, 17.24

En ole lainkaan varma historiallisesti millaista laadunvalvontaa oli, mutta uskon että sepät jotka kouluttivat oppipoikiaan pitivät tarkan huolen laadusta. Ja kun oppipojista tuli seppiä he tekivät saman myös omille oppilailleen.

Nykyään tuo laadunvalvonta tietääkseni rajoittuu tuohon 5 vuoden oppipoika-aikaan, sekä pätevyys testiin NBTHK:n tataralla Shimanessa. Testissä hänen täytyy valmistaa teräs ja takoa miekka, erittäin pätevistä sepistä koostuvan paneeliston silmien alla. Tämä testi tuli pakolliseksi 1988, ja yleensä kestää n. 8 päivää, jonka aikana kokelaan täytyy tehdä wakizashi. Kolme seppää valvoo ja tekee merkintöjä jokaisesta tekovaiheesta. Jos hän läpäisee testin (ja on ollut 5 vuotta opissa), hän saa luvan Japanin Kulttuuriministeriöltä, ja saa tehdä 2 pitkää miekkaa, tai 3 lyhyttä miekkaa kuukaudessa. Noin 5-6 seppää yrittää testiä vuosittain ja suunnilleen 60% läpäisee sen.

Ei taideta missään maassa valvoa ja kouluttaa miekantekoa näin tarkkaan. Lisäksi tuo rajoitus miekkojen määrässä kuukausittain omasta mielestäni vielä varmistaa laatua, kun saat tehdä maksimissaan 3 terää kuukaudessa, niin uskon että kaikki tekevät kaikkensa jotta nämä terät olisivat parhaalla taidolla tehdyt. Kyllä länsimaisetkin sepät tekevät aina parhaansa, ja heidänkin sielu ja veri on töissä, mutta heillä ei ole yleisesti noita määrärajoituksia.

Kuolleiden seppien töille on mahdollista saada paperit (minun tietojeni mukaan elävien seppien töille ei myönnetä papereita). Ja tässä vähän papereista. Vaikka miekalla ei olisi papereita se ei tarkoita ettei se olisi aito miekka.

NBTHK on yleisin papereita myöntävä organisaatio. Heidän nykyisessä luokittelussa on 4 tasoa, joista alin on Hozon - säilyttämisen arvoinen. Toinen taso on Tokubetsu Hozon - eritysesti säilyttämisen arvoinen, nämä ovat yleensä keskitasoa parempia miekkoja. Ylimmät tasot Juyo ja Tokubetsu Juyo ovat todella arvostettuja, ja näin ollen kalliita. Jotain käsitystä näiden kahden harvinaisuudesta saa sillä että Japanissa on luultavasti n. 2 miljoonaa rekisteröityä miekkaa, mutta vain n. 8000 Juyoa ja n. 700 Tokubetsu Juyoa.

NTHK on toinen papereita myöntävä organisaatio, ja ainoa shinsoja (arviointitilaisuuksia Japanin ulkopuolella järjestävä). NTHK luokittelee miekat pisteiden mukaan neljään kategoriaan. Alin pistemäämärä on Shinteisho - aito. Sitä seuraa Kanteisho - tärkeä. Ylimmät ovat Yushu Saku - erittäin tärkeä ja Sai Yushu Saku - vielä edellistä ylempi.

On myös mahdollista saada muita arviointeja/papereita miekalle. Ylin taho ja tärkeimmät miekat joita voi omistaa ovat Japanin Kulttuuriministeriön myöntämät Juyo Bunkazai - Tärkeä kulttuuri objekti ja sama vanha arvo Juyo Bijutsuhin, mutta nämä miekat eivät saa lähteä ulos Japanista. Sitten on tietenkin vielä se kaikkein tärkein arvo Kokuho - Kansallisaarre, näitä ei voi omistaa ja ne ovat kaikki museoissa (ainakin tietääkseni).

Kun nuo edellä listatut ovat miekkakohtaisia arviointeja, on myös seppäkohtaisia, nämä ovat kirjoja. Listaan tässä muutaman yleisimmän:

Hawley's Japanese Swordsmiths: Tässä on listattuna yli 30000 seppää, ilmeisesti pohjana on lukemani mukaan käytetty japanilaista Tosho Zenshua. Sepille on annettu "arvot" numeroilla. Pikaselauksella voin sanoa että suurin osa on arvosanalla 20 tai sen alle. Mm. kuuluisa Masamune 400 pistettä, toisen sukupolven Muramasa 90 pistettä, nämähän ovat ne kaikista kuuluisimmat sepät.

