Oletko miettinyt etupotkijuutta? Potkua tukemalla pääset etupotkijoiden omalle alueelle, jossa asiantuntijat vastaavat kysymyksiin. Lisäksi etupotkijana voit selata Potkua näkemättä yhtään mainosta. Tutustu ja mieti. :)

Catch

Kamppailu-urheilulajit eli BJJ, MMA, nyrkkeily, paini, potkunyrkkeily, thainyrkkeily jne.

Valvoja: Valvoja

Vastaa
Kuvake
Kari Aittomäki
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 88
Viestit: 16082
Lauteille: Helmikuu 2006
Paikkakunta: Kokkola

Catch

#1

Viesti Kari Aittomäki »

Tervehdys. Kun pyysitte niin täältä tulee.

Catch-as-catch-can viittaa jo nimenäkin jutun perusajatukseen: Koko kroppa on maali, koko kroppa on ase.
Siinä missä lukkopaini hakee tuliasemaa eli positiota josta kaivaa se kuristava lukitus, koukkupainija nappaa kiinni mistä saa ja asentaa itsensä siten että fightstopperi on siinä.
Jotka stopperit todentotta painottuvat enemmän stretcheihin kuin nivelten repimiseen. Hyvin omalaatuisia ovat myös tukahduttavat pinneotteet, jotka vievät tajun pitkän kaavan kautta.
Kanssani painineet muistavat varmasti Two Fingersin. Tutumpi varmaan monelle on Full Nelson. Juujuu, voisi käyttää finskitermejä vaan kun ne on englanninmurteella kivampia. Tuo Nelsonkin viittaa amiraalin Niilin taktiikkaan.

Painotuksella on syynsäkin, Catchin alkutilanteet kun toisaan oli siellä sirkuksissa joissa journeymanit, shooterit ja hookerit haasteita vastaan ottivat. Haastajina jurrisia renkipoikia ja muita kylän krpiä, joitten piti seuraavana päivänä töihinsä pystyä.
Tukalat mutta vaarattomat strechit olivat siihen peliin oiva ase.
Tosin, homma riistäytyi usein silkaksi tappeluksi eli pahaksi painiksi. Jonka tontin hoisi useimmiten joukkueen ylimestari eli Hooker. Nuo miehet olivat tosiaan aikamoisia, kuvaukset kertovat treneistä jotka eivät lainkaan häviä vaativuudessaan nykypäivän veivaukselle. Kokeilkaapa kohdallanne hypätä säkkiin reisipuristukseen ja siitä käsiseisonnan kautta jaloilleen. Treeniliikkeenä. Pikku esimerkki.
Eli ammattimiehistä oli kyse. Ja treenimäärät mielettömiä, tekniikoita satoja.

Hindupainilla eli Intian ja Pakistanin painimuodoilla oli voimakas vaikutus ammattilaisvääntöön lajin kulta-ajalla viime vuosisadan alulla. Suuri Gama ja muut Punjabin leijonat tekivät pelottavaa jälkeä silloisessa ammattipainissa, tekniset ja kestävät intialaiset olivat tymäkkä vastus.. Etenkin, kun eivät aluksi suostuneet koreografipainiin. Karkea Stanislaus Zbyszko oli ainoa eturivin ammattipainija joka Gaman suostui kohtaamaan.. ja konttaili peesaillen partterissa parituntia odottaen turhaan kevyemmän miehen väsymistä. Puolalainen oli etupäässä voimamies ja kreikkalaisroomalainen, tekninen Frank Gotch ja väkivahva Eestin leijona (ja Suomen mestari) Hackenschmidt välttelivät intialaisia ja keräsivät paalut pois näytöksistä.
Hindujen panos vaikutti treeniin aivan samoin kuin bjj seitsemänkymmentä vuotta myöhemmin. Isoluuta lakaisi.
Esimerkiksi shootfightingin tekniikkakonsultti Karl Gotch treenasi miltei täydelleen intialaisittain, väitetään (mm. Matt Furey).
Tosin turkkilaisena K.Glle oli iljettävä nahkahousuöljypaini kaikkine öljyntarkistuksineen varmaankin tuttua.

