Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti. :)

Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka

Keskustelua aseista, asetekniikoista ja aseilla harjoittelusta

Valvoja: Valvoja

Vastaa
Kuvake
DeusVult
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 26
Viestit: 8469
Lauteille: Kesäkuu 2007
Paikkakunta: Helsinki

Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka

#46

Viesti DeusVult »

navajas kirjoitti: Se on oikeastaan aivan sama asia kuin joku tekisi "vakavan" elokuvan Suomen talvisodasta, jossa taistellaan valomiekoilla, pukeudutaan toogaan ja afroperuukkeihin KISS-maskeissa, ja lopuksi Uganda voittaa koko sodan. Saattaisi näyttää tavallisesta tallaajasta hiukan häiritsevältä. Samalla tavalla nuo Braveheartin asiat nyppivät historiaan perehtynyttä. Ne ovat aivan samassa suhteessa pielessä.
No ei nyt ehkä IHAN samassa suhteessa, mutta ymmärrän kyllä turhautumisesi, bro! :) (kuinkahan paljon epätarkkuuksia muuten Talvisota-elokuvasta löytyy, jos oikein alkaa katsomaan...?)

Voidaan ehkä palata takaisin aiheeseen.

:D
Peter Karis
DJJV Ju-Jutsu, historiallinen kikkailu.

Onko kuvittelu totuutta oikeaa?
Onko totuus onttoa kuvitelmaa? Liike vai staattisuus, vai Pieksämäen asemalla blues?
Kuvake
DeusVult
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 26
Viestit: 8469
Lauteille: Kesäkuu 2007
Paikkakunta: Helsinki

Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka

#47

Viesti DeusVult »

luupää kirjoitti: Näin mutta monasti sellainen enempi totuudenmukainen lähestyminen olisi tarinan ja juonen kannalta toivottavaa, esimerkkinä nyt vaikka sterlingin sillan taistelu ja braveheart. Mutta se leffa menee kyllä muuten kevyesti top 5! Harvoin ollut niin täpinöissä leffassa kun sen heavy horce hyökkäyksen aikana. :smt003
Siinä Strirlingin sillan taistelukentällä on muuten nykyään parkkipaikka ja rugby-kenttä, et ois saattanut tulla vielä vähän historiallisesti epätarkempi jos ois yritetty olla lokaatioille uskollisia... :smt003
Peter Karis
DJJV Ju-Jutsu, historiallinen kikkailu.

Onko kuvittelu totuutta oikeaa?
Onko totuus onttoa kuvitelmaa? Liike vai staattisuus, vai Pieksämäen asemalla blues?
Aihki
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 12
Viestit: 6229
Lauteille: Joulukuu 2010

Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka

#48

Viesti Aihki »

Raudan ja teräksen hakkaamineen ovat terälle aika paljon kovempia vaatimuksia kuin lihan leikkaaminen. Myötölujuus pitäis olla niin korkea kuin mahdollista ja iskusitkeys myös, nämä ovat lujille teräksille jossain määrin vastakkaisia vaatimuksia. Pehmeäkin rauta saadaan muokkaamalla lujittumaan paikallisesti sen verran, että siihen saadaan lihaa leikkaava terä, ei siitä hyvä tulee, mutta toimii hetken ennenkuin tylsyy.
Tapani
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 1996
Lauteille: Joulukuu 2004
Paikkakunta: Turku

Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka

#49

Viesti Tapani »

Jos noi miekat ei läpäise ketjupaitaa, niin onko joku kokeillut ottaa vastaan tuollaista iskua? Jäin vain pohtimaan, kuinka pahoja ruhjeita esim. tuollainen pitkämiekan isku tekee ketjujen ja pehmusteiden läpi?
navajas
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 1173
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Vihti

Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka

#50

Viesti navajas »

Vaikka rengashaarniska on parempi suoja viiltoja kuin impaktia vastaan, niin hyvän gambesonin kanssa isku vaimenee suhteellisen mukavasti. Toki levyhaarniska on reippaasti parempi.

