Mille tasolle on 32v:n mahdollista kehittyä kickboxingissa?

Kamppailu-urheilulajit eli BJJ, MMA, nyrkkeily, paini, potkunyrkkeily, thainyrkkeily jne.

Ylipotkija: JanneM

Lumpini
nilkkaanpotkija
Viestit tässä aiheessa: 10
Viestit: 33
Lauteille: Huhtikuu 2008
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Mille tasolle on 32v:n mahdollista kehittyä kickboxingissa?

#31

Viesti Lumpini » heinä 22, 2017, 14.21

Andy kirjoitti: En tiedä enää mitä minun pitäisi esittää todistaakseni että potkunyrkkeilyssä isommissa sarjoissa ottelijan primetime sijoittuu myöhemmälle iälle kuin pienissä sarjoissa, jos tämä ei riitä? Mielelläni kuulisin myös jotain vasta-argumenttejakin, jotka osoittavat minun olevan väärässä.
En ainakaan minä mielestäni ole kieltänyt esittämääsi. Olen lähinnä esittänyt veikkauksia siitä, miksi näin on. Joku syy siihen on. Eikö kuitenkin pidetä jossain määrin yleisenä tietona sitä, että ihmisen fyysinen huippuhetki on keskimäärin jossain 25-30 ikävuoden tienoilla? Ei mielestäni ole uskottavaa, että yli satakiloisilla se säännönmukaisesti tulisi myöhemmin. Ainakaan itsestäni ei todellakaan tunnu siltä.

Uskon, että syyt ovat muualla, kuten olen pariin otteeseen esittänytkin.

Kuvake
Mika
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 87346
Lauteille: Joulukuu 2004
Paikkakunta: Tampere
Takalajit: Tanglang
Tykännyt: 37 kertaa
Tykätty: 20 kertaa
Viesti:

Mille tasolle on 32v:n mahdollista kehittyä kickboxingissa?

#32

Viesti Mika » heinä 22, 2017, 14.31

Heh, "fyysinen huippuhetki" on monimutkainen määritelmä. Lisäksi kamppailulajit ovat äärimmäisen vaativia siksikin, että niissä on niitä liikkuvia osia todella paljon. Tätä Andy on aika ansioituneesti yrittänyt esittää, eli kun ne nopeusominaisuudet alkavat hiipua, isommissa sarjoissa muut tekijät kompensoivat sitä puutetta enemmän kuin pienemmissä sarjoissa. Noista Andyn ihan konkreettisista esimerkeistä voi havaita noita ikäeroja eri painoluokkien huipulla.

Lumpini, miksi siis sinusta noissa raskaammissa sarjoissa huiput ovat keskimäärin selvästi vanhempia kuin pienemmissä sarjoissa? Sarjan leveydestä jo mainitsit, mutta Andy osoitti ettei sama kuitenkaan päde niihin alapään sarjoihin, joissa leveyttä on noin saman verran kuin isommissa sarjoissa ja siis vähemmän kuin niissä välimaaston sarjoissa.
ไม่เป็นไร
Zen, I haz it.

Potki etuja!

Lumpini
nilkkaanpotkija
Viestit tässä aiheessa: 10
Viestit: 33
Lauteille: Huhtikuu 2008
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Mille tasolle on 32v:n mahdollista kehittyä kickboxingissa?

#33

Viesti Lumpini » heinä 22, 2017, 14.56

Mika kirjoitti:Lumpini, miksi siis sinusta noissa raskaammissa sarjoissa huiput ovat keskimäärin selvästi vanhempia kuin pienemmissä sarjoissa? Sarjan leveydestä jo mainitsit, mutta Andy osoitti ettei sama kuitenkaan päde niihin alapään sarjoihin, joissa leveyttä on noin saman verran kuin isommissa sarjoissa ja siis vähemmän kuin niissä välimaaston sarjoissa.
En osaa suoraan sanoa vastausta tuohon. Ehkä olen vaan yksinkertaisesti väärässä...