Catchin vaikutus on muutoinkin erittäin merkittävä, Bartitsun kehittelijä Barton-Wrightin esitellessä lajiaan markkinointikeinona oli juuri ammattipainin lanseeraama haastemolski. Jossa taitavat japanialaispainijat kyykyttivät halukkaita mennentullen ja vaikuttivat näin judon rantautumiseen. Missä määrin nämä miehet judokoita olivat on asia aivan erikseen.
Tapa levisi aina brasseihin saakka, jossa jäkettipainiin (termiin tosiaan törmää vanhoissa painioppaissa, fingelska on hieno ilmiö) tutustui myös Graciet. Tunnetuin seurauksin.
Helion väittävät voittaneen myös tuon mainitun Stanislaus Zbyszkon. Näkisin mielelläni varmistuksen asialle.

Koukkupainiin itse tutustuin 1988 Larry Hartsellin kovissa kourissa. Elämää suurempi Vietnamveteraani huomasi pärskivän innostukseni ja antoi kunnon maistiaiset. Jihuu.
Siinä on muuten jätkä! Täytyykin joskus kertoa eräästä Malmön keikasta.
Olihan noita lajimaistiaisia tullut pitkin matkaa mutta tipoittain. Hartsellin opetustapa putosi vaan kuin ilmanen tuoppi janoiselle, esimerkiksi tekniikkaliukumäet olivat aivan uusi opettelumuoto. Termi on omani, tarkoittaa juuri sitä kiinninappausta ja 15-20 tekniikan läpikäyntiä liukuvana muistikirjana.
Sisällytin jutun omaan treenaamisen ja lisäsin ylimääräisenä lajina kyokushiniin. Jostasyystä emme olleet juuri lainkaan jäljessä shootfightingin lopulta rantautuessa.

Alkaa saada pituutta taasen joten pannaanpa pistettä.
Alan varsinainen tietäjä on Porin Esa Koivu, joka voi vetää suoran linjan Farmer Burnsiin asti.
Hän on muutoinkin erittäin merkittävä mies näillätöillä. Jo pelkästään kovanyrkkisyytensä ansiosta.
Kuvake
mronkain
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 8623
Lauteille: Joulukuu 2004
Paikkakunta: Roihuvuori

#2

Viesti mronkain »

Mielenkiintoista tekstiä!
Kun nyt tuo Hartsellkin tuossa mainittiin niin tässä yksi äijän clippi, jossa puhutaan juuri painimisesta, myös catchistä:
http://www.jkdnorway.com/video/Larry intro.wmv" onclick="window.open(this.href);return false;

- Marko
Viimeksi muokannut mronkain, maalis 17, 2006, 10.10. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Kuvake
sivarinlötkö
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 9
Viestit: 6855
Lauteille: Kesäkuu 2005

#3

Viesti sivarinlötkö »

http://www.catchwrestle.com/media.htm" onclick="window.open(this.href);return false;

Tuosta löytyi videoklippejä, näin bjj-lasit silmillä näyttää vähän hassulta jotkin.
Saunatonttu
sääreenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 7
Viestit: 89
Lauteille: Helmikuu 2006

#4

Viesti Saunatonttu »

Linkki Farmer Burnsiin

http://www.sandowplus.co.uk/Competition" onclick="window.open(this.href);return false; ... sindex.htm
Kuvake
Risto R
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 23
Viestit: 3062
Lauteille: Toukokuu 2005
Paikkakunta: Joensuu

#5

Viesti Risto R »

Tuon varsinaisen catchin syntyperä on ihan järkevän kuuloinen, mutta onko kellään tietoa tai edes hajua, mistä nämä "pahapainin" tekniikat on sitten alunperin? Niin ja kiitoksia muuten hyvästä tekstistä Karille ja lötkölle noista klipeistä.
Joensuun historiallisen miekkailun seura
"I [sword] am Royal, enforce justice, propagate goodness and destroy evil." -Fiore dei Liberi, 1409

Liity etupotkijaksi!
Kuvake
Verr
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 2747
Lauteille: Marraskuu 2005
Paikkakunta: JKL

#6

Viesti Verr »

Aika hassu tuo armlock.avi. Tyypillä omoplata, niin rupeaa vääntelemään sitä toista kättä :lol:
Harva minua kestää ja minä harvaa.
Paraiba
ilmaanpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 23
Lauteille: Heinäkuu 2005

#7

Viesti Paraiba »

Gracie Way kirjassa on maininta, että Helio otti vuonna 1934 Wladek Zybskon kanssa 3*10min. matsin ja se päättyi ratkaisemattomana. Ottelu oli pelkkä painimatsi. Wladek oli Stanislauksen pikkuveli, mutta pelimies hänkin.
Kuvake
Kari Aittomäki
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 88
Viestit: 16082
Lauteille: Helmikuu 2006
Paikkakunta: Kokkola