Fujishiro - Nihon Token Jiten: Tässä on listattuna n. 1500 seppää. Hänen listaus on 5-tasoinen, mutta alkaa mennä jo minun osaamisella vähän vaikeammaksi. Ilmeisesti Fujishiro vertasi seppää, kouluun, aikakauteen yms. Joten tämä on hankalampi näin amatöörin vertailla seppien arvoja. Jos löydän sepän täältä, tiedän että hän on hyvä, ja riippuen Fujishiron antamasta tasosta hän saattaa olla erittäin hyvä. En osaa vielä verrata hänen koto ja shinto arvostelua keskenään. Tässä on myös aina oshigata sepältä.

Onhan noita muitakin, mutta ne ovat japaniksi. Hawley on englanniksi ja Fujishiroon on Afu Watsonin käännös, joten nämä ovat meille jotka emme lue japania sujuvasti tällä hetkellä ainoat teokset. Markus Seskolta on kuitenkin tulossa uusi kirja aiheeseen, ja minä odotan kuin nousevaa kuuta englanninkielistä versiota, kun näin nuo pari saksankielistä sivua tiesin että tästä on saatava englanninkielinen versio kun se tulee.

Tässä siis vähän laatuun liittyen, vähän osin ohi aiheen...

Jos sepällä on Japanin Kulttuuriministeriön lupa, ja hän käyttää perinteisiä tekotapoja, saa hän tietääkseni valmistaa miekkoja vaikka kuussa, kunhan ei tee liian montaa kuukauden sisään (en tiedä mitä käy jos määrä ylittää sallitun, onko se sitten pois seuraavan kuukauden kiintiöstä, tuleeko sakkoja?)... Noista tekotapojen perinteisyydestä sitten varmaan voi kinastella, minulla ei asiasta ole kauheasti tietoa.
Jussi Ekholm

Kuvake
Risto R
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 3025
Lauteille: Toukokuu 2005
Paikkakunta: Joensuu
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

#8

Viesti Risto R » touko 7, 2012, 23.17

Siistiä. Porukka ottaa tuon keklun teon ihan tosissaan...
Joensuun historiallisen miekkailun seura
"I [sword] am Royal, enforce justice, propagate goodness and destroy evil." -Fiore dei Liberi, 1409

Liity etupotkijaksi!

Kuvake
Andy
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 7
Viestit: 15419
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Oulu
Etulaji: Potkunyrkkeily
Takalajit: Karate, ju-jutsu
Tykännyt: 8 kertaa
Tykätty: 40 kertaa
Viesti:

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

#9

Viesti Andy » touko 7, 2012, 23.27

Jussi Ekholm kirjoitti: En ole lainkaan varma historiallisesti millaista laadunvalvontaa oli, mutta uskon että sepät jotka kouluttivat oppipoikiaan pitivät tarkan huolen laadusta. Ja kun oppipojista tuli seppiä he tekivät saman myös omille oppilailleen.
Minun järkeni sanoisi, että Japanissa niin kuin kaikissa muissakin maissa on ollut monen tasoista hiihtäjää seppänä. Shogunin hoviaseseppä on varmasti tehnyt mahdollisimman hienoa työtä eikä tuohon virkaan tietenkään ole huono seppä päässyt, kun shogunilla on vara valita. Mutta ihan varmaan on ollut seppiä, jotka tekivät teriä, joiden kriteeri oli se, että henki lähtee kun sillä lyö. Ja varmasti välillä on tehty jopa huonompaa jälkeä kuin mihin sepän taidot olisivat riittäneet, jotta saatiin jokaiselle paikalle haalitulle ashigarulle jonkinlainen astalo käteen.
Antti Sariola

http://www.kickboxingteam.com

You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders

saarikko
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 1439
Lauteille: Maaliskuu 2005
Tykännyt: 4 kertaa
Tykätty: 1 kerran

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

#10

Viesti saarikko » touko 7, 2012, 23.28

Onko kenelläkään suomalaisella ollut tuota seppälisenssiä?