Toisaalta alimman painoluokan ja raskaimman sarjan suora vertaaminen ei välttämättä ole kovin hedelmällistä. Toisessa on yläraja ja toisessa vain alaraja. Miten se vaikuttaa asiaan, se on taas oma kysymyksensä. ;)

Kuvake
tonik
munillepotkija
Viestit tässä aiheessa: 3
Viestit: 920
Lauteille: Helmikuu 2007
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Mille tasolle on 32v:n mahdollista kehittyä kickboxingissa?

#34

Viesti tonik » heinä 22, 2017, 15.55

No just voimaominaisuuksien takia. Sama se on vaikkapa maratoonareilla, vaatii aikaa kehittää.
Tietty taitotaso on mahdollista saavuttaa 18vuotiaana muttei jos pitää samaan aikaan tehdä raskaita voimaharjoituksia.

Kuvake
Andy
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 16
Viestit: 15357
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Oulu
Etulaji: Potkunyrkkeily
Takalajit: Karate, ju-jutsu
Tykännyt: 5 kertaa
Tykätty: 26 kertaa
Viesti:

Mille tasolle on 32v:n mahdollista kehittyä kickboxingissa?

#35

Viesti Andy » heinä 22, 2017, 17.06

Urheilijan paras vaihe sijoittuu eri lajeissa hyvinkin eri ikävaiheisiin riippuen lajin vaatimuksista. Esimerkiksi voimistelussa tai uimahypyissä urheilijat saattavat olla olympia- tai MM-mitaleilla jo teini-iässä. Sitten taas vaikkapa kehonrakennuksessa tai juuri raskaampien sarjojen ammattinyrkkeilyssä huiput ovat järkiään yli 30-vuotiaita. Esim. Tom Daley voitti uimahypyissä MM-kultaa 15-vuotiaana, mutta yksikään 15-vuotias poika ei voisi mitenkään kilpailla oman painoluokkansa ammattinyrkkeilyn MM-tittelistä. Voittaminen olisi täysin mahdotonta ja koko ottelu hengenvaarallinen. Etenkin isommissa painoluokissa.

Aiemmissa viesteissä käsittelin suhteellisen perusteellisesti niitä syitä, joiden takia huippuvaihe sijoittuu potkunyrkkeilyssä ja nyrkkeilyssä (joka on fyysisiltä vaatimuksiltaan samantyylinen laji) raskaammissa painoluokissa myöhemmäksi kuin kevyemmissä. Ja huom. ammattinyrkkeilyn osalta otin vertailuun nimenomaan kaksi korkeinta painoluokkaa joissa on yläraja. Niissäkin huiput ovat selvästi vanhempia kuin kevyimpien sarjojen kärki.

Lisäksi ottelutyyli on samankin painoluokan sisällä sellainen asia, joka vaikuttaa primetimen ajoittumiseen ja uran pituuteen. Tyypillisesti "diesel"-tyyppiset ottelijat vanhenevat hitaammin kuin nopeat, herkät ja liikkuvat ottelijat. Suomalaisottelijoista pitkää uraa voisi ennustaa esimerkiksi Kari Viinikaiselle, jonka tyyliä ikä ei verota yhtä pahasti kuin vaikka Pok Jääskeläisen tai Lauri Suomelan, joiden en oikein usko olevan enää entisellään yli 35-vuotiaina. Olettaen siis että kaikki tekisivät "täyden uran" ja lopettaisivat vasta kun taso alkaa iän myötä vääjäämättä laskea. Suurin osa ottelijoistahan lopettaa muista syistä.
Antti Sariola

http://www.kickboxingteam.com

You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders

Kuvake
Lasse Candé
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 14091
Lauteille: Joulukuu 2007
Tykännyt: 17 kertaa
Tykätty: 17 kertaa

Mille tasolle on 32v:n mahdollista kehittyä kickboxingissa?