#8

Viesti Kari Aittomäki »

Niinno paha paini on tietenkin sitä että homma menee tappeluksi.
Nyt täytyy muistaa että etenkin..
Niin. Lukekaa, oikein ajatuksella lukekaa Mark Twainia. Se mies kuvaa loistavasti juuri tuon aikaista amerikkaa, kun tappelu oli aikas yleinen tapa ratkoa asioita. Tappelu siis, ei taistelu.
Jota mättöä MT tuntuu esikuvansa Dumasin lailla ihailleen kovinkin.
Niinkuin taidehistorioitsijat sanovat, taide on informaatiota ajan takaa.
Twain muuten kulki silmät auki Euroopassa, erinomainen juttusarja sakemannien yläluokan miekkakovanaamailusta löytyy Ejmasilta. A Tramp Abroad/ fight like Bismarck. Juu, just se Rautakansleri.

Varsinkin nämä jokilaivat kaikkieen on maailma josta mies tuntuu erityisesti pitäneen. Ja jokilaivojen miehistöstä löytyi aina se kahden-sulan kovajätkä, rough-and-tumble mestari.
Eli ne olivat niitä miehiä joita nämä hookerit joutuivat kohtaamaan. Miehiä jotka saattoivat pullauttaa silmän ulos ihan rutiinitekona. Rough-and-tumblesta löytyy niinikään artikkeli ejmasilta.

Eli jos en ole ihan väärin tajunnut, nämä hookerit osasivat myös lyödä, jopa potkia. Tulkintani on, että kun vastaan tulee joku Virginian hurja joka yrittää kaivaa silmää päästä muovautuu otteluetäisyys grapplingosalla varttia pitemmäksi kuin esimerkiksi nykyään bjj/lukkopainissa.
Ja soveltuu sellaisenaan katutaltutteluun.
Eli pahapaini ei varsinaisesti ollut vapaaottelu siinä mielessä kuin nykyään käsitämme. Vaan tilanne, jossa ammatitappelija koki kontrolloiden ja taltuttaen nutistaa suuttuneen. Ja luultavasti väärä tulkinta.

Minua pitemmälle catchissa pääsi Skipi, jolle juttu putosi suoraan sukkaan.
Se jätkä koukutti siis miltei kenet hyvänsä, etenkin hommissa. Skipi oli siis pokekymppi Malmin Kleopatra/Leopardissa, joka mesta oli varmaankin stadin levottominpia.

Pikkukiusa: Meillä on pakattuna highlighteja reaalimaailman taltuttamisisia (valvontakamerat), kun Skipi ystävineen (mm.mä) pistää miestä nippuun. Catch puree. Erot brassijutsun millimetripeliin näkyy.

Mutta tosiasia on, että bjj on pitemmällä.
Niinku pitääki.
Jarppa
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 17
Viestit: 5549
Lauteille: Heinäkuu 2005

#9

Viesti Jarppa »

Mielenkiintoista juttua.

Noita tekniikoita katsellessa, eron brassijutsuun huomaa pitkälti just ton millimetripelin puuttumisella, ja tekniikoiden erilaisuudella.

Tukahduttavat sidonnat on käytössä myös brassissa, mutta lähinnä vain salikulttuurina, ei kisatekniikoina. Opetetaan vähemmän kokeneita tulemaan pois pahoista sidonnoista. Esim. Lucio Linhares teki sitä vähän kovemmille jannuille, ja huuteli vielä "this is not a submission, no tapping here". Vähän löysäsi otetta ja pisti jätkän hikoilemaan enemmän. Opetetaan kovuutta siis. Sitä tehdään enemmän oman seuran jätkille, koska eihän vieraille tarvi kovuutta opettaa.

