Vyöarvojen merkitys

[AriJ]

Hmm, kuinkahan monessa lajissa on vielä käytössä "perinteisempi" valkoinen-(ruskea)-musta vyöjaottelu?

Daitô-ryû Aikijûjutsussa (Takumakai) ainakin näkemäni mukaan, ja olisiko myös jossain Matsuoi-sensein koulukunnista, muistelen...

Hmm, ja tietty vissiin Aikidôssa, Iaidôssa, Kendôssa (ei värivöitä ainakaan näkyvillä).

Meillä (Bujinkan Dôjô) on väreissä vähennetysti (valkoinen, vihreä/punainen, musta), mutta arvoissa kuitenkin 10 tasoinen jako.

[kattikukkula]

, ja olisiko myös jossain Matsuoi-sensein koulukunnista, muistelen...

Kokusai Shorinjiryu Karatedo:ssa (ja siihen liittyvässä Shorinjiryu Ryukyu Kobujutsussa) "normaali" 5. kyu - 8. dan systeemi. Ja värivyöt käytössä. Tosin karate on Suomessa monesti niin kietoutunut Suomen Karatelitton juttuihin, että värivyökulttuuri tulee enneminkin sieltä. Matsuoin omalla salilla porukka tuntuisi käyttävän paljon valkoista vyötä ja mustaa sitten kun on sen aika. Ja jos oikein muistan, niin Matsuoin salilla suoritetaan ensimmäiseksi kurssin jälkeen 3. kyu. Paremmin tietävät valaiskoot enemmän.

Taura Muso ryussa on (ainakin Suomessa) vyöarvot 3. kyusta eteenpäin. Ja dan-puolella käytössä shoden-chuden-okuden yhdistettynä numerollisiiin dan-arvoihin. Esim. joku voi olla vaikka shoden nidan Taura Muso ryu jojutsusssa.

Muso Jikiden Eishin ryussa aloitetaan 3. kyusta ja dan-systeemi on Seitokain (eli Japanin mallin) mukainen.

Matsuoin kanssa harjoittelevat eivät, varsinkaan dan-arvoissa, "mene" vyökokeeseen vaan heidät sinne kutsutaan. Joskus niitä vyökokeita on jollakulla tiuhaankin tahtiin ja joskus sitten saa olla rauhassa pidempiäkin aikoja. Nähdäkseni systeemi toimii hyvin.

tämmöstä taas,

mika

[TimoS]

Kokusai Shorinjiryu Karatedo:ssa (ja siihen liittyvässä Shorinjiryu Ryukyu Kobujutsussa) "normaali" 5. kyu - 8. dan systeemi. Ja värivyöt käytössä.

Joo, tai sehän on itsekunkin seuran päätettävissä. Täällä pääkaupunkiseudulla esimerkiksi NKC ja Genbukai eivät käytä värivöitä, kun taas Kobushikai ja Jukara käyttävät

Ja jos oikein muistan, niin Matsuoin salilla suoritetaan ensimmäiseksi kurssin jälkeen 3. kyu. Paremmin tietävät valaiskoot enemmän.

Hmm, kun en itse ole Genbukailla alkeiskurssia käynyt niin mutu-pohjalta joudun sanomaan että se on 3. tai 4. kyu jona siellä suoritetaan alkeiskurssin päätteeