BJJ ja vyökäytännöt

[sinappi]

Vaikeinta minun on tässä kuviossa ymmärtää sitä että ruvetaan opettamaan lajia valkoisella vyöllä vaikka saatavilla on myös mustavöisten opetusta.

Minä en myöskään ymmärrä, miksi kukaan menisi harjoittelemaan tuollaiseen valkovyön vetämään harjoitusryhmään, jos lajin osaajiakin on lähimailla.

[Antti K]

Vaikeinta minun on tässä kuviossa ymmärtää sitä että ruvetaan opettamaan lajia valkoisella vyöllä vaikka saatavilla on myös mustavöisten opetusta.

Minä en myöskään ymmärrä, miksi kukaan menisi harjoittelemaan tuollaiseen valkovyön vetämään harjoitusryhmään, jos lajin osaajiakin on lähimailla.

Tätä minä yritinkin kommentoida ilkeän provosoivassa känniviestissäni. Vaikka opettaminen toimisikin hyvänä tapana oppia lajia, kuten Hannu arvelee, on se oppilaiden ja muun porukan kannalta kusetusta. Väkisinkin tulee mieleen, että tällaiseen opetukseen osallistujat eivät tiedä paremmasta, eivätkä pahimmassa tapauksessa tule ikinä tietämäänkään. Monesti on tullut todistettua, miten vähän treenaamattomat ihmiset mattokamppailusta ymmärtävät. Ilman kokemusta aloittelija ei välttämättä erota hyvää opetusta huonosta, eikä huomaa, jos homma ei menekään kuten pitäisi.

Olen kyllä siinä samaa mieltä, että opettaminen ja treenien vetäminen on monellakin tapaa opettavaa ja kehittävää, mutta aika pitkä matka pitää kulkea, että nämä harjoitukset ovat hyödyllisiä myös muille.

[HannuL]

Vaikeinta minun on tässä kuviossa ymmärtää sitä että ruvetaan opettamaan lajia valkoisella vyöllä vaikka saatavilla on myös mustavöisten opetusta.

Minä en myöskään ymmärrä, miksi kukaan menisi harjoittelemaan tuollaiseen valkovyön vetämään harjoitusryhmään, jos lajin osaajiakin on lähimailla.

Tätä minä yritinkin kommentoida ilkeän provosoivassa känniviestissäni. Vaikka opettaminen toimisikin hyvänä tapana oppia lajia, kuten Hannu arvelee, on se oppilaiden ja muun porukan kannalta kusetusta. Väkisinkin tulee mieleen, että tällaiseen opetukseen osallistujat eivät tiedä paremmasta, eivätkä pahimmassa tapauksessa tule ikinä tietämäänkään. Monesti on tullut todistettua, miten vähän treenaamattomat ihmiset mattokamppailusta ymmärtävät. Ilman kokemusta aloittelija ei välttämättä erota hyvää opetusta huonosta, eikä huomaa, jos homma ei menekään kuten pitäisi.

Olen kyllä siinä samaa mieltä, että opettaminen ja treenien vetäminen on monellakin tapaa opettavaa ja kehittävää, mutta aika pitkä matka pitää kulkea, että nämä harjoitukset ovat hyödyllisiä myös muille.

1. En ole luvannut OPETTAA. Tietysti nujutessa tulee tilanteita joissa tulee tehtyä ehdotuksia tai sitten itsellä on jotain youtube-tekniikoita, joiden realistisuutta haluaa kokeilla. Monnarin treeniryhmässä ei opeteta, mutta opitaan.

2. Jokainen treeneihin tullut on käynyt peruskurssin ja useimmat ovat harjoitelleet pitkään muissa seuroissa. Kukaan ei siis treenaa pelkästään minun kanssani...voi olla, että nyt on sellainen hetki, etteivät käy muualla.

3. Toivottavasti hyvin pian päästään eroon siitä, että minulla on valkoinen vyö, jos se on kiusallinen osuus. Yritän kohtuudellisella aikataululla purppuraa, jotta tulee sitä uskottavuutta lisää.

4. Tällä hetkellä listoilla on 24 nimeä, joista vain muutama käy. Syksyllä tilanne taas muuttuu, kun opiskelijat palaavat ja ihmiset muutenkin palaavat arkeen. Kuitenkaan kertaakaa ei ole ollut useampaa kuin 8 nujuajaa yhtäaikaa. Yleensä 3-4. Homma ei paljoa eroa "open mat" toiminnasta. Onko todella niin, että porukka pitää vaarallisena sitä, että tyypit käyvät painimassa muualla kuin seuran matolla?

5. Miksi porukka käy. Varmasti aikataulu sopii. Ehkä minä olen mukavasti pyöriteltävissä eli hyvä paininukke? Saa kokeilla omia tekniikoita ja määrätä itse vastustelun kovuuden. (On myös tapauksia, joille vastusta ei ole ollut riittävästi ja he ovat sen sanoneet ja menneet muualle. Minusta ihan järkevää.) Sopiva porukka palata takaisin lajiin ja mahdollisesti jatkaa hyvässä seurassa, kun vähän tekniikkaa on palautunut mieleen. Egot on jätetty kotiin eli hyvää porukkaa painimassa.

6. Monnarin treenit on jatkuneet jo useamman vuoden. En uskalla heittää tarkkaa alkamispäivää, mutta yksi kaveri on ollut mukana jo 4 vuotta eli jotain harrastaja on saanut. Varmasti hän olisi taitavampi jos olisi treenannut kokoajan hyvässä ohjauksessa ja erityisesti paininut erilaisten vastustajien kanssa. JOS se olisi ollut hänen juttunsa. Voi olla, että pelkästään painiminen ja siitä tuleva treeni riittävät eli kyse ei ole nuoresta kisakoneesta vaan jo 40 ohittaneesta väähdyttelijästä.

Siis JFC tuottaa mestareita, minä yritän järjestää mukavaa kamppailua erityisesti itselleni, mutta mukaan pääsee muutkin. Nautin myös JFC järjestämästä tilaisuudesta nujuta, mutta esimerkiksi tänään golf ja puntti ajavat niiden treenien ohi.

[Karihtala]

Nyt kun sain viimeiset kymmenisen sivua luettua, niin täytyy kyllä ihmetellä muutamaa asiaa.

Haluatko sä HannuL siis enemmän opettaa jujutsua kuin itse oppia sitä? Mun on jotenkin vaikea ymmärtää, miksi sä yrität rakentaa jotain oikotietä "sensei"n statukseen. Varsinkin, jos oma osaaminen ei ole siellä päinkään.
Oon muutaman kerran seuran treeneissä vetänyt tekniikkaosion, ja ainakin mulle tuntuu kiusalliselta, kun paikalla on kokeneempia ja huomattavasti itseä teknisempiä ukkoja ja yrität siinä näyttää jotain, minkä he todennäköisimmin osaavat paljon paremmin.

Toivottavasti hyvin pian päästään eroon siitä, että minulla on valkoinen vyö, jos se on kiusallinen osuus. Yritän kohtuudellisella aikataululla purppuraa, jotta tulee sitä uskottavuutta lisää.

Ei siitä kyllä tule. Tämäkin on yksi syy, miksi kannattaisi käydä siellä JFC:illa, valmentaja varmasti näkee sun kehittymisen tason nopeammin kuin joku tekniikkaa testaava vyökoe. Eri asia olisi, jos siellä vyökokeessa olisi vaikka 10 seuran sinivyötä, ja ottaisit erän jokaisen kanssa.

Vöiden suorittaminen pelkän vyön takia on vähän tyhmä ajatus ainakin meikäläisen mielessä. Toki aina on hienoa, kun edistyminen "palkitaan", mutta en mä ainakaan haluaisi nyt purppuraa, jos valmentaja(t) ei näe, että olen sen ansainnut.

[Antti K]

No tuossahan aikaisemmin nimenomaan sanot oppivasi opettamalla ja kerrot ohjaajakursseista ym.
Nyt et sitten opetakaan?

Valkoisessa vyössä ei ole mitään kiusallista. Monta muuta kiusallista asiaa tässä tuntuu olevan, kuten ehkä aika monen reaktiosta asiaan saatat huomata.

Toki voitte käydä Monnarilla nujuamassa/painimassa/höntsäämässä, mutta mitä tekemistä sillä sitten on brasilialaisen jiu jitsun kanssa ja miksi siihen pitää väkisin yrittää saada jokin vyöarvo?

Enkä edelleenkään ymmärrä, mitä vikaa Fight Clubin vyökriteereissä on, kun kerran koko ajan väität, että ne eivät sovi sinulle? Nähdäkseni nämä vyökriteerit ovat niinkin mystiset, kuin että pitää käydä harjoituksissa ja kehittyä bjj:ssa.

[Jopo]

Kannattaa ehkö ottaa sininen välitavoitteeksi ennen purppuran suorittamista kohtuullisessa aikataulussa. Jos olen jotakin huomannut kamppailu-urani aikana, niin äärimmäisen harvoin mitään hyvää seuraa kohtuullisella aikajänteellä siitä kun tietämätön opettaa osaamatonta. Usein näyttää vielä sellainen tärkeähkä knoppi unohtuvan, että tiedettäisiin mitä ei tiedetä ja osata.

[HannuL]

En ole ainakaan tarkoittanut missään kohdassa että opetan BJJ:tä. Taisin jossain sanoa, että olen vetänyt muutaman kuntokurssin. Niissä on käyty vähän jujutsu tyyppisiä juttuja, mutta sillä ei ole mittä tekemistä Monnarin ryhmän kanssa. Se että hankkii tietoa ohjaamisesta ei ole opettamista.

Jos lukee kirjoituksesta vaikka 10 kertaa, että on hölmöä, että valkoinen vyö opettaa, ei tarkoita, että minä olisin kirjoittanut opettavani BJJ:tä. Olen opettanut kamppailulajeja 15 vuotta ja liikuntaa saman verran ja vetänyt useiden lajien treenejä...mutta edelleen se ei tarkoita, että opettaisin BJJ:tä.

Jotta itse uskoisin kirjoittaneeni sellaista, voisiko joku kaivaa sellaisen lainauksen, jossa minä kirjoitan, että minä opetan ja vielä BJJ:tä.

Jos sellaista väitettä ei minun kirjoittamana ole, ja vastaavasti löytyy 20 muiden väännöstä, pitää ihmetellä, että mistä tässä on oikein kyse? Huomatkaa, että jos joku muu väittää minun tekevän jotain ja minä systemaattisesti kiellän sen, voi olla, etten oikeasti opeta...

Lisäksi oma BJJ osaamiseni on jatkuvasti arvioitu, mutta kukaan arvioijista ei ole nähnyt tai paininut kanssani? En suoralta kädeltä uskalla väittää arviota aivan vääräksi, mutta onhan se hanurista heitellä arvioita ihan hatusta.

Onneksi sentään höntsäily on luvallista. Sitähän tässä on tehty ja varmaan tehdään lisää.


JOS siis jossain lukee, että opetan BJJ:tä, olen siitä pahoillaan. Jos sellaista ei lue minun kirjoittamana...SIIS minun väittämänä! Se lukee, että olen käynyt ohjaajakoulutuksessa ja menen aina kun pääsen.

Luulen, että haluan senseiksi...sellaisesta minulla on 10 vuoden kokemus...todella mukavaa vetää illasta toiseen palkatta treenejä. Just ! sehän tässä on taustalla???

[HannuL]

Kannattaa ehkö ottaa sininen välitavoitteeksi ennen purppuran suorittamista kohtuullisessa aikataulussa. Jos olen jotakin huomannut kamppailu-urani aikana, niin äärimmäisen harvoin mitään hyvää seuraa kohtuullisella aikajänteellä siitä kun tietämätön opettaa osaamatonta. Usein näyttää vielä sellainen tärkeähkä knoppi unohtuvan, että tiedettäisiin mitä ei tiedetä ja osata.

Jep, pari viikkoa ja ensimmäinen yritys. Uskon, että sininen on taputeltu...ja jos ei mene, sitten uudestaan, kun aika koittaa. Hei, oikeasti 5 vuotta treenaamista...

[HannuL]

On hienoa, että kaikki kannustavat minua käymään JFC treeneissä. Olen varmaan 10 kertaa kirjoittanut, että olen aloittanut siellä käymisen ja arvostan erityisesti Martinin ohjeita.

En nyt oikein tiedä miten pitäisi tulkita viestejä joissa ehdotetaan, että kannattaisi mennä JFC jos siellä jo käy. niihin pitäis vain sanoa että...JOO kannattaa se?

