Aseiden muokkaaminen

carpenter · #1

Terve taas!

Lukijat varmaan lukivat mitä pislarilleni kävi. Syy löytyi laukusta ja tehdas sellaisesta, Öljyissä toki oli. Luisti ruostui sekä runko, muttei sisäkalut. Noh,hyvin käy radalla samoin kuin ennenkin ja aika asesepälle elo kk.

Viimeistelyn kun aion joka tapauksessa tehä niin ehkä samalla hieman extraa.
Piippu kromiin sekä luisti ja hallinta laitteet. Kuin myös kunnon puuhahvat sormiuritettuina. Tämä siis jericho 941f.

Toinen juttu. S&w mod 29 .44 rem magnum.

Se on se +10-tuumaa versio ja ajattelin lyhentää sen 6-tuumaan sepällä ja vielä herkentää laukaisua. Laukaisu ei ole niin tarpeen toki, mutta tuunausta kuitenkin.

T:carpenter

#2

Eiköhän tämä ole sopiva ketju nostaa ylös, kun en viitsinyt uutta tehdä. Eli aiheena olisi siis aseiden muokkaus, itseäni kiinnostaa millaisia muokkauksia potkulaiset ovat tehneet aseisiin. Tässä kun on itsen taas tullut muutamana päivänä pitkästä aikaa askarreltua pikku päivityksiä miekkoihin. Olisihan tuota touhua mukava enemmänkin tehdä, mutta minä kun olen aika kädetön noissa käsityöjutuissa...

Tässä olisi "gangi-maki" ja pientä hiontaa Paul Chenin Practical Eliteen. Kaikki materiaalit olivat miekan alkuperäisiä, joten hinnaksi tuli 0€. Aluksi piti tehdä oikein täysi Tensho koshirae, mutta loppui taidot heti alkuunsa kesken. Täytyi sitten tyytyä tähän. Terän kiillotus on vielä vähän kesken, nyt kun on tullut 3 miekkaa hinkattua muutamassa päivässä niin se käy sormien päälle.

Tältä siis näytti ennen muokkailuja:

HSTS:n 1095:n tuli jo aiemmin myytyä ja nyt vaihdettua takaisin. Täytyi kiillotella ruostetta pois ja korjata irronnut kurikata. Sayassa oli yläosassa tuon irtoamisen vuoksi lakka lohkeillut, joten päätin poistaa mustan lakkauksen yläosasta. Aluksi piti maalata yläosa, sitten löysin palan nahkaa, mutta ryssin sen sauman... Etupuoli oli komea, mutta sauma pilasi kaiken. Lopulta sitten puuvillalanka tuli pelastamaan tilanteen.

En minä varmaankaan ainoa hullu ole joka on pikkuisen omanlaiseksi näperrellyt aseita. Olisi ihan mukavaa nähdä mitä kaikkea muut ovat tehneet.

taikuri · #3

Kohteliaasti sanottuna erikoinen sidos.... Pakko kysyä, että miltä se tuntuu kädessä. Eli minkälainen "fiilis" vs. alkuperäinen.

Tuli vähän hämärästi mutta ymmärrät varmasti mitä tarkoitan.

#4

Juu, ymmärrän kyllä.

Onhan tuo aivan muuta mitä näkee yleensä japanilaisissa miekoissa. Tuo ei ole mitenkään oikeaoppinen gangi-maki, mutta jotain piti vanhasta itosta säveltää ja kun sitä jäi vain noin 3 metriä niin oli vaihtoehdot vähissä.

Tuo alkuperäinen Paul Chenin Practical Elite on kyllä aika kamala käteen. Tuo feikki-suede tuntuu kyllä ihan ok:lta, mutta tsuka on aika mötkäle ja aivan täysin suora. Lisäksi en voinut sietää kun nuo rauskunnahkapaneelit ovat muovia. Lisäksi tuo tsukamaki oli käytössä löystynyt jo aika muodottomaksi. Eihän se leikkauskäytössä oikein mitään haitannut, mutta halusinpahan jotain erilaista.