#36

Viesti Lasse Candé » heinä 22, 2017, 17.58

Lumpinin alkuperäinen pointti kosketti käsittääkseni avaajan tilannetta, eikä sitä että missä huiput saavuttavat huippuikänsä.

Suuri ero näiden välillä on se, että huipuilla on tyypillisesti takanaan kilometreja paljon. Se että raskaissa sarjoissa huippu saavutetaan myöhemmin ei tarkoita että liikuntaharrastus olisi välttämättä aloitettu myöhemmin. Toki on mahdollista että nimenomaan painavampi sarja mahdollistaa tällaisen paremmin, mutta ehkäpä jos ei ihan maailman huippua katsota, jokin loukkaantumisalttius myöhäisellä aloittajalla nousee tärkeämmäksi kysymykseksi ja vaikka tässäkin saattaa vastaus olla sama (?), vähintään kysymys on eri.




Mutta tuolta tämän juonteen alusta ja hieman puutteellisesta biomekaanisesta esityksestä liittyen lyöntitehoon, liikemäärään ja oleellisiin suureisiin...
Lumpini kirjoitti:Nopeusominaisuudet eivät käsittääkseni ole pienten miesten etuoikeus. Jos mietitään, mistä vaikkapa lyönnin teho tulee, niin joudumme pohtimaan liikemäärää, eli massa kertaa nopeus. Tästä voidaan vetää se johtopäätös (kun nopeuden menetys kertautuu massan määrällä), että isolla pojalla nopeuden katoaminen kirpaisee enemmän kuin pienemmillä.
Lyönnin tapauksessa (lyönnin) liikemäärä on melkolailla käyttökelvoton suure, koska asiaa on vaikea mitata. Samaten pohdinnat massasta ja nopeudesta ovat vaikeita. Nopeus on käsitteenä haasteellinen, koska sillä voi tarkoittaa kusuttaessa HENKILÖÄ nopeaksi ainakin kolmea eri asiaa, eli nopeutta, kiihdytystä ja suorituksen aikaa. Sillä voi myös tarkoittaa muitakin asioita, kuten jotakin voiman johdannaista. Massa on myös tässä tarkastelussa hankala käsite, koska eri osat liikkuvat eri nopeuksilla, jolloin liikemäärää miettiessä pitäisi periaatteessa jakaa elementteihin ja integroida. Eli selkokielisemmin, kevyt ja hidas liikkuva osa lisää lyönnin liikemäärää vähemmän kuin painava ja nopeasti liikkuva osa. Lisäksi liikemäärän ollessa vektorisuure, elementtien suunnat tulisi huomioida, eli käytännöllisemmällä kielellä esimerkiksi taakse päin liikkuvan osan anti kokonaisuudelle on miinusmerkkinen ja viistoon liikkuvan anti osittainen jne.

Tätä ongelmaa suurempi ongelma liikemäärätarkastelussa on se, että lyönnissä on vaihtelevan kokoisessa merkityksessä myös voimantuotto osuman aikana. Lyönnin vaikutus (tarkoituksella ei-fysikaalinen termi) on siis riippuvainen siitä mitä lyödään ja mitä tapahtuu osuman aikana. Kaikki törmäyksen suureet tietenkin ovat jossakin yhteydessä nimenomaan osuman aikaisiin voimasuureisiin, kuten hetkellinen voima tai paine, koko törmäyksen impulssi, hetkellinen teho tai jokin energiasuure jne jne. Olen fysiikan ja karaten opettajana ja pitkäaikaisena harrastajana miettinyt näitä paljon ja lukenut jonkin verran, päätyen lähinnä siihen että on vaikea valita tyydyttävästi järkevää fysikaalista suuretta vaikuttavuudelle. Jotakin kuitenkin löytyy impulssin ja mahdollisesti maksimivoiman ja paineen suunnalta.

Kun sinä puhut liikemäärästä, vaihda sana impulssiin (tämä huomioi osuman aikaisen "lisän" vaikutukseen) ja ymmärrä että kyseinen suure on erittäin epätyydyttävä vaikutuksen analysointiin.