Kuvake
Jussi Ekholm
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 41
Viestit: 513
Lauteille: Maaliskuu 2008
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: Miekkojen keräily
Tykännyt: 0
Tykätty: 3 kertaa

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

#11

Viesti Jussi Ekholm » touko 8, 2012, 00.24

Kyllähän se löytyi kun kaivelin, eli siis minulla on tiedossa kaksi ulkomaalaista seppää, jotka ovat suorittaneet tuon yli 5 vuoden koulutuksen ja lisenssin (tästä lisää alempana). Ensimmäinen on legendaarinen jo edesmennyt yhdysvaltalainen Keith Austin "Nobuhira", toinen on kanadalainen Pierre Nadeau (ei ihme etten löytänyt alkuun kun muistelin hänen olevan ranskalainen...). Muistan lukeneeni jostain Pierren yrittävän testiä 2012, jossain mainittu 2011 loppuvuosi, joten en ole tietoinen onko hän jo yrittänyt testiä. On kyllä kunnioitettava suoritus, ja saa minulta täyden ihailun.

Micheal Bellistä on myös mainittu että Nakajima Muneyoshi on opettanut häntä 5 vuotta Yhdysvalloissa. Mutta Nakajima Muneyoshi ei ollut rekisteröity miekkaseppä, joten näin ollen hänellä ei ollut virallista lupaa. Michael Bell tekee kyllä hienoja miekkoja, mutta nihontoja ne eivät ole.

Mutta Keith Austin on ainoa minulla varmasti tiedossa oleva seppä jolla on ollut lupa tehdä nihontoja, toivottavasti Pierre Nadeau myös läpäisee/on läpäissyt testin.

Satuin osumaan jossain vaiheessa viime vuonna täysin sattumalta yhteen artikkeliin, missä kerrottiin suomalaisen artesaaniopiskelija Peter Kindbergin olleen 2 kuukautta Yoshindo Yoshiharan opissa työharjoittelussa. Tämä on ainoa tieto mikä minulla on kenestäkään suomalaisesta Japanissa sepän opissa, mutta minun tietoni ovat vähäiset asian tiimoilta.

Ja yhdyn kyllä Andyn mielipiteeseen että väliin on varmasti ollut pakko puskea miekkoja ja muita aseita liikenteeseen todella nopeaan tahtiin, ja näin ollen sepät eivät aina ole yltäneet aivan parhaimpaansa. Ja pääasiahan aseessa on oikeasti se että sillä saa vahinkoa aikaan, ja että käyttäjä säilyisi elossa näkemään seuraavan aamun.
Jussi Ekholm

Kuvake
Risto R
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 3025
Lauteille: Toukokuu 2005
Paikkakunta: Joensuu
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

#12

Viesti Risto R » touko 8, 2012, 08.15

Mites tuolla puolen palloa, tekikö silloin aikoinaan se seppä sen miekan ihan kokonaan takomisesta kiillotukseen ja kahvaan asti vai oliko joka vaihetta varten oma heppunsa, niinkuin euroopassa ainakin jossain vaiheessa. Nykyäänhän nuo kaikki vaiheet pitää varmasti osata, mutta oliko työtä aikoinaan jaettu?
Joensuun historiallisen miekkailun seura
"I [sword] am Royal, enforce justice, propagate goodness and destroy evil." -Fiore dei Liberi, 1409

Liity etupotkijaksi!

Kuvake
Jussi Ekholm
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 41
Viestit: 513
Lauteille: Maaliskuu 2008
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: Miekkojen keräily
Tykännyt: 0
Tykätty: 3 kertaa

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

#13

Viesti Jussi Ekholm » touko 8, 2012, 17.48

Erikoismies joka osa-alueelle tietääkseni. Tietenkin jotkut saattavat/saattoivat hallita useampia osa-alueita. Osa niista kun kulkee enemmän tai vähemmän käsi kädessä. Koitan luetella tuohon alle yleisimpiä termejä ja osa-alueita (näissä voi olla vähän virheitä).

Itse sepästä käytetään termiä tosho. Hän tekee terän.

Kiillottaja on togi-shi, hän kiillottaa terän.

Habaki-shi tekee miekkaan helan, joka yhdistää terän kahvaan.