Eräs tuttuni kokeili humalaspäissään hiukan oman rengaspaitansa kestävyyttä vuosia sitten. Löi itseään puukolla rintaan. Aika lailla niin kovaa, kun itseään voi ylipäätään puukottaa. Ei mennyt läpi.
Kuvake
MarkoS
reiteenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 307
Lauteille: Heinäkuu 2006
Paikkakunta: Turku

Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka

#51

Viesti MarkoS »

Risto R kirjoitti: Jos rengaspanssarissa ei ole meistillä lyötyjä lenkkejä, vaan se on tehty vedetystä langasta, ei siinä voi olla samalla tavalla slagia (kuonaa?) kuin levy haarniskassa voi olla, koska langan vetäminen ei slagi pitoisesta materiaalista onnistu.
Noita lenkkejä on analysoitu kyllä. Kuonaa löytyy niistäkin, mutta ei tietenkään niin laajoja esiintymiä kuin levyosista. Pointti tässä on se, että vaikka kuonajäämä olisikin pieni, silloin kun tällainen kuonaviiru pääsee ilman kanssa tekemisiin se johtaa kosteutta lenkin sisäosiin ja ruostuttaa sisältäkäsin. Eikä välttämättä näy päälle.
Vor Nach Schwech Stärke Indeβ|Fühlen
+C:A:F:A+
Kuvake
bodyguard
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 22944
Lauteille: Syyskuu 2005
Paikkakunta: Helsinki

Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka

#52

Viesti bodyguard »

Heitän vielä vähän offtopiccia mutta jos Kingdom of heavenista puhutaan niin kannattaa ehdottomasti katsoa se Directors cut. Muistan itse pettyneeni aikanaan siihen teatteriversioon kun tuntuu että mitään ei kunnolla selitetty, tarina pomppi ja hahmot jäivät ohuiksi jne. Mutta dc on joku 50min. pidempi ja siinä tarina on selkeästi syvempi ja johdonmukaisempi. Sen jälkeen se teatteriversio ei tunnu kyllä enää yhtään miltään.

‎-I thought you were cool.
-I am. And you know what makes me cool? The fact that your opinion means less than squat to me.

Blogi
Kuvake
Jussi Ekholm
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 19
Viestit: 590
Lauteille: Maaliskuu 2008
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: Japanilaisten miekkojen tutkiminen
Sivulajit: Miekkojen keräily

Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka

#53

Viesti Jussi Ekholm »

Enpäs sitten tänä viikonloppuna päässyt leikkomaan tavaraa, se siirtynee vähän taas eteenpäin...

No kun sitä on miekkoja tullut taas tänäänkin vähän hypisteltyä, niin ajattelin palata tuohon alussa mainitsemaani japanilaisen miekan geometriaan. Olisihan se upeaa että olisi aivan valtava otanta miekkoja joita mallailla, mutta kun niitä "oikeita samurai-miekkoja" ei ikäväkseni itseltä löydy montaa. Mutta koitan tässä nyt esittää pienellä kuvasarjalla eroa japanilaisten miekkojen poikkileikkauksessa, tuon nikun mainitsin jo tuossa alku viestissä. Eli nämä kuvat keskittyvät sen esittämiseen miekoissa. Tämä on taas täysin empiiristä tutkimusta, ja vaikuttavia (lue. mahdollisesti pieleen meneviä) seikkoja on useita.

Moni saattaa äkkiseltään katsoa että mikähän tässä nyt on se idea, ja totta puhuen ei noissa kiinalaisissa kopiomiekoissa ole kauheasti eroa tämän suhteen (eron huomaa sitten lopussa). Jatkuvasti kuulee foorumeilla legendaa kuinka jossain halvassa tuotantomiekassa olisi "full-niku" yms. Itse suhtaudun näihin kuitenkin varauksella, koska on aivan eri asia tehdä miekkaan kaareva pinta kuin lattea pinta. Historiallisestikin tässä on ollut eroa aikakausien ja varmasti koulukuntienkin välillä, mutta tämä kuvasarja osoittaa trendin kiinalaisissa kopiomiekoissa.