Muokkasin tästä ehkä vähän turhankin ohuen, kun en huomioinut noiden paneelien poistamisen kaventavan näin paljon. Toisaalta ne oli pakko poistaa, koska muuten vanha ito ei olisi riittänyt tähän. Nytkin vasta kolmannella yrityksellä sain tämän riittämään, kahdessa aiemmassa loppui muutamia senttejä ennen kesken...

Mutta tämä tuntuu nyt kyllä käteen aika hyvältä. tuosta keskustan kavennuksesta tuli minun käteeni jo liian ohut, mutta kun on kädet normaalisti kahvalla niin on ihan hyväntuntuinen. Tuosta feikki-suedesta saa tosi jämäkän otteen, ja nyt kun koko kahva on pelkkää sitä niin kyllä pitää.

Minä kun itse pidän todella paljon erilaisista koshirae tyyleistä, niin on todella turhauttavaa kun jokaisessa tuotantokatanassa toisensa perään on hineri-maki. Onneksi joissain se on sentään tosi hyvin tehty.

Jussi Häkkinen · #5

Nahan suhteen kannattaa ostaa kasvisparkittua tai ainakin kromiparkittua noiden pintavärjättyjen (lue: maalattujen) sijaan. Vaikutelma on jotain aivan muuta.

Lohikäärmepallo · #6

Tulipa yhtäkkiä hinku ostaa joku halppis katanajäljitelmä. Jos kiskoisi tilpehöörit kahvasta pois, pistäisi reilusti erkkaa tilalle ja teroittaisi rälläkällä, niin jopa kelpaisi sellaista huiskuttaa.

#7

Onpahan tässä tullut paria muutakin väsättyä.

Tämä tuli jo alkukesästä tehtyä, löysin Kult of Athenasta lievästi viallisen VA Hedemarkin. Siinä oli vain minun makuuni aivan liian pitkä kahva, ja päätin lyhentää sen enemmän historiallisten esimerkkien mukaiseksi.

Alkuperäinen

Muokattu

Eipä tuossa välttämättä huomaa kovin suurta eroa, mutta kahva lyhentyi n. 2,5 senttiä. Ja on nyt 9 senttiä. Tuossa väkertäessä tuli useampaan otteeseen mietittyä oliko tuo parin sentin lyhennys homman arvoinen...

Tämä tuli sitten väkerrettyä tänään.

Ostin wakizashin Kult of Athenan käytetyistä miekoista, parin sivukuvan perusteella päättelin että miekka olisi Last Legendin, tekijästä ei ollut mitään tietoa, ja kun hinta oli vain 99$, niin se oli erittäin hyvä saalis. Kun se sitten saapui niin Olihan se LL:n Yashima sarjan Ronin wakizashi, onpahan siitä jotain hyötyäkin että on pikkupojasta asti miekkoja tuijottanut

. Tässä vain oli ihan tuollainen katanan mittainen tsuka, mikä minusta tuntui hassulta.

Alkuperäinen

Muokattu

Tuli lyhennettyä miekan nakagoa 8 senttiä, ja tsukaa 9 senttiä. Halusin taas tähänkin miekkaan vähän jotain spesiaalia, joten ajattelin kokeilla jabara-makia. En kuitenkaan taaskaan halunnut tuhlata rahaa, joten enpä ostanut oikeaa silkki jabara-itoa, sen verran senkin tilailu kuitenkin maksaisi, ja kun en ole tarpeeksi taitava että kannattaisi ostaa sitä. Käytin siis puuvillalankaa, minulla löytyy näitä vielä aika paljon varastosta kun punoin pienempänä sageoita näistä (tuo miekkaan nyt vaihtamani on tullut pienenä punottua).