En treenaa pelkästään JFC vaan käyn siellä kun muut treenit antavat myöten.

[Karihtala]

En ole ainakaan tarkoittanut missään kohdassa että opetan BJJ:tä. Taisin jossain sanoa, että olen vetänyt muutaman kuntokurssin. Niissä on käyty vähän jujutsu tyyppisiä juttuja, mutta sillä ei ole mittä tekemistä Monnarin ryhmän kanssa. Se että hankkii tietoa ohjaamisesta ei ole opettamista.

Jos lukee kirjoituksesta vaikka 10 kertaa, että on hölmöä, että valkoinen vyö opettaa, ei tarkoita, että minä olisin kirjoittanut opettavani BJJ:tä. Olen opettanut kamppailulajeja 15 vuotta ja liikuntaa saman verran ja vetänyt useiden lajien treenejä...mutta edelleen se ei tarkoita, että opettaisin BJJ:tä.

Jotta itse uskoisin kirjoittaneeni sellaista, voisiko joku kaivaa sellaisen lainauksen, jossa minä kirjoitan, että minä opetan ja vielä BJJ:tä.

Jos sellaista väitettä ei minun kirjoittamana ole, ja vastaavasti löytyy 20 muiden väännöstä, pitää ihmetellä, että mistä tässä on oikein kyse? Huomatkaa, että jos joku muu väittää minun tekevän jotain ja minä systemaattisesti kiellän sen, voi olla, etten oikeasti opeta...

Lisäksi oma BJJ osaamiseni on jatkuvasti arvioitu, mutta kukaan arvioijista ei ole nähnyt tai paininut kanssani? En suoralta kädeltä uskalla väittää arviota aivan vääräksi, mutta onhan se hanurista heitellä arvioita ihan hatusta.

Onneksi sentään höntsäily on luvallista. Sitähän tässä on tehty ja varmaan tehdään lisää.


JOS siis jossain lukee, että opetan BJJ:tä, olen siitä pahoillaan. Jos sellaista ei lue minun kirjoittamana...SIIS minun väittämänä! Se lukee, että olen käynyt ohjaajakoulutuksessa ja menen aina kun pääsen.

Luulen, että haluan senseiksi...sellaisesta minulla on 10 vuoden kokemus...todella mukavaa vetää illasta toiseen palkatta treenejä. Just ! sehän tässä on taustalla???

Kyse ei ole siitä, mitä sinä tarkoitat, vaan siitä miten sen tuot esille.

Polar BJJ Team tarjoaa erilaisia vastuita kuin muuten saisin.
Nyt olen päässyt ohjaajakoulutukseen ja myös erilaisia vastuita on tulossa.
Saan siis auttaa lajia eteenpäin

En halua vaihtaa omaa harjoittelutapaa, enkä usko, että kyse on osaamisesta.
Vyö ei kuvasta painitaitoa ainakaan pelkästään vaan kriteerejä on muitakin.
Minun harjoitteluni ei täytä JFC kriteerejä

Tästä haluaisin kysyä, että voiko kyseessä sittenkin olla, ettet vain ole sinivyön tasoinen? En tarkoita tätä mitenkään vit**iluna, vaan ihan oikeasti kysymyksenä. Mulle ainakin alussa oli suuri kynnys painia enemmän kokeneempien kanssa kuin vain runtata kokemattomampia treenistä toiseen. Omia harjoittelutapoja on joskus ihan toivottavaa muuttaa.

mutta mitä minä voin tarjota? Olen liikuntakoulutuksen ammattilainen ja media-alan lehtori.
Yritän tarjota omaa osaamistani

Opettaminen on ammattini.
Liikunnanopettamisesta minulla on ylempi korkeakoulututkinto ja jokseenkin pitkäaikainen kokemus myös huuhaa tutkijana
(Yliopisto on myöntänyt minulle väitöskirjan tekoon opinto-oikeuden kamppailulajien oppimisesta ja opettamisesta.).
Kamppailulajien vetämisestä taitaa olla 15 vuoden kokemus.
Ihan hyvät referenssit näissä piireissä

Kysymykseen eikö kannattaisi ensin opetella laji, vastaan, että minun ei kannata.
On kiinnostavampaa miettiä mistä laji rakentuu ja miten sitä mahdollisesti voisi oppia.
Olen kääntänyt opettamisen palvelemaan omaa oppimistani.