Saya-shi tekee miekkaan tupen, ja ainakin joskus myös kahvan, ainakin kun on kyseessä shirasaya (säilytyshuotra). Ja uskoakseni voi hyvinkin tehdä myös muutenkin.

Tsukamaki-shi on henkilö joka punoo kahvan tyypilliseen tapaan. Uskoakseni myös he osaavat yleensä tehdä kahvan.

Tosogu-shi, tämä on yleistermi henkilöille, jotka tekevät metalliosia miekkaan. Historiallisesti on ollut kouluja, jotka ovat keskittyneet enemmän jonkun tietyn osan tekoon, esim. tsuban (käsisuojuksen). Rehellisyyden nimissä täytyy myöntää etten oikein tiedä näistä tarpeeksi sanokseni oikein mitään aivan varmaa, eikä minulla ole vielä oikein näihin keskittynyttä kirjallisuutta.

Mutta ei ole erikoista että nykypäivänä ja varmaan myös aikoinaan joku jonkun alueen erikoisosaaja tekee hyvin myös toisen alueen töitä. Mutta vaikka osa näistä saattaa vaikuttaa helpoilta hommilta, jokaisessa on niin paljon hienoja ykstyiskohtia, että kestää vuosia ymmärtää ja sisäistää taito. Uskoakseni kaikissa yllämainituissa taidoissa on myös nykyään jonkinlainen apupoika/oppisopimus-systeemi. En vain nyt äkkiseltään muista kuinka pitkä oli esim. kiillotuksen tai tsukamakin teon harjoittelu, se kyllä löytyy jostain nettiä kaivamalla.

Sitten loppuun vielä NBSK:n kilpailukategoriat, Japanissa järjestetään vuosittain kilpailu näistä eri osa-alueista. Myös muutamat ulkomaalaiset ovat menestyneet näissä mainittavasti (on myös muita, mutta nämä tiedän nimeltä, nyt kun NBSK:n sivut uudistuivat, viime vuoden tulokset eivät enää ole siellä), Ford Hallam tsuba-puolella, Brian Tschernega habaki-kategoriassa ja David MacDonald tsukamakissa. Muistaakseni myös joku amerikkalainen kiillottaja on menestynyt kilpailussa ennenkuin se oli NBSK:n alla, mutten muista nimeä varmaksi.

Eli kilpailuun kuuluu seuraavat kategoriat:
Miekan teko
Horimonon kaiverrus (nämä ovat terään tehtäviä koristeluja)
Kiillotus
Tsuba ja muu tosogu
Shirogane, joka sisältää habakin ja muun kanagun.
Shirasaya
Koshiraen pohjatyö (tätä kategoriaa en ymmärrä, mutta nämä taidot eivät ole minulla niin hallussa)
Kahvan punominen - tsukamaki
Sayan (tupen) lakkaus
Kokonainen koshirae

Tietenkin on otettava huomioon, että nämä kilpailuun lähetettävät työt edustavat aina henkilön parasta osaamista, ja ovat jo itsessään taidetta. Taas meni vähän aiheen sivusta, mutta eipä se kai haittaa.
Jussi Ekholm

Kuvake
Jussi Ekholm
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 41
Viestit: 513
Lauteille: Maaliskuu 2008
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: Miekkojen keräily
Tykännyt: 0
Tykätty: 3 kertaa

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

#14

Viesti Jussi Ekholm » touko 20, 2012, 12.05

Tässä on vähän suositeltua lukemista, mikäli japanilaiset miekat kiinnostavat. Kerron tässä lyhyesti muutamasta yleisteoksesta, joilla on hyvä aloittaa miekkojen maailmaan tutustuminen.

The Samurai Sword A Handbook: John M. Yumoto, tämä on hyvä, pieni ja edullinen perusteos. Kirja on noin 200 sivuinen, ja siinä koitetaan käsitellä kaikkia osa-alueita, joten tässä ei vielä päästä oikein syvälle. Kirjassa on japanilaisten miekkojen historiaa, esitellään miekkatyyppejä ja osia, tietoa niiden tekemisestä, tietoa signeerauksista ja niiden käännöksistä (tämän kanssa on ihan hyvä aloitella käännösharjoittelua), tässä on listattuna muutamia kuuluisia seppiä. Minun mielestäni todella hyvä aloitusteos.