Fysiikan opettajana kaikkein ärsyttävintä on kun monet parhaista osumista on muutamien suureiden kannalta pieniarvoisia... Esim kun osuu ei-jännitettyyn vatsaan tai jos onnistuu hämäämään ja ikäänkuin lyömään jännitetyn vatsan "läpi". Wittumaisesti vaikutus on todella paljon muutakin kuin tyydyttävästi fysikaalisesti kvantifioitavaa settiä. Tai mistäs minä tietäisin. Ehkä joku vielä jonain päivänä onnistuu antamaan lyönnille sitä hyvin kuvastavan lukeman. Mutta valitettavasti asioiden todellisuudet eivät taivu helppoon alkeisfysiikkaan, vaikka luupäisimmät meistä yrittäisivät survoa tällaiseen. Tällä foorumilla Aihki on hyvä kirjoittamaan näistä, kun omaa laajan kokemuksen mittaustekniikasta, mistä tulee jonkinsorttinen nöyryys asian monimutkaisuuden edessä.

Onneksi valmentautuminen on perustasolla helpompaa.
There are Lasses getting trouble on their own home beat
There are old folk battered in the open street


Lassen treenituumailuja fiiliksen mukaan

Kuvake
Andy
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 16
Viestit: 15357
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Oulu
Etulaji: Potkunyrkkeily
Takalajit: Karate, ju-jutsu
Tykännyt: 5 kertaa
Tykätty: 26 kertaa
Viesti:

Mille tasolle on 32v:n mahdollista kehittyä kickboxingissa?

#37

Viesti Andy » heinä 22, 2017, 21.02

Noiden huippujen ikä on minusta oleellista aloittajan tilanteen kannalta sikäli että jos primetime saavutetaan isojen miesten kärjessä vanhempana niin on aika loogista että se saavutettaisiin vanhempana myös alemmalla tasolla. Ja siten kehitysmahdollisuudet iäkkäänä aloittaneella ovat paremmat isompana vaikka ei pyrittäisi huipulle. Tai jos näin ei ole, niin haluaisin sille kyllä aika vankat perustelut.

Lisäksi on niin että nimenomaan isoissa sarjoissa löytyy näitä yllättävänkin myöhään aloittaneita, jotka ovat päässeet aivan huipulle. Esimerkkinä Bernard Hopkins, joka aloitti nyrkkeilyn vähän alle 20-vuotiaana vankilassa. https://en.wikipedia.org/wiki/Bernard_Hopkins Pikkusarjoissa tällaisia ei ole vaan aloitusikä on poikkeuksetta alempi.

Loukkaantumisherkkyys on myös yksi oleellinen piirre ja sekin kallistaa vaakaa isompien puolelle. Jos on iso niin yleensä treenaa itseään pienempien kanssa. Tällöin loukkaantumiset vähenevät, kun kehoon ei kohdistu ulkopuolisia "ylisuuria" voimia. Pienillä ottelijoilla jotka treenaavat ainakin osan ajasta isompiensa kanssa loukkaantumisriski treeneissä kasvaa. Toki loukkaantumisherkkyys on myös yksilöllinen piirre.

Siksi näen että aloittajan mahdollisuudet pärjätä ovat sitä paremmat mitä isompi hän on. Toki useimmat kyselijät - aloittaja ei tosiaan ole ensimmäinen - eivät koskaan pääse kehään asti. Mutta niinhän se on muutenkin että korkeintaan yksi sadasta peruskurssille tulijasta ottelee joskus.

Yritykset mallintaa kamppailulajeja lukiofysiikan pohjilta ovat tuhoontuomittuja ainakin iskujen osalta. Painipuolella siitä voi ehkä jotain apua ollakin vipujen, painopisteiden yms. osalta. Syy on se, että ihminen ei ole kiinteä kappale. Jos joku suure pitäisi valita kuvaamaan iskun vaikutusta niin itse valitsisin sen energian, joka on siirtynyt iskevän raajan liike-energiasta kohteessa tapahtuviksi muodonmuutoksiksi. Ongelma on se, että sen mittaaminen on lähes mahdotonta.