Näistä saa käsityksen, että nimenomaan se senseinä oleminen on se ykkösprioriteetti. Viimeisestä vähän vääntämällä, että ehkä jopa opettaisit.
En tiedä miten sinä asian ajattelet, mutta itsellä olisi ongelmallista suhtautua tosissaan jonkun oppeihin, kuka ei oikeasti ole hyvä kamppailija/ottelija itse. Ihan sama mistä on vyönsä saanut tai onko vyötä ollenkaan.

Tässähän menee duunipäivä mukavasti...

[HannuL]

OK - onko vöiden suorittamisessa mitään järkeä? Niitä ei kannata suorittaa vain vöiden takia. Tarkoittaako tämä, että joku voisi suorittaa vöitä ilman, että hänellä olisi siihen vaadittavaa osaamista? Voiko näin toimia Suomessa?

En minäkään ottaisi vyötä, jos valmentaja(t) eivät katsoisi vyön kuuluvan minulle ja en ole ottanut vaikka jotkut valmentajat ovat jo pari vuotta sitten ehdottaneet kokeeseen menoa (Pedro Sauer Islannin leirillä).

Nyt tunnen, että aika on kypsä. Ilmoitin asiasta aikaisemmin myös Martin Aedma:lle, koska en halua hänen taholtaan mitään kummaksuntaa. Martin peukutti eli ei varmaan mikään hirvittävän suuri draama.

Aikaisemmin joskus vuosia sitten sanoin, että minulla on omat kriteerit siihen milloin haluan ottaa vyön vastaan. (Luulen, että meillä kaikilla on eli vähintään tiedostamattomasti arvioimme omaa tasoamme, ja joskus tuntuu, että nyt ollaan siellä.) Väitä ei myönnetä harrastajan tuntemuksen mukaan. Jotkut ovat liian kriittisiä ja toiset taas kuvittelevat itsestään liikaa.

Pidän sinistä vyötä aloittelijan vyönä eli siinä ei hirvittävää osaamista vielä ole. Toki tekniikkaan on tutustuttu ja jonkinlainen nuju onnistuu. Itselleni olen valmis myöntämään sinisen vyön, koska oivalsin miten tätä lajia harjoitellaan. EI, en myönnä itselleni vyötä! MUTTA omat kriteerini täyttyvät, koska nyt kuvittelen, että osaan harjoitella ja opetella eli pystyn rakentamaan harjoittelupolun, joka tuottaa hyvää osaamista.

Kansa tuntuu tahtovan hirvittävästi, että opettaisin ... eli sitä tässä ketjussa on markkinoitu oikein olan takaa. Joskus olen sanonut, että kun jään eläkkeelle voisin aloittaa treenien vetämisen.(Ehkä vuonna 2021). Olen myös jossain vaiheessa miettinyt, että olisiko sittenkin mukavampi vain "ylläpitää" treenausryhmää, joka voisi vaikka tehdä matkoja leireille ja seminaareihin.

Tämä keskustelu alkoi Jason Scullyn motivaatiovideosta, jossa neuvottiin miten pysyy tavoitteessa, kun yrittää saada mustanvyön. Mustavyö BJJ:ssä on niin iso juttu, etten oikein usko siihen omalla kohdallani. Ei tietysti mahdoton, muttei paljoa muutakaan. Purppura on seuraava tavoite. Kriteerit ovat vielä epäselvät eli niitä pitää alkaa selvittämään ja sitten vain hankkimaan osaamista, että kriteerit täyttyvät.

Onko mitään järkeä suorittaa purppuravyö? Ei paljoa, mutta ehkä se ohjaa oppimista?

[HannuL]

Minulla on myös vaikea suhtautua vakavasti, jos en luota jonkun kamppailutaitoon. Ei sellaiselta viitsi oikein mitään oppeja ottaa.

Minulla ei ole mitään vaikeuksia painia kenenkään kanssa paitsi Martinin. Martinin kohdalla en pääse edes alkuun ja turhautuminen on suunnatonta - painista ei tule mitään. Osaan taputtaa ja nykyisin olen jopa kohtalaisen nopea siinä eli enää en taistele ihan älyttämissä asennoissa vaan taputa, jotta päästään jatkamaan mielekästä treeniä.