Eli listaan tähän niku-kuvan ja sitten tietoja kyseisestä miekasta, kun selaa tämän pikku kuvasarjan huomaa varmasti hieman eroa miekoissa. :)

Last Legend Odachi: Nagasa 91,4cm, motohaba 30mm, motokasane 7mm, sakihaba 23mm, sakikasane 5,5mm, torii-zori. Tämä on juuri mattojen leikkaamiseen suunniteltu terä. Kuten kuvasta näkyy miekassa ei ole lainkaan nikua. Miekka on pitkä, koska halusin juuri sellaisen "klassisen" Nambokucho-kauden miekan kopion. Sanomattakin on selvää, ettei mikään semi-production kama ole täydellistä. Miekassa on kuitenkin vähän erotusta motohaban ja sakihaban välillä, ja miekka on suhteellisen ohut. Olisi tosin saanut olla leveämpi, mutta kaikki miekat tehtaalta tulivat silloin vakio leveydellä ja paksuudella, pituus oli ainoa mihin voi vaikuttaa.

Kuva

Paul Chen Odachi: Nagasa 125,6cm, motohaba 39mm, motokasane 10mm, sakihaba 30mm, sakikasane 8mm, torii-zori. Tämä on sitten äärimuoto edellisestä. Kun tällä tähdättiin juurikin tuohon Nambokucho-kauden "liioteltuun" sugataan. Paksuus selittyy tietysti miekan valtavalla koolla. Miekassa ei ole nikua.

Kuva

Paul Chen Bushido: Nagasa 69,5cm, motohaba 31mm, motokasane 7mm, sakihaba 22mm, sakikasane 5,5mm, torii-zori. Tämä on uskoakseni vanhan mallin Bushido, en tiedä paljonko näissä on eroa eri sukupolvien välillä. Tämä on yksi harvoista tuotantomiekoista joissa olen nähnyt vähän nikua (kuva ei nyt anna ihan parasta käsitystä). Johtuen varmaan osaksi siitä että tämä on eri hintaluokassa missä muut omistamani tuotantomiekat. Paul Chenin Tigerissa joka oli minulla vähän aikaa oli muistaakseni samantyylinen niku, en vain kuvannut sitä silloin. (onneksi näitä high end-tuotantomiekkojakin saa joskus bongattua käytettynä kohtuuhintoihin, niin on joskus mahdollista hetken omistaa sellainen).

Kuva

Munetoshi Akitsushima: Nagasa 70,8cm, motohaba 32mm, motokasane 7,5mm, sakihaba 23mm, sakikasane 6mm, torii-zori. Tässä tullaan sitten tuolta ylemmästä luokasta alempaan laadun suhteen. Tämä sattui eteen hyvin edulliseen hintaan Euroopasta, en ollut koskaan ennen nähnyt Munetoshia, enkä kyllä olisi aikonut jenkeistä ostaa. Miekassa ei ole nikua. Miekka on hieman leveähkön oloinen ja tätäkin on vähän suunniteltu kai leikkaukset mielessä, laatu ei ole mitään päätä huimaavaa.

Kuva

Paul Chen Practical XL: Nagasa 68,4cm, motohaba 35mm, motokasane 6,5mm, sakihaba 26mm, sakikasane 3,5mm, torii-zori. Tässäpä sitten paljon parjaamani XL-geometria. Miekka tuli minulle vaihtokaupassa, enkä kyllä olisi tätä varta vasten ostanut. Kuten tuossa nuo numerot näyttävät miekka on erittäin leveä ja ohut. Miekassa ei ole yhtään nikua, ja tämä on suunniteltu mattojen leikkaukseen. Terän laatu on ihan hyvä, mutta muuten on kyllä tingitty.

Kuva

Kuninobu Tachi (antiikki): Nagasa 67,2cm, motohaba 30,5mm, motokasane 6,8mm, sakihaba 16,5mm, sakikasane 3,5mm, koshi-zori. Tässä nyt sitten on lopuksi kunnon niku. Miekka on Nambokucho-kaudelta, sugata näyttäisi minun silmääni jopa aiemmalta, mutta tämä on varmaankin tehty vähän aikaisempien tyyliin (kyllä asiantuntijat tietävät paremmin kuin minä :)). Miekka on hyvin mahdollisesti ubu, todennäköisesti enintään lievä machi-okuri, sillä terässä on yhä vahva fumbari (mitä ei suriage terissä ole).