Luotiasepuolella on kuitenkin kaliipereista yms. keskusteltaessa sellainen sanonta, että kolme tärkeintä tekijää, jotka vaikuttavat osuneen luodin tehon ovat järjestyksessä osumakohta, osumakohta ja osumakohta. Mielestäni tässä asuu viisaus: heikkokin isku leukaan on yleensä tehokkaampi kuin kova isku käteen. Lisäksi lyöntihommissa vaikuttaa kohteen vastaanottokyky, kun iskuja voi opetella kestämään toisin kuin luoteja.
Antti Sariola

http://www.kickboxingteam.com

You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders

Lumpini
nilkkaanpotkija
Viestit tässä aiheessa: 10
Viestit: 33
Lauteille: Huhtikuu 2008
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Mille tasolle on 32v:n mahdollista kehittyä kickboxingissa?

#38

Viesti Lumpini » heinä 22, 2017, 22.29

No sehän on päivänselvää, että liikemäärän käyttäminen iskun tehon/"voiman" hahmottamisessa on erittäin yksinkertaistettua. Toisaalta itse olen ajatellut sen toimivan niissä tilanteissa, kun yritetään selittää aloittelijoille, miksi asiat kannattaa tehdä tietyillä hyviksi koetuilla tavoilla. Esimerkiksi vaikkapa se, mikä merkitys on sillä, että impaktin päälle saadaan koko vartalon painoa eikä huitaista pelkällä käsivarren heilautuksella jne.

Massa x nopeus luonnollisesti liittyy kimmottomaan törmäykseen, joissa mm. muita liikesuuntia (ei itse iskijän eikä kohteen) ja kohdepisteen joustavuutta ei oteta huomioon. Siksi se toimii parhaimmillaankin vain havainnollistamaan asiaa. Muuta en ole koskaan kuvitellutkaan. Mutta onhan siinä eroa, lyödäänkö höyhenellä vai kahvakuulla. Jopa siinä määrin, että nopeus menettää merkityksensä. ;)
Nopeudella on toki oma merkityksensä, jos impakti toteutetaan jollain höyhentä painavammalla kappaleella.

Näin jälkikäteen ajatellen, ideani siitä että isoilla pojilla maksimivoiman ja räjähtävän voiman heikentyminen vaikuttaisi dramaattisemmin kuin pikkuveikoilla, ei ole kovinkaan looginen. Isojen poikien massa kuitenkin kompensoinee jonkin verran mm. nopeusominaisuuksien heikkenemistä. Onko se syy siihen, että isot pojat ovat huipulla iäkkäämpinä, siihen en uskalla ottaa kantaa.

Yhä olen sitä mieltä, että raskaassa sarjassa taso on suhteellisesti heikompi kuin pienemmissä sarjoissa. En kuitenkaan osaa tyhjentävästi selvittää, miksi tämä olisi syynä siihen, että isot pojat jaksavat taistella iäkkäämpinä. Ehkä osasyynä on aiemmin toteamani, aineenvaihdunnan hidastuminen - eli painoluokassa on vaikeampi pysyä ikääntyessä. Jos painoluokan vaihto ei innosta, niin sitten pelit on pelattu.

Pelkkää spekulaatiota, myönnän kyllä.

Kuvake
Totte
ylipotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 4185
Lauteille: Toukokuu 2008
Paikkakunta: Helsinki
Tykännyt: 2 kertaa
Tykätty: 5 kertaa

Mille tasolle on 32v:n mahdollista kehittyä kickboxingissa?

#39

Viesti Totte » heinä 23, 2017, 12.32

Ylipotkija: Poistettu turha sivukeskustelu. Fysiikan soveltamisesta on oma ketju, joten siitä käytävä keskustelu voidaan tarvittaessa jatkaa siellä. Painoluokkia koskeva keskustelu liittyy mielestäni niin kiinteästi aiheeseen, että sen voi käydä täällä. Vaihdetaan sitten otsikkoa myöhemmin jos on tarve.