Viittaan kommenttiin: "Minun harjoitteluni ei täytä JFC kriteerejä." Tässä kuvittelen ja olen antanut itselleni kertoa (hevosmiesten tietotoimisto), että sinisen vyön edellytys on käydä JFC:n ohjatuissa treeneissä ja mielellään olla siellä hiljaa. Minulla ei ole aikomus käydä muiden kuin Martinin treeneissä, eikä aikomukseni ole olla hiljaa ainakaan "indroduction" osuudessa. Drilleissä kyllä, koska niin kuuluu tehdä.

Nyt siis taas tulee ehdotuksia, että käy JFC treeneissä. Minä käyn päivällä painimassa ja illalla kun ehdin Martinin ohjaamissa harjoituksissa. Voi olla, että käyn vilkaisemassa jonkun muunkin vetämiä, sillä samainen hevosmies kertoi, että ne ovat nykyisin ihan hyviä. Tässä mielessä taidolla ei ole mitään tekemistä vyökriteerin kanssa. Jokin kriteeri on, että pitää käydä ohjatuissa harjoituksissa. (Siis harjoitteleminen ei riitä.) Nyt täytyy tunnustaa, että en tiedä onko tämä totta eli että vyön saamisen kriteeri on ohjatut treenit - eikä niinkään osaaminen - mutta tämän olen antanut itselleni kertoa.

En siis näe hirvittävää syytä vaihtaa omaa treenaamistani - höntsyily käy mainiosti vanhalle miehelle.

VIELÄ opettamisesta...En siis opeta, vaikka se onkin ammattini. (Opiskelijatkin valittavat, etten opeta:-) Yritän kuitenkin miettiä jatkuvasti opettamista. Samalla katson asiaa myös niin, että miten minun pitäisi oppia. Opettamisen toinen näkökulma on oppiminen. Esimerkiksi juuri SBGi tai ydinkeskeinen motorinen opettaminen pitää sisällään periaatteita miten opetetaan, mutta samalla ne sisältävät ajatuksia, että miten me OPIMME.

Itselläni on kesäloma, mutta aamun golf on tehty ja odottelen illan punttia. Onhan tämäkin jonkinlaista palautumista.

MUTTA hirvittävästi tässä jaarittelussa selkeytyy omat ajatukset!!

Vyönsuorittaminen tai vyöjutut ovat riivanneet minua kaiken aikaa. En ole koskaan ollut innokas suorittamaan vöitä. Nuorena otin karatessa ruskean, koska SM-kisat ja kansainväliset edustukset sitä vaativat. (Kävin toki maajoukkuetreeneissä, mutten koskaan päässyt edustamaan Suomea - ettei tule väärää käsitystä. Se oli aikaa jolloin suomalaiset olivat kovia karatessa.)

Nyt vaikuttaa, että sininen on hyvä suorittaa, ettei kauheasti paheksuttaisi Monnarilla höntsyilyä.
(Jota siis jotkut vääräleuat väittävät bjj:n opettamiseksi.) Eikä siinä mitään. Tehdään pois, jos se jotenkin vaikuttaa.

EDELLEEN tärkeintä on harrastaminen. On jollain tavalla lohduttavaa, että toisaalta Monnarin höntsyjä ei pidetä jujutsuna.(Toki erikoinen näkemys lajin luonnetta ajatellen.) En ole mitenkään varma, että haluan leimautua pelkästään jiu jitsun vääntäjäksi. Minulle kelpaa judo, nyrkkeily ja jonkinlainen kampurapotkiminen, kunhan se jollain silmälaseilla muistuttaa kamppailua. (Hiki tulee. Otetaan hippaa ja muutama eiku väliin.) Kyse ei ole realistisesta itsepuolustuksesta - ei ole kilpaurheilusta vaan harrastamisesta ja viihtymisestä. Vähän itsensä haastamisesta ja kehittymisestä.