Kuva

Toivottavasti joku ainakin ymmärsi tämän kuvasarjan tarkoituksen. Minusta tämä on asia, joka on äärimmäisen vaikea selittää sanoin, mutta pari kuvaa selkiinnyttää jo asiaa kummasti. Tietysti itse asian näkeminen vielä selittää paljon paremmin. Tietysti näissä kuvissa on lievästi eri kuvakulmat, jne. mutta idea tässä oli tärkein. Miten tämä sitten vaikuttaa vahingon mekaniikkaan? No käytännössä en osaa sanoa (siinä on niin monta muutakin tekijää), mutta teoriapuolen selitys löytyy hyvin noista linkeistä mitkä laitoin ensimmäiselle sivulle.

Minä ainakin tykkäisin jos joku napsii kuvia omien miekkojen nikusta (tai muiden kulttuurien miekkojen poikkileikkauksen laadusta), vaikka eipä meitä taida montaa hörhöä olla... :)
Jussi Ekholm
Aihki
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 12
Viestit: 6229
Lauteille: Joulukuu 2010

Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka

#54

Viesti Aihki »

Pelkästään leikaavan osan koveruus, suoruus, kuperuus ei vaikuta terän vääntölujuuteen vaan yleisemmin poikkileikkauksen muoto. Noin raaasti yleistäen paksu ja kapea on lujempi kuin ohut ja leveä, tietysti paksu ja leveä on kaikkein lujin, mutta muut seikat saattavat hieman pudottaa sellaisen käyttöarvoa.

Monissa lukemissani leikkauskokeissa on saatu primääri teräkulma merkittävimmäksi tekijäksi, siihen on sinänsä hyvät syyt. Jos lujuus tulee mukaan niin asia menee paljon monimutkaisemmaksi.
Kuvake
Jussi Ekholm
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 19
Viestit: 590
Lauteille: Maaliskuu 2008
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: Japanilaisten miekkojen tutkiminen
Sivulajit: Miekkojen keräily

Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka

#55

Viesti Jussi Ekholm »

No kirjoitellaanpa tännekin tästä vähän. Eli nyt tuli katkaistua oma pitkä leikkaamattomuusputki, minä kun olen pääasiassa antiikkikeräilijä, niin ei sitä ole viime vuosina tullut niin keskityttyä leikkaamiseen. Tässä olen vähin äänin saanut käsiini pari ihan kohtalaista halpaa tuotanto miekkaa, ja niillä on tullut jo jonkin aikaa suunniteltua leikkaamista. Hullu idea takaraivossa oli tilata iso satsi tatami omotea loppukesästä, mutta sijoitin ne rahat miekkakirjoihin mieluummin.

Tässä siis on budjetilla leikkaamista. Leikattavana on hamppuköyttä n. 2-2,5cm paksua, kolmesta isosta langasta, joissa kaikissa 8 säiettä, ihan hyvää köyttä. Sitten tein ensimmäistä kertaa elämässäni sanomalehtirullia, näiden laatu yllätti minut todella, ja tulen jatkossa tekemään paljon näitä.

Käytetyt miekat olivat Paul Chen Practical XL, Munetoshi Akitsushima ja Cold Steel Shamshir. Japanilaisissa miekoissa minulla on vähän opetusta taustalla, mutta itämaisten sapelien kanssa ei ole yhtään. Nyt kun leikkailin iski kauhea himo viedä vielä pari muutakin miekkaa maaseudulle leikkaamista varten. Japanilaisia miekkoja edelliset omistajat olivat käyttäneet leikkomiseen, ja CS oli tehdasterässä.

Ensimmäisenä oli köyden leikkuuta. Heittelin sen 2 oksan yli, ja köysi oli vapaasti roikkuvaa. Sitä sai käsillä kiskottua aina oikeaan korkeuteen. Minulla oli tarkka suunnitelma valmiina ja aloitin CS:llä. Pari ekaa sapelin iskua eivät leikanneet vielä koko köyden läpi, mutta sääsin vähän tekniikkaa ja aloin pieniä köyttä 20-30cm pätkiin, vaihdoin välissä katanoihin, ja niillä homma sujui vielä paremmin. Practical XL oli kuitenkin ainoa jolla sain leikattua köyden vaakasuoraan poikki, muilla joutui lyömään aina hieman kulmassa, koska eivät ole aivan yhtä teräviä.