Kuvake
Andy
etupotkija
Viestit tässä aiheessa: 16
Viestit: 15357
Lauteille: Tammikuu 2005
Paikkakunta: Oulu
Etulaji: Potkunyrkkeily
Takalajit: Karate, ju-jutsu
Tykännyt: 5 kertaa
Tykätty: 26 kertaa
Viesti:

Mille tasolle on 32v:n mahdollista kehittyä kickboxingissa?

#40

Viesti Andy » heinä 23, 2017, 13.11

Mietin miten sitä tasoa voisi vakioida ja muistin että onhan amatöörit. Tässä kolme ottelua, joissa kussakin esiintyy toisena ottelijana vuoden 2015 amatöörien maailmanmestari. Otteluiden taso suhteessa painoluokkaan pitäisi siis olla suhteellisen samaa tasoa.

-51 kg


-67 kg


-91 kg


Matseja kun katsoo niin huomaa selvästi ottelijoiden painon lisääntyessä temmon hidastumisen ja sen kuinka nopeusominaisuudet merkitsevät vähemmän. Pienemmät kaverit hakevat pidempiä sarjoja, jotka hetetään kovalla nopeudella luottaen siihen että jotkut niistä osuvat. Isommat kaverit taas ovat huolellisempia ja hakevat vähemmän osumia, mutta pohjustavat ne tarkemmin luottaen pikemmin silmäänsä kuin tekemisen vauhtiin.

Liikkuminen on myös erilaista ja pienemmät ottelijat liikkuvat enemmän kuin isot. Tässä korostuvat kimmoisuusominaisuudet, jotka tahtovat myös laskea rajusti iän myötä.

Mielestäni on aivan selvä, että tuossa -91kg matsissa voi ihan hyvin pärjätä jo vähän iän myötä hidastunutkin ottelija, jolla vain on hyvä silmä ja joka ottelee taktisesti oikein. Mutta -67kg ja erityisesti -51kg matsissa tulee hitaammalla käsinopeudella ja jäykemmällä tekemisellä lunta tupaan ja rankasti.

Siksi pienten sarjojen ottelijat ovat kypsiä eläkkeelle nuorempina kuin isojen sarjojen ottelijat.
Antti Sariola

http://www.kickboxingteam.com

You can play Football, you can play Rugby, but you can't play K1! - Sensei Will Vanders

Kuvake
Jorge
päähänpotkija
Viestit tässä aiheessa: 1
Viestit: 9431
Lauteille: Kesäkuu 2008
Tykännyt: 0
Tykätty: 1 kerran

Mille tasolle on 32v:n mahdollista kehittyä kickboxingissa?

#41

Viesti Jorge » heinä 23, 2017, 16.05

Lumpini kirjoitti:Tässä tuli jo aiemmin todettua ikäfaktori sekä se oman motivaation merkitys. Itse toisin esille myös sen, että on sillä jonkin verran merkitystä, missä painoluokassa mennään. Reilut satakiloiset hiipuvat vähän aikaisemmin kuin kevään ensihöhkäisyt. Kevyt miehen alku voi pärjätäkin, mutta riskillä pojalla saattaa olla raskaampi tie edessä.

Tarkoitan lähinnä, että iso poika menettää kamppailuominaisuutensa ennemmin kuin kevyemmät pojat (tiedän mistä puhun, joka paikkaan sattuu eikä mihinkään niistä taivu jne...). En ole medisiinimies, mutta luulisin että isompi ruho kuormittaa enemmän elämää kuin pikku piipertäjän hento varsi.
Luulisin myös, että oma osansa on treenimetodeilla? Jos yli kolmekymppinen, yli satakiloinen kaveri treenaa 1:1 samoin metodein kuin nuori ja kevyt urheilija, nivelet ja lihakset voivat kyllä paukkua ja kun palautuminenkin on hitaampaa (niin treeneistä kuin vammoista), voi tuo hiipuminen olla tosiaan edessä. Eli varsinainen ongelma ei olisikaan pärjääminen omassa painoluokassa, vaan se, että pystyykö ylipäätään treenaamaan ehjästi ja nousujohteisesti.