Sama pätee kipulukkoihin, eli lukkoja jotka ei hajota niveliä, mutta sattuu ihan hitosti. Muistan ku mulle ekan kerran tehtiin kipulukko sääreen, taputin alta aikayksikön. Sen tehnyt jätkä kertoi, miten se oli tehnyt saman lukon yhdelle pitkänlinjan vääntäjälle. Äijä oli vaan irvistänyt, sanonu "kipua se vaan on", sitkistelly siinä niin kauan että tekijä oli väsynyt ja laskenut otteen irti. Nykysin ku käytän samaa lukkoa, on pari samanlaista tapausta tullut eteen. Ei välitetä kivusta, jos ajatellaan että lukko ei riko mitään kovin helposti. No, oon kuullut myös tapauksista, joissa kipulukko on vetänyt lihaksen irti, kun kivusta ei olla välitetty, ja tiedän tapauksen, jossa vastustaja luuli nivellukkoa kipulukoksi, eikä taputtanut, seurauksena nilkka tuhannen p*llun päreiksi, ja paareilla pois tatamilta.

Tuttu judoka on käyttänyt kovempia sidontoja myös pokehommissa, eikä varmasti ole ainoa. Hyvässä sidonnassa on helppo puhua järkeä asiakkaalle. Pitää vain osata hakea se oikein.
Kuvake
L.K.
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 12812
Lauteille: Huhtikuu 2005
Paikkakunta: Kotka
Etulaji: Defendo
Yhteystiedot:

#10

Viesti L.K. »

Noi näytti ihan käyttökelposilta jutuilta juuri esim. ovihommissa.
Eli tehokkaita riehunnan lopettajia,kuitenkin ilman sitä että kaveri hapetetaan tai pistetään käsi poikki.

Eittämättä toimivaa katupainissa ja ehkä tuo liikkeiden "suuripiirteisyys" tekee nopeammin opittavan?
"He´s too much blackbelt for you"- Tuntematon setä ravintelissa.
Kuvake
sivarinlötkö
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 9
Viestit: 6855
Lauteille: Kesäkuu 2005

#11

Viesti sivarinlötkö »

Erohan brassijutsuun tulee siitä, että brassijutsussa oletetaan että ollaan heikompia ja huonokuntoisempia kuin vastustaja.
Jarppa
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 17
Viestit: 5549
Lauteille: Heinäkuu 2005

#12

Viesti Jarppa »

K.Maga kirjoitti: .. ehkä tuo liikkeiden "suuripiirteisyys" tekee nopeammin opittavan?
En usko. Itse olen huomannut, että mitä tarkemmin tekniikan näyttää, sitä paremmin se menee osaamattomalle perille.

Sama mättöpuolella. Kun kerran iskostaa oppilaalle lyönnin oikean radan ja vartalon käytön, sitä nopeammin henkilö ihan imitoimalla oppii tekniikan oikean suoritustavan. Ei mene siihen, että korjaillaan tekniikkaa pikkuhiljaa paremmaksi, vaan yritetään saada kerralla kunnollinen.
Kuvake
Kari Aittomäki
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 88
Viestit: 16082
Lauteille: Helmikuu 2006
Paikkakunta: Kokkola

#13

Viesti Kari Aittomäki »

Etenkin kuljetuspuolen ällöttävyyksiä catch oikein vilisee.
Olen tehnyt sen sleeperholdin kaverin käden alta monet kerrat, siitä pääsee vielä rakentamaan sellaisen version jossa pokaa pääsee ohjailemaan nenänrei'istä. Heh.

Catch on hyvin miellyttävää treenata silkan fyysisyytensä takia, arvatkaa inhottiko kun tuli ekan kerran kontaktia johon brassi-imukuppiin.
Eli tuntu niin vieraalta se olematon etäisyys.
Catchin tekniikat sujuu mukavammin tuolla asfaltilla, suurin osa voidaan tehdä matalista kyyryasennoista.

Kerrottakoon nyt tässä se viimeinen kerta kun yritin olla urheilijaa. Käytin metodina juuri catchin ammattilaisvinkkejä. Vuosi oli 1998, olin siis 37.
Valmistauduin Finnfight kakkoseen.
Päivä alkoi kuudelta, eli Roetvingin parissa telakalla.
Tehtiin urakkatahtiin ja päivä oli pulkassa klo 1230.
Suoraan salille, otettiin Skipin kanssa ensin välineharjoittelu, sitten yksi tekniikka jota varioitiin loputtomasti. Sitten puolen tunnin sparri. Aika kova.
Hönkäyshetki, kuiva paita ja punttia pudotussarjoin, aikaa koko ajan pidentäen. Eli jos prässi lähti 700kilosta, sarja loppui kahde ja puolen minuutin jälkeen tyhjän kelkan vatkaamiseen ja tajun menettämiseen.
Koko kroppa läpi.
Kauhea,kauhea harjoitus.
Ja lopulta takaisin tatamille ja voimapainia.
Eili kiinni, puristusta täysin voimin ja loputuksen hakemista saadusta otteesta. Uupumukseen saakka.