Sapelin jälkeä:
Kuva

Sitten oli aika toteuttaa suunnitelmani.

Kuva
Kuva

Eli sanomalehdistä tehtiin kohteita, joissa oli köysiydin. Ensin tein kokeeksi yhden ilman ydintä ja annoin sen vettyä 5 min, sitten pistelin sen XL:llä. Olin todella yllättynyt kuinka mukava tätä oli leikata, minusta tämä tuntui suhteellisen samalta kuin tatami omote (vaikka sen viime leikkauksesta onkin paljon aikaa...). No sitten kokeilin kastaa köysiytimellä olevia saman 5 min, ja kyllä oli hauskaa leikata näitä.

Kuva
Kuva

Ja tässä on kuva viimeisestä satsista ennen 5 minuutin upotusta, kunnianhimo iski ja täytyi tehdä yksi "jätti"kohde (jonka kanssa sitten tuli ongelmia)

Kuva

Katanoilla sain leikottua hyvin, olenhan vuosien varrella tällä miekkatyypillä huiminut yhtä jos toista. Mutta sapelin kanssa minulla oli ongelmia, ja uskon että ne johtuivat huonosta tekniikastani. Sapelin iskuni pysähtyivät aina tuonne köysiytimeen. Koitin ottaa sen pois yhdestä kohteesta, mutta silti iskuni upposi vain puoleenväliin. Täytyy vain harjoitella lisää sapelin kanssa, pelkkä köysi meni sillä tosin helposti.

Annoin sitten isänkin lyödä yhden kohteen. Ei minkäänlaista miekankäyttötaustaa ja vasenkätinen, joten ote katanasta oli nurinkurinen. Mutta leikkuujälki oli siistiä ja voisi melkein sanoa että yhtä hyvää kuin minulla. Olen muutamassa paikassa sanonut, että leikkaaminen miekoilla on helppoa. Ja kyllä meni sanomalehti ja köysi nätisti poikki, yllättynyt oli kuinka helposti se kävi. Ja siinä puhuttiin kuinka vaarallisia miekat ovat väärissä käsissä.

Jättikohteen kanssa olikin sitten vähän ongelmaa... Upotin kaikkia aina n.5 minuuttia, mutta isomman kanssa olisi tarvinnut ainakin tuplata se aika, näin jälkeenpäin on viisaampi. Koitin leikata sitä Practical XL:llä, koska se on noista minulle leikkaukseen sopivin. Lyönti kohteeseen joka uppoaa n. 3/4 osaa syvälle, ja ihmettelen että onpahan tujua tavaraa. Vedin miekan ulos ja katsoin ettei mitään käynyt, sitten uusi yritys ja sama toistuu... Hämmästyneenä kohteen lujuudesta vedin miekan ulos ja tarkistettuani sen katsoin kohdetta. Sen sisäkerrokset olivat täysin kuivat. Eli tälläinen isompi vaatii kyllä ainakin tuplaupotusajan vettyäkseen kunnolla.

Olihan tämä tavaroiden leikkominen pitkästä aikaa tosi hauskaa, ja täytyy kyllä useammin tätä tehdä. :)

Tässä oli vähän empiiristä tutkimusta vahingon mekaniikkaan liittyen, tietysti parempi miekkamies olisi saanut vielä parempaa jälkeä aikaan, mutta kyllä itse taas oppi yhtä jos toista miekoista.
Jussi Ekholm
Kuvake
DeusVult
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 26
Viestit: 8469
Lauteille: Kesäkuu 2007
Paikkakunta: Helsinki

Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka

#56

Viesti DeusVult »