Vaatinee treenien vetäjiltä/valmentajilta ymmärrystä ja motiivia räätälöidä treeniä hiukan. Näin siis itse ajattelisin.

Tässä pari lyhyehköä, kohtuullisen pintapuolista artikkelia nyrkkeilypuolelta, noin yleensä hevareiden haasteista fysiikkapuolella

http://www.boxingnewsonline.net/conditioning-for-heavyweight-boxers/
http://www.boxingnewsonline.net/how-to-train-a-heavyweight/

Backtobusiness
nilkkaanpotkija
Viestit tässä aiheessa: 17
Viestit: 30
Lauteille: Heinäkuu 2017
Etulaji: Aivosolmutus
Takalajit: Choy lee fut, Judo, Karate,
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Mille tasolle on 32v:n mahdollista kehittyä kickboxingissa?

#42

Viesti Backtobusiness » heinä 24, 2017, 13.34

Ensinnäkin, kiitos kaikille kommenteista ja mielipiteistä, selvästikin avulias palsta tämä Potku.

Itsestäni sen verran, että olen fysiikaltani varsin hyvässä kunnossa, pituus 183cm ja paino 84kg, rasvaa ei juuri ole ja lihas voima - jos ei nyt mikään huippu, niin ainakin keskimääräistä parempi. Esim. Penkistä nousee (viime kerralla) 120kg jolla siis "pumppaan" kolmosen sarjan(siis pyrin tekemään räjähtävästi työnnön. 34 leukaa vastaotteella, 130kg on kyykyn treenipainot(en uskallaudu kyykkäämään pienen selän nikamien vikasuunnittelun vuoksi lyhyitä sarjoja isommilla). Säkkiä tulee paukuteltua useammin kun raudat kolisee. Täyskontaktilla olen ottanut pystymatsia ties minkä lajien miesten kanssa thaimyrkkeilijöistä tae know do miehiin ja sparrailen kaverin kanssa(todella iisillä temmolla) n. Kerran viikossa.

Perus potkut lähtee vielä ihan kiitettävällä voimalla ja nopeudella - tietenkin jos verrataaan oikeisiin aktiivi harrastajiin, niin kai ne aika surkeita on,mutta kuitenkin.

Kehät ja kontakti ei pelota. Ehkäpä nuoruuden suht. runksaan katuhölmöilyn takia on "pää" aika kova.

Tarkoitukseni olisi kehittyä niin korkealle kun mahdollista ja Andyn kertomus omasta urastaan antoi toivoa. Olisin lähellä unelmaani, jos edes pääsisin ottelemaan sm tasolle, sijoituksista en nyt haaveile vielä.

Peruskurssi alkaa elokuun lopulla ja nyt olen alkanut peruskuntoa kehittää ja jätän salit pois keskittyen lenkkeilemään ja kurittamaan säkkiä. Innolla odotan ekoja treenejä ja alun maanpinnalle palautumista kun tiedän kyllä, että viedäänhän mua kun sitä kuuluisaa mittaa pitkään vielä pitkään.

Thai ei kiinnosta siitä syystä, että koen sen pystyottelun hieman, with all due respect, turhana ts. käytännölllisenä ainoastaan thai kehässä thai nyrkkeilijää vastaan. Thaimaassa reissatessa tuli oman, hieman yli--itsevarman "viddu kai mä ny ton piäksen" mentaliteetin takia otettua paikallisten kanssa niitä haaste matseja ja vaikka tuli siellä nekkuunkin, niin yhden mielestäni voitin jopa selvästi - tuomarit olivat kyllä erimieltä(?!?!), mutta siis ainakin vastuksen selvästi annoin.