Samurai, The weapons and spirit of the Japanese warrior: Clive Sinclaire, tämä nyt ei ole täysin keskittynyt miekkoihin, mutta on mielestäni todella hyvä kirja. Kirjassa on paljon kuvia, ja myös paljon tietoa laajalla säteellä. Kirjassa käsitellään samurai-kulttuuria, haarniskoita, miekkoja, muita aseita, yms. Itseä tässä kiinnostavat eniten miekka- ja varsiaseosiot, mutta tässä on paljon hyödyllistä tietoa myös muilta alueilta. Hyvä kirja, ja tieto on omasta mielestäni esitetty niin että myös aloittelijoiden on helppo ymmärtää sisältöä.

The Japanese Sword, A Comprehensive Guide: Kanzan Sato, taas yksi erittäin hyvä kirja. Tässä aletaan jo mennä syvemmälle japanilaisten miekkojen maailmaan. Kirja sisältää paljon tietoa, mutta osa tiedosta saattaa olla jo hieman hankalampaa aivan aloittelijoille. Kirja sisältää japanilaisten miekkojen kehittymisen, hyvien miekkojen arvostuksen ja osion koshiraesta ja miekan osista. Henkilökohtaisesti oma pääkiinnostukseni kirjassa on ollut juuri tiedot ja kuvat muutamista tietyistä miekoista. Mutta tässä on silti todella hyvin tietoa historiasta ja termeistä yleisesti.

The Connoisseurs Book of Japanese Swords: Kokan Nagayama, tässä aletaan sitten mennä syvälle, ja tämä ei ole enää aivan aloittelijoille. Voin kokemuksesta sanoa että harrastuksen alkuaikoina käytin itse pääasiassa vain kirjan sataa ensimmäistä sivua, jotka käsittelevät historiaa ja terminologiaa. Oman tiedon kasvaessa olen alkanut käyttämään kolmatta 200:n sivun osiota joka käsittelee johtavien koto ja shinto seppien työtä. Kirjassa oleva tiedon määrä on valtava, ja tämä on referenssikirja. Tätä on mahdotonta lukea sellaisenaan, mutta tämän pariin palaat aina uudestaan ja uudestaan kun tarvitset yksityiskohtaista tietoa.

The Craft of the Japanese Sword: Leon & Hiroko Kapp, Yoshindo Yoshihara, tässä sitten insinööreille, ei vain leikki leikkinä. Tässä kirjassa näytetään ja kerrotaan kuinka japanilainen miekka tehdään. Yoshindo Yoshihara valmistaa terän, Okisato Fujishiro teroittaa/kiillottaa sen, Hiroshi Miyajima valmistaa habakin ja Kazuyuki Takayama valmistaa shirasayan. Erittäin hyvä kirja kaikille, mutta erityisesti heille joita juuri tämä valmistusprosessi kiinnostaa.

Tässä on todella lyhyt kuvaus viidestä kirjasta, joita itse voin täysin suositella. Aiheestahan löytyy todella paljon kirjallisuutta, mutta on hyvä aloittaa esim. näistä teoksista aiheeseen tutustuminen.

Ikävä kyllä suomeksi kirjallisuutta ei oikeastaan ole. Ainoa itselläni kirjahyllyssä oleva on Tampereen Kendoklubin painos Timo Reenpään Japanin miekoista v.2004. Tämä tarttui mukaan Vapriikin samurainäyttelystä pikkupoikana (varmaan todella vaikea nykyään saada mistään), ja tällä on oikeastaan enää pääasiassa tunnearvoa, kyllähän tätä pienenä tuli kovasti luettua.
Jussi Ekholm

Kuvake
Boti
polveenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 133
Lauteille: Maaliskuu 2007
Paikkakunta: Helsinki
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Keskustelua aidoista japanilaisista miekoista (nihonto)

#15

Viesti Boti » elo 15, 2012, 07.22

Tuli vastaan lyhyt esittelyvideo Korehira Watanabesta, "yhdestä Japanin viimeisistä miekkasepistä".
Saisi olla paljon pidempi video.

http://vimeo.com/32113233
"If you wish to make an apple pie from scratch, you must first Tiger Uppercut the universe" - Carl Sagat


Vastaa

Lauteilla

Potkulaisia lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 5 kurkkijaa