Jussi Ekholm kirjoitti: tietysti parempi miekkamies olisi saanut vielä parempaa jälkeä aikaan, mutta kyllä itse taas oppi yhtä jos toista miekoista.
MUN mielestä se miekkamiehen paremmuus mitataan sillä että montako vastustajaa se saa hengiltä kuolematta tai vammautumatta itse siinä prosessissa - eikä niinkään sillä kuinka nätisti se saa jonkun elottoman pötkön leikattua kahtia. Se on ehkä enemmänkin tota kokki/keittiö-osastoa... :)

Mutta viisastelu sikseen, kyllä munkin mielestä jokaisen joka miekkojen kanssa heiluu ois syytä ainakin pari kertaa "urallaan" kokeilla leikkaamista, niin tietää vähän että mitä sillä miekalla voi ja ei voi tehdä.
Peter Karis
DJJV Ju-Jutsu, historiallinen kikkailu.

Onko kuvittelu totuutta oikeaa?
Onko totuus onttoa kuvitelmaa? Liike vai staattisuus, vai Pieksämäen asemalla blues?
Kuvake
Jussi Ekholm
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 19
Viestit: 590
Lauteille: Maaliskuu 2008
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: Japanilaisten miekkojen tutkiminen
Sivulajit: Miekkojen keräily

Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka

#57

Viesti Jussi Ekholm »

Tottahan tuo, ettei tämä tavaroiden leikkaaminen ole mitenkään rinnastettavissa miekkamiehen taitoon. Tarkoitin vain tuolla paremmuudella sitä, että enemmän "oikeiden oppien" mukaan harjoitelleella miekkailijalla olisi ollut suurempi todennäköisyys leikata tarkemmin ja tehokkaammin (paremmin).

Nyt kun on tullut taas leikkausputki avattua, niin päässä raksuttaa koko ajan ideoita parempien ja haastavampien kohteiden teosta. Luultavammin oikeanlaisen upotuksen jälkeen ja kokonaan vettä ottaneena tuollainen paksukin rulla tulee olemaan helpompi leikata (lueskelin netistä että toiset antavat sanomalehtirullien vettyä paljon pidempiä aikoja, mutta itse näen niiden tulevan ehkä sitten jo liian helpoiksi, sillä vettyessäänhän paperi tulee haperaksi, tuo 5min oli noille pienille rullille minusta ideaaliaika). Ideoita pohtiessa tulee vain koko ajan vastaan raja miekan kestävyyden suhteen. Minä kun en halua vaurioittaa miekkojani, vaan leikkoa jossain siellä mahdollisen suorituskyvyn yläpäässä. Täytyy pikkuhiljaa koittaa tehdä aina vähän vaativampia kohteita, sitten jossain vaiheessa kyllä tulee se hetki kun miekalle käy jotain ja sitten harmittaa...

Onhan minulla tuolla maalla tallessa yhä pikkupoikana vääntämäni "great helm" ja koristetyyliin tekemäni chainmail-huppu. Vaikka molemmat ovat lapsena tehtyä lapsellista tekoa, niin kyllä niihin saisi miekkansa vaurioitettua. Ja näiden leikkaamisen yrittäminen olisi toisaalta turhaa, koska tiedän jo etukäteen epäonnisen tuloksen.

Yksi kohde, jonka leikkuukokeilu kiinnostaisi olisi harjanvarsi, mutta pelkään että huonolla tekniikallani ja kohteen kovuuden takia vaurioittaisin miekan siinä. Siksipä en sitä tule vielä pitkään aikaan kokeilemaan, mutta joskus kai sitäkin on koitettava...

Mutta heitelkääpä joku vaikka tietoa jostain mitä olette leikkonut, minkälaisella miekalla ja minkämoisin tuloksin. Niin saadaan lisää empiiristä tietoa vahingon mekaniikasta.
Jussi Ekholm
Kuvake
Jussi Ekholm
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 19
Viestit: 590
Lauteille: Maaliskuu 2008
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: Japanilaisten miekkojen tutkiminen
Sivulajit: Miekkojen keräily

Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka

#58

Viesti Jussi Ekholm »

Ei tämä varmaan oikein ketään kiinnosta, mutta jos joku tästä jotain hyötyä vaikka saisi niin kirjoittelen kuitenkin. :)

Tänään tuli leikattua erilaisilla aseilla, sopisi myös tuohon mitä kirjoitin tuonne aseiden käsiteltävyyteen tuohon toiseen ketjuun. Erilaisiahan kaikki näistä ovat käsitellä.