En siis ole kova äijä ja täältä varmasti nekkuuni otan kaikilta hojoilijoista akrobaattien kauttta MT/KB äijiin - kuitenkin jokaisen kanssa suostun hyppään kehään, tämän todistan sillä, että saa antaa ajan ja paikan, niin sinne ilmestyn ja parhaani annan. Vaikka tiedän ettei se riittäisi.

ka1
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 2
Viestit: 2029
Lauteille: Maaliskuu 2005
Tykännyt: 1 kerran
Tykätty: 5 kertaa

Mille tasolle on 32v:n mahdollista kehittyä kickboxingissa?

#43

Viesti ka1 » heinä 24, 2017, 18.10

Backtobusiness kirjoitti:Thai ei kiinnosta siitä syystä, että koen sen pystyottelun hieman, with all due respect, turhana ts. käytännölllisenä ainoastaan thai kehässä thai nyrkkeilijää vastaan.

Tämä on ihan mielenkiintoinen kysymys, itse taipuisin olemaan täysin päinvastaista mieltä. Osaavan thainyrkkeilijän ja pystypainia osaamattoman kaverin pystypaini ei näytä siltä, kuin kahden thainyrkkeilijän vääntö, vaan se lienee tyypillisesti ohi parissa sekunissa, osaamaton kaveri maassa tai polvi naamassaan.

Jopo
kylkeenpotkija
Viestit tässä aiheessa: 4
Viestit: 2213
Lauteille: Lokakuu 2005
Paikkakunta: Pori
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Mille tasolle on 32v:n mahdollista kehittyä kickboxingissa?

#44

Viesti Jopo » heinä 24, 2017, 20.18

Ka1:n kanssa samoilla linjoilla. Mutta mutta, eikö sulla ollut urheilulliset lähtökohdat päällimmäisenä mielen päällä. Silloin spekulaatiot toimiiko ja missä on turhia. Jos taas ambitiot on kehän lisäksi muuallakin, niin kumpikaan laji ei ole optimi.

Suosittelisin valitsemaan lajin paremmin natsaavien aikataulujen mukaan. Nurminen on hyvä koutsi, mutta chitalada on chitalada. Käytännössä alkuvuosina eivole kaksisesti merkitystä kumpaan lajiin ajautuu.
” Liiasta nestetankkauksesta seuraa ainoastaan se, että paska lentää keihästä kauemmaksi.”
Rädyn ohje kaikille urheilijoille

Backtobusiness
nilkkaanpotkija
Viestit tässä aiheessa: 17
Viestit: 30
Lauteille: Heinäkuu 2017
Etulaji: Aivosolmutus
Takalajit: Choy lee fut, Judo, Karate,
Tykännyt: 0
Tykätty: 0

Mille tasolle on 32v:n mahdollista kehittyä kickboxingissa?

#45

Viesti Backtobusiness » heinä 24, 2017, 20.58

ka1 kirjoitti:
Backtobusiness kirjoitti:Thai ei kiinnosta siitä syystä, että koen sen pystyottelun hieman, with all due respect, turhana ts. käytännölllisenä ainoastaan thai kehässä thai nyrkkeilijää vastaan.

Tämä on ihan mielenkiintoinen kysymys, itse taipuisin olemaan täysin päinvastaista mieltä. Osaavan thainyrkkeilijän ja pystypainia osaamattoman kaverin pystypaini ei näytä siltä, kuin kahden thainyrkkeilijän vääntö, vaan se lienee tyypillisesti ohi parissa sekunissa, osaamaton kaveri maassa tai polvi naamassaan.

Juu, totta kai. Tarkoitan vain, että se ei ole paras tapa pystypainia. Varmasti toimii kadun mieheen, mutta pidän judoa tai painia kuitenkin parempana tapana käydä pystypainia.


Vastaa

Lauteilla

Potkulaisia lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 kurkkijaa