Himaan, mässyä ja huilailua ja illalla pikkuhölkät ja maissipallo/tynnyrisessio.

MAlli otettiin suoraan painioppaista ja jumalauta mutta puri. Matsikondis, voima ja lajivoima kohosi kuin Concorde, Halmekin nousi partterista yli hartiatason että kääkähti. Ovella puristin ukkoja päästä tainnoksiin. Pistarin pitelijöitä ei löytynyt mistään, kunnes neuvoin tekemään Elisaskit.
Kondis oli kyllä hyvä ja paino 116 ja laskussa kun malleoli poksahti eli jalka meni. Vähältä ettei henki.

Tuomitsin FF2:n sitten jalka vuotaen.

Catch on kuitenkin reliikki, bjj ja lukkopaini ovat menneet ohi.
Näkisin koukuttelun paikan jonkinlaisena kuntopainina tai painilatinana, niissä monenmonissa koukuissa kun riittää käkäteltävää.
Olisi se kyllä kiva nähdä jonkun lukkopainimatsin päättyvän Nelsoniin.
Brassijutsusta puhumattakaan, nythän homma on yhtä mielenkiintoista seurattavaa kuin lumen sulaminen.
Saunatonttu
sääreenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 7
Viestit: 89
Lauteille: Helmikuu 2006

#14

Viesti Saunatonttu »

Catchissa vaikuttaneet ukotkin näyttävät hyvä kuntoisilta. Muistettava on ettei tuona aikana ollut näitä nykyajan mömmöjä. Söivät "kaurapuuroa ja ruisleipää". Kova harjoittelu antaa kovia tuloksia.

Pistätkö Kari niiden oppaiden nimiä, jos kirjahyllystä tai muistista löytyy. Sellaisia voisi hankkia omaan käyttöönkin.

Tuossa kuntopainissa voisi olla sarkaa. Jossain toisessa ketjussahan joku kyseli pääsisikö vanhempikin painisaleille vääntämään ilman aikaisempaa painitaustaa.

Menitkö koko kropan tuossa harjoitusesimerkissä pudotussarjoin läpi?
Kuvake
Kari Aittomäki
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 88
Viestit: 16082
Lauteille: Helmikuu 2006
Paikkakunta: Kokkola

#15

Viesti Kari Aittomäki »

Oppaitten nimet täytyy kaivaa.
Tuonkaltaista treeniä käytti Strangler Lewis.
Vanhakerma oli tosiaan aikamoista ukkoa täynnänsä - ja monella vielä piiiitkät urat. Että jotain ne teki oikein.

Tuo kuntopainipuoli on itselläkin mielessä, vielä traditiobokrailuun kombinoiden; tuo maissipallo/öljytynnyri-muksinta toimi kuin vanhanaikainen junanvessa, kertapolkaisu ja mäskit kiskoilla.
Vahvat massalyönnit oli hyvin terveellisen oloista ratauttaa siihen tynnyrin pintaan. Sparrissa jätkät putoili kuin sähköiskuista.
FF kun otettiin vielä tuolloin reilusti ilman hanskoja.
Tuli hakematta mieleen hermotärskäysten (vanha painitermi) vaikutusmekanismi, eli kuinka paljon siinä on lyönti-impaktilla vaikutusta.

Laji oisi kutakuinkin täydellinen jumppamuoto aikuiselle karjulle. Varsinkin, kun nuo catchin tekniikat ovat nimenomaan fight-stoppereita eli hyvin tervejärkistä, kontrollihakuista itsepuolustusta.
Vaan mites se markkinointi, kun tulee joku bjjkärpäspaperi ja kuristaa ulos. Siinä sitä ollaan katu-uskottavuuden kanssa.

Niin, vedettiin todella kroppa läpi.
Prässi - maastaveto - pystynyrkkihaukkari nostolla - pystypunnerrus - penkki - ojentaja taljalla. Vatsa vielä erikseen.
Yritettiin sitä Vasiljevin perusliikettä mutta ei ruuti riittänyt.
Myös sitä rinnallevetoa koetettiin sinne väliin vaan liian repivää oli.
Vastaa

Lauteilla

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei potkulaisia ja 6 kurkkijaa