Tässä alkuun käytetyt miekat.
Kuva

Windlass 1 1/2
Munetoshi Akitsushima
Paul Chen Practical XL
Cold Steel Shamshir

Ja tässä kohteet, 39 eri kokoista, osassa köysiydin sisässä.
Kuva

Olihan minulla viideskin ase millä piti leikkoa, mutta siinä kävi ikävästi. Joku aika sitten olin ostanut epäonnekseni YarinoHanzolta muutaman tuotteen (aivan surkea firma, en suosittele kenellekään). Toin sitten kyseisen firman Nagamakin maalle, ja eilen teroittelin siihen vähän terää, tämä oli tullessa aivan tylsä.

No tuli sillä sellaisessa "karussa" terässä vähän mäiskittyä ensin. Pelottava voima tuollaisessa aseessa on kyllä. Oikea nagamaki on ollut kyllä hurja ase taistelukentällä koska tälläinen "lelu" tuntui jo mahtavalta. Kyllähän tällä nätisti meni pikkuinen puukin poikki.
Kuva

Sitten ihan pikkuisia ja helposti lyötäviä kasveja pätkiessä varsi katkesi... Kirjoittelin ulkomaisille foorumeille enemmän syitä miksi näin kävi. Lyhyesti, tuote oli huonoa laatua yleisesti, nakagon olisi pitänyt sopia paljon paremmin varteen, varsi oli todella heikko. Tietysti tuo yksi vaikea leikkaukseni rasitti vartta kerralla paljon, mutta tämä olisi ajan myötä katkennut ihan ilmaan huitoessa.
Kuva

Sitten itse leikkauksiin.

Tuo Paul Chenin XL on kyllä pirun hyvä terä, vaikka tuota XL-geometriaa parjaan. Tämä on jotenkin sopiva terä. Nyt tuli lyötyä ylhäältä alas, alhaalta ylös, poikittain. Poikittain lyödessä sellaiseen missä oli köyttä sisässä iskuni leikkasi 2 niistä 3:sta langasta. Mutta tällä on kyllä hauska leikkailla kaikkea. Tässä oli noin ranteenpaksuinen rulla jossa oli köysiydin ja pari sukkaa päällä. Lyönti oli yhdellä kädellä ylhäältä alas Practical XL katanalla:
Kuva

Sitten Windlassin 1 1/2, en ole koskaan leikkonut eurooppalaisilla miekoilla, ja eihän siitä tullut mitään... Tarvitsisin kunnolla opetusta näiden kanssa. Paras iskuni meni puoliväliin helppoa pientä mattorullaa. En saanut yhtään onnistunutta leikkausta tällä... vähän oikein nolottaa. Iskuissani oli kyllä voimaa takana kun yhdessä iskussa tuo harjanvarsi räsähti maansisällä poikki, mutta ei se miekka mennyt kohteesta läpi, koska en osaa oikeaa tekniikkaa näillä.

Coldsteelin sapelilla seuraavaksi, viimeksi oli vähän takkuilua tämän kanssa, mutta nyt meni hyvin. Pitäydyin vain pienemmissä rullissa, ja menihän ne komeasti pätkiksi. Paras taisi mennä viiteen osaan. Alhaalta ylöspäin lyödessä oli komea katsoa kun ilmassa lensi kaksi rullaa, ja sai ihailla omaa onnistunutta lyöntiä.
Ohutta sapelilla:
Kuva

Munetoshista en oikein pidä, vaikea selittää miksen... On tämäkin ihan kelpo miekka, ja melko suuriakin rullia tällä leikkasin, mutta tämä ei ehkä sovi niin minulle. Ja ehkä kun tuo XL on niin paljon parempi/hauskempi leikkauskatana, niin tämä jää vähän varjoon.

Säästin kaikista isoimmat rullat loppuun. Tarkoitus oli upottaa näitä se 20 minuuttia, mutta kun alkoi satamaan, niin nämä olivat vain 8-10 minuuttia vedessä, mikä kyllä oli vähän liian vähän. Nämä olivatkin sitten jo vaativia kohteita, minusta paljonkin vaikeampia kuin tatami (vaikka sen leikkuusta onkin aikaa). Mutta oli näiden leikkuukin hauskaa. Nämäkin leikoin tuolla Practical XL:llä, tosin vain ylhäältä alas, koska taitoni ei olisi riittänyt alhaalta ylös näihin. Kävi yhden näistä kanssa hieman nolo homma, matto olikin liukunut painonsa takia hieman alemmas kun laitoin sen, ja lyödessä viimeisen lyönnin nirhaisin mukaan täysin huomaamattani palan tuota harjanvartta (olin onneksi ohentanut päätä näiden mattojen laittoa varten). En edes huomannut sitä lyödessä, mutta kun katsoin lyönnin jälkeen kirosin heti mielessäni huolimattomuuttani. Eipä tullut miekkaan jälkeäkään, ja harjanvarressa oli siisti lovi. Tässä vielä kuvia isoista kohteista, taisi näitä olla joku 5-6 isoa kaiken kaikkiaan.
Kuva
Kuva
Kuva

Toivottavasti tämä edes hieman kiinnosti. :)
Jussi Ekholm
Kuvake
Jussi Ekholm
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 19
Viestit: 590
Lauteille: Maaliskuu 2008
Paikkakunta: Tampere
Etulaji: Japanilaisten miekkojen tutkiminen
Sivulajit: Miekkojen keräily

Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka

#59

Viesti Jussi Ekholm »

Varoitan nyt jo etukäteen että mikäli olet herkkä ihminen ÄLÄ klikkaa kyseisiä linkkejä joita laitan, niissä on aika rajuakin materiaalia, joten siispä varoitus on mielestäni aiheellinen.


Seuraavissa linkeissä on videoita millaista vahinkoa miekalla saa aikaan. Videot ovat kuitenkin ihan sallittua tavaraa, en linkittäisi mitään kiellettyä materiaalia julkiselle foorumille. Yllä oleva varoitus on vain koska tiedän että ihmiset reagoivat asioihin erilailla.

Tässä näkee millaista vahinkoa itselleen saa aiheutettua viidakkoveitsellä/lyhyellä miekalla, ei heikkohermoisille.
" onclick="window.open(this.href);return false;

Pitkämiekka vs. sika
http://www.thearma.org/Videos/NTCvids/M ... /cerdo.mov" onclick="window.open(this.href);return false;

Yliajetun peuran mestaus katanalla.
" onclick="window.open(this.href);return false;

Ja loppuun vielä legendaarinen Cold Steelin Two Handed Great Sword-video.
" onclick="window.open(this.href);return false;

En tiedä kiinnostaako nämä ketään, mutta itse tykkään kovin katsella leikkausvideoita. Ainakin minussa se herättää aina lisää kunnioitusta teräaseita kohtaan. Samalla tosin historian kuvittelu tulee aina vain kauhemmaksi kun oppii enemmän.

MOD_EDIT: lisätty väriä asian painottamiseksi.
Jussi Ekholm
Kuvake
DeusVult
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 26
Viestit: 8469
Lauteille: Kesäkuu 2007
Paikkakunta: Helsinki

Teräaseiden tuottaman vahingon mekaniikka

#60

Viesti DeusVult »

Jussi Ekholm kirjoitti: Tässä näkee millaista vahinkoa itselleen saa aiheutettua viidakkoveitsellä/lyhyellä miekalla, ei heikkohermoisille.
" onclick="window.open(this.href);return false;
Siinähän on meno ku joulupöydässä. :smt104 Jaksaa aina hämmästyttää miten haavan koko ja veren määrä tuntuu olevan niinkuin kääntäen verrannollisia keskenään... joku lääketieteellisen koulutuksen saanut voisi kertoa miksi?
Peter Karis
DJJV Ju-Jutsu, historiallinen kikkailu.

Onko kuvittelu totuutta oikeaa?
Onko totuus onttoa kuvitelmaa? Liike vai staattisuus, vai Pieksämäen asemalla blues?
Vastaa

Lauteilla

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 21 kurkkijaa