Täytyy kyllä sanoa että tuo jabara-maki on aikamoista tuskaa... Itselläni oli 6 2,5m pitkää lankaa, joten siinä oli sitten 12 lankaa pyöriteltävänä. Siinä oli niin paljon hommaa että paljon myös unohtui. En huomannut letittää alkua keskelle, unohdin kokonaan laittaa menukit (niidenkin yli olin suunnitellut letittäväni), koitin laittaa alkuun hishigameja, mutta se ei sitten onnistunut millään (väärää kokoa ja muotoa). Ja loppusolmut... koitin katsoa tsukamaki-kirjasta miten ne kuuluisi tehdä, ja samalla koitin pitää 12 lankaa kireässä. Lopulta päädyin säveltämään ihan omaa, pari ekaa kokeilua epäonnistui, mutta viimein pistin 6 lankaa kashiran läpi ja kiersin 3 ja 3 sivuilta. Sitten jonkinmoinen solmu toiselle puolen ja liimalla kiinni.

Tuo liima ei näy onneksi ihan noin pahana normaalissa valossa, salama tuo sen niin esiin. Täytyy silti sanoa että olenpahan aika tyytyväinen lopputulokseen, vaikka itse siinä kaikki virheet tiedänkin.

#8

Ohhohoh, huhuhu... Nyt syyhyttää! Mulla on Paul Chen Practical Plus XL Light ja sama päänsärky, tsuka on ihan jumalaton halko käteen ja se muovista tehty rauskuläppä on kamala. Nyt sitä vois jo alkaa laittelemaan kun on toinenkin terävä kaapissa, tässähän alkaa saada ideoita.

J. Suojanen · #9

Tuosta teroittamisesta rälläkällä sanoisin, että eteenkin mitä vähemmän kokemusta on, sitä enemmän kannattaa käsipeliin luottaa noiden koneiden sijaan. Onhan se hidasta, mutta sillä rälläkällä kun teroituskulma menee nopeasti väärin ja ihan huomaamattakin saattaa syödä liikaakin materiaalia pois. Näin siis eteenkin mikäli ei ole kunnollisia työtiloja missä askartelee. Metallipajahan onkin sitten aivan eri mesta mitä askarteluihin tulee.
Ja rälläköinninkin jälkeen siihen viimeistelyyn kantsii nähdä myös aikaa. Ei hutasta vaan sinnepäin jotakin mitä sattuu... Sanoisin, että se terän teroittaminen on se aikasta nopea homma, mutta sen jälkeen se loppuhiominen, kiilottaminen ja siloittaminen viekin nopeasti aikaa.

Toinen asia on tietenkin myös kun puhutaan karkaistuista/päästetyistä metalleista ja teristä, että rälläköinti saattaa kuumentaa metallia/terää yllättävänkin paljon. (Kuten myös muu muokkaaminen, kuten esim poraaminen!)
Toisinaan jopa niinkin paljon, että se metallin karkaistu/päästetty ominaisuus muuttuu. Eli varovasti noiden sähkökäyttöisten työkalujen kanssa kannattaa olla ja pitää vettä/jäähdytysöljyjä lähistöllä, jotta voi tarpeen vaatiessa viilentää metallia/terää jos lämpötila alkaa liikaa nousemaan.
Eteenkin aivan ohuita/pienempiä teriä teroittaessa lämpötila nousee yllättävänkin nopeasti ja sitä terää saa olla dippailemassa aivan kirjaimellisesti jatkuvasti... Luksusta heillä, joilla on työkoneet, joissa on automaattinen jäähdytyksen syöttö.
Riippuu tietenkin kovasti, että mihin sitä terää yrittää saada aikaiseksi että miten nopeasti tuo kappaleen lämpiäminen tapahtuu. Mutta näin yleisesti puhuen teroittamisesta siis.

Kun puhutaan miekoista niin itse ainakin tykkään teroittaa nimenomaan käsipelillä. Onhan se sitten aikaa vievää, mutta saa tarkasti pidettyä teräkulmat kunnossa alkeellisimmissakin oloissa. Eikä lämpötilat nouse niin yllättävän nopeasti kuin työkoneiden kanssa.
Ekana jollakin karheammalla terä teräväksi ja sen jälkeen hienommalla viimeistelee pinnan. Kun on tyytyväinen niin vielä kiilottaa ja toistaa.

