Aina jaksaa naurattaa: Punnitusten jälkeiset tuijottelukuvat

[Andy]

Tähän vaadittiin useampi otos kun kaverilla ei pitänyt pokka.

[Jussi Häkkinen]

Insinöörilasit kruunaavat kuvan.

[Andy]

Cheapshotin kanssa meinasi mennä astetta vakavammaksi, kun otettiin jo aseet valmiiksi.

[tonik]

Jos tuntuu että tykkää taikka saa yliotteen sillä niin mikäs siinä. Paremman tuloksen ehkä jos ei noteeraa mitenkään.
Otetaan esim helenius viime ottelussa niin katsoi yli. Turha tuijotella jos sillä voi olla negatiivinen vaikutus. Kuitenkin ottelu tulee.
Jotkut jopa tönii, en tiedä onko kaikilla henkistä tarkoitusta mutta varmasti osalla. Mielestäni huonoa käytöstä.
Fedor näissä oli hyvä.

[Lasse Candé]

Uskoisin tonikin puhuvan asiaa.

Jotkut kyllä näyttävät häviävän tuijotuksen mutta voittavat matsin. Joko näen tuijotuksen väärin tai sitten onkin niin että matsi ei ratkea siinä kohtaa. Kysymykseksi tietenkin jää onko hävitty tuijotus miinusmerkkinen juttu vai mitä. Ainakin omaa peliä se voinee sekoittaa.

Kun itseä alkaa jännittää tuijotuksissa ja tuntuu ettei ole enää hyvä idea, mutten halua kääntää katsettakaan, zoomaan uusiksi ja katson läpi. En tiedä huomaako vastustaja tätä säätöä millään tavalla. Varmaan sitä nyt vähintään hieman oudolta näyttää, mutta eipä taida tuossa paljon uutta olla.

[Andy]

Kyllä sillä matsia edeltävällä käytöksellä voi olla vaikutusta ottelijoihin. Se kuinka hyvin tällaista voi ohjailla on sitten toinen juttu ja on mahdollista että tuijottelu tms. jopa rohkaisee vastustajaa mutta missään tapauksessa esiintymisen merkitystä ei kannata vähätellä. Kamppailu-urheilu on todella paljon henkistä peliä.

Amatööriotteluissa ja kaikissa ammattilaisotteluissakaan ei ole noita punnitustilaisuuksia, joten mahdollinen tuijottelu tapahtuu yleensä lähhinnä kehässä ennen matsia. Itselläni on tai oli tapana tuijottaa suoraan vastustajan kasvoihin kääntämättä katsetta lainkaan tuomariin joka lausuu siinä mitä lausuukaan. Eräs kaveri jonka kanssa ottelin useampaan kertaan painoi aina katseen lattiaan. (Hävisin hänelle aina joten sekin ilmeisesti toimi. )

Kerran kävi niin että paljon kokemattomampi ottelija alkoi tuossa tilanteessa tunkea naamaansa kohti minua ja murista aggressiivisesti ilmeisenä tarkoituksena säikäyttää minut. Se voisi ehkä toimiakin toista noviisia vastaan mutta ei miestä jolla on alla kymmenen kertaa enemmän matseja ja joka muutenkin on ennakkosuosikki. Tuloksena purskahdin ihan spontaaniin naurunhohotukseen. Voitin matsin pistein ja ilmeisesti tuo oli vastustajalta ihan suunniteltua taktiikkaa, koska matsin jälkeen hän käyttäytyi ihan korrektisti kun juttelimme lyömingeistä.

[tonik]

Mulle sanoi eräs kaveri juuri ennen alkua kun ollaan keskellä että tehdään tästä hyvä ottelu. Tämä oli turnaus ja molemmat oltiin voitettu keskeytyksellä aiemmat. Noh hävisin.
Mutta samat sanat sanoi myös benny urquidez joskus, olen varma että otti sanat häneltä. Mielestäni oli tyylikästä.

[cheapshot]

Onhan noissa tilanteissa tahatonta komiikkaa yli oman tarpeen. "No niin jätkät, tuijottakaa toisianne alushousut jalassa syvälle silmiin". Sitten koitetaan spennata painonvedon riuduttamia lihaksia että oltaisiin coolin näköisiä kuvissa. Ikinä ei ole edes meinannut pokeri pitää jos kaveri yrittää jotain henkisen ylivallan kaappauksia.

Laajentaisin aihetta hieman lisää kun amatöörimatsien "ottelijat keskelle"-tuomaripalaveri on jo vedetty mukaan. Eli se oma käytös koko kilpailutapahtuman ajan vaikuttaa siihen miten vastustaja, yleisö ja tuomarit suhtautuvat sinuun. Kannattaa miettiä tarkoin keneen noista haluaa tehdä isoimman vaikutuksen.

Reilu urheilija on riskittömin vaihtoehto. Tällä käytöksellä et varmasti suututa tuomareita, mutta et myöskään saa vastustajan pakkaa sekaisin. Yleisesti ottaen kaikki hyvät amatööriurheilijat noudattavat tätä koska yleisöä ei tarvitse kosiskella ja koska vastaan voi tulla millainen kaveri vain, on oma suoritus ainoa millä on väliä.

Edellämainitusta astetta rajumpi on raaka mutta reilu urheilija. Lämmittelypädit näkyvällä paikalla, kaikki kovaa ja huudon kanssa, tiukan keskittynyt ilme koko ajan. Kehäkättelyt korostetun äkäisesti tai ei ollenkaan, ei sorru kuitenkaan koiruuksiin. Kokemattomampi tai nuori vastustaja saattaa mennä jäihin. Yleisö monesti tykkää tästä yleensä enemmän kuin vaniljan makuisesta reilusta urheilijasta.

Sikailu ja pelleily. Eli juuri nämä vastustajalle murisemiset, tönimiset, naureskelut yms. Vastustaja saattaa suuttua ja otella agressiivisemmin kuin normaalisti, tai vetäytyä kuoreensa. Yhdellä suomalaisella thaiottelijalla oli (on?) tapana lähteä kiertämään ram muayssa väärään suuntaan jolloin vastustaja yleensä väistää irrottamalla käden kehäköydestä. Useampi thaiottelija tekee ivallisia eleitä (nauraa, näyttää kieltä, näyttää "ei satu"-elkeitä vastustajan osuman jälkeen jne) mutta ne tuntuvat olevan yleisesti hyväksyttyjä lajin piirissä joten tuomarit ja yleisö eivät näiden takia hylkää ottelijaa. Myös kulmamiehet voivat huudella raaempia ohjeita ja suoria solvauksia vastustajaa kohtaa. Otin vuosia sitten pari thaimatsia ja se röyhkeä kehäswaggeri jäi päälle parin matsin ajaksi KB-kehässä. Roikottelin käsiä ja ivahymyilin kaverille, toisessa matsissa (voitin 100-0) yksi tuomari yritti antaa protestiäänenä voiton kaverille, toisella kertaa yleisö lämpeni ihan tosissaan. Vieläkin pelottaa mennä Kuopioon.

Henkilökohtaisesi minulla ei ole noista mitään suosikkia, kunhan tekeminen ei ole selvästi näyteltyä niin kukin taaplatkoon tavallaan.

Jos Andy minuun viittasit, niin ainakin Jyväskylässä viime vuonna katsoin tuomaria kohteliaasti silmiin, eli turha haukkua pelkuriksi

[Lasse Candé]

Vieläkin pelottaa mennä Kuopioon.

[Andy]

[video][/video]