(Tyttäreni on sirkusohjaaja ja hän valitti juuri, että kuka tahansa voi vetää sirkusta ja että joukossa on sellaisia urpoja, jotka eivät tiedä lajista mitään ja homma on jopa vaarallista. Ymmärrän, että minä olen monen silmissä se "urpo". Sellainen mielikuva on helppo luoda - vanhus, valkoinen vyö ja puhuu kuin euroopan omistaja...) Onko se totta... joillekin on ja joillekin ei.

[Presenter]

Ymmärsinkö nyt siis oikein?

Olet siis "antanut itselleni kertoa" "JFC:n kriteerit" siniselle vyölle, joita et omasta mielestäsi täytä, koska et käy ohjatuissa treeneissä (paitsi Martinin treeneissä joskus), vaikka osaamisesi olisikin sinisen vyön tasolla. Ja syy, miksi et käy muiden vetämissä ohjatuissa treeneissä, koska muiden treenit ovat huonoja (paitsi jonkun hevosmiehen mielestä ovat nykyään "ihan hyviä"). Ja yksi syy tähän huonouteen on se, kun ""indroduction" osuudessa" [sic] ei saa puhua.

[HannuL]

Ymmärsinkö nyt siis oikein?

Olet siis "antanut itselleni kertoa" "JFC:n kriteerit" siniselle vyölle, joita et omasta mielestäsi täytä, koska et käy ohjatuissa treeneissä (paitsi Martinin treeneissä joskus), vaikka osaamisesi olisikin sinisen vyön tasolla. Ja syy, miksi et käy muiden vetämissä ohjatuissa treeneissä, koska muiden treenit ovat huonoja (paitsi jonkun hevosmiehen mielestä ovat nykyään "ihan hyviä"). Ja yksi syy tähän huonouteen on se, kun ""indroduction" osuudessa" [sic] ei saa puhua.

Oman osaamisen taso mitataan parin viikon päästä. Kuvittelen olevani sinisen vyön tasoa.

En ole varmistanut keneltäkään ohjaajalta, että pitäisi käydä ohjatuissa treeneissä, että voi saada vyön, mutta väite tuntuu uskottavalta.

En sanonut syytä, miksi en käy muiden treeneissä. Useimmiten illalla on muiden lajien treenejä, mutta Martinin treenit ovat niin hyviä, että olen valmis uhraamaan esim. Judon mattotreenit, jotka myös ovat samaan aikaan.

En ymmärrä yhteyttä puhumiseen ja treenien huonouteen? Minä olen kova puhumaan ja siitä huomautellaan. Luultavasti yritän jäsentää asioita ääneen puhumalla. SBGi:n opetustapaan liittyy, että ns. Introduction osuudessa olisi hyvä puhua eli kertoa kaverille miltä tekniikka tuntuu yms.

Ei siis ihan kaikki ollut niin kuin tarkoitin, mutta hienoa, että kysyit.

[Antti K]

Jotta itse uskoisin kirjoittaneeni sellaista, voisiko joku kaivaa sellaisen lainauksen, jossa minä kirjoitan, että minä opetan ja vielä BJJ:tä.

Vaikka sanotkin ettet ole vielä opettanut, vedät tai ylläpidät treeniryhmää ja kirjoitit lisäksi:

Olen aikaisemminkin opetellut uusia lajeja ikään kuin opettamalla niitä - esimerkiksi laskettelun opin niin, että menin varsin aikaisin ohjaajakoulutukseen ja aloitin myös opettamisen.

Kysymykseen eikö kannattaisi ensin opetella laji, vastaan, että minun ei kannata. On kiinnostavampaa miettiä mistä laji rakentuu ja miten sitä mahdollisesti voisi oppia. Olen kääntänyt opettamisen palvelemaan omaa oppimistani.

Anteeksi ilmeisen huono sisälukutaitoni, mutta jotenkin tästä välittyy, että opetat sittenkin tai ainakin kovasti suunnittelet opettavasi.

Itse ainakin pitäisin kommenttejasi Fight Clubin harjoituksista aika loukkaavina, jos vielä treenaisin siellä. Aloitin itsekin treenien vetämisen clubilla ehkä 6-7 vuotta sitten, en siksi että olisin ollut jotenkin hyvä siihen, vaan aina ei siihen aikaan ollut parempaakaan tarjolla. Nyt Jyväskylässä on parempaa tarjolla, joten opettaminen suhteellisen vähäisellä lajikokemuksella ei ole tarpeellista.