Ei tosin siitä kalliimmasta miekasta kannata harjoittelua aloittaa vaan ihan ne keittiöveitsetkin ovat hyvää harjoittelua. Ei se siitä paljoa muutu vaikka terä kasvaisikin pituutta.
Hifistelyt ja traditionalliset tavat tietenkin erikseen, mutta noilla ohjeilla pääsee ihan hyvään alkuun.

Jonkin verran on tullut erilaisia aseita muokkailtua täälläkin päässä. Muutamat vedettyä uudelleen teräväksi, toisessa korjattu kulunutta huotraa ja kädensijaa ym pientä fiksailua. Enemmän tosin noiden työkoneiden ja käyttötyökalujen kanssa tullut puuhasteltua täällä päässä, kuin aseiden parissa.

#10

Tällä kertaa olisi etsausta luvassa. Sekoittelin itselle kotoa löytyvistä aineista happoseoksen ja päätin kokeilla, tämä ei ole mitenkään vaarallista, kun pääosin tuo on sitruunamehua, ja kun itsekin väliin juon tuosta Sicilia-purkista, niin ei tämä voi kovin pahaa iholle olla.

Kävin kyllä kyselemässä muutamaa vaarallisempaakin myrkkyä, mutta kun ei niitä tuntunut löytyvän lähirautakaupasta, ja päätin sitten kokeilla tällä ja hyvä niin. Kun tuli aiemmin tänään kiillottaessa haava, niin voin sanoa että tuollainen sitruunapohjainen litku kirvelee aika mukavasti.

Tässä olisi Hanwein Tori Tanto 5:den etsauskierron jälkeen. Tähän lopputulokseen olen aika tyytyväinen, alkoi neljännellä kierroksella vasta tuo hada kunnolla taas näkymään. Olin jo vähän huolissani kun sitä ei aiemmin näkynyt.

Ja sitten on Bugei Little Crow, tämäkin onnistui aika hyvin. Ja olen hyvin tyytyväinen siitä mihin kuntoon olen saanut tuon terän. On siinä ollut vähän kyllä hommaakin, mutta nyt se on ihan kohtuukunnossa.

Tälläisenä se tuli...

En suosittele mitään hyviä miekkoja alkamaan tämän kanssa läträämään, mutta johonkin halpaan voi vaikka koittaa. Lopputulos yllätti kyllä itseni positiivisesti.

#11

Pistetäänpä tännekin pari kuvaa. Tänään tuli ArtsFengiltä paketti halpatavaraa miekkojen kanssa väkertämiseen.

Nyt sain vihdoin tuohon Bugein tachiin haluamani nahkaisen hiramakin tehtyä, eihän se ole täydellinen, mutta edellinen liikkui niin kamalasti ja oli paljon rumempi.

Tämä oli ensimmäinen kerta kun väkersin nahan kanssa, ohuttahan tuo on, mutta halpaa. 4 5m rullaa mustaa nahkaa oli 20$, eipähän sitä "kunnon" nahkaa saa edes oikein haistaa tuolla hinnalla.

Sitten tuli paketissa tosi pieni handachi fuchi/kashira setti, se oli niin pieni etten meinannut keksiä sille alkuun mitään käyttöä. Sitten sain hullun idean tämän pikku tanton kanssa. Olenpahan nuuka tavaran kanssa, kun tuli vaikka kuinka erilaisia itoja tänään, niin silti kaivoin säästöstä kaksi n. 1m mittaista hukkapätkää vanhaa japanilaista itoa. Tähän piti käyttää myös PK Eliten tekorauskunnahkapaneelit, mutta en usko että puuta olisi voinut enää poistaa tarpeeksi niitä varten.

Kun oli hiljattain puhetta noista valehamoneista, niin tässä tantossa tällaisessa salamavalossa tuo oma happoetsaukseni näyttää vähän kuin aidolta. Tuo on siis täysin keinotekoisesti tehty sitruunamehu pohjaisella seoksella.

Tästä nyt tuli vähän tällainen, kun tämä tuli hätäisesti tehtyä kun koko ilta meni tuon tachin punoksien kanssa.

Potku.net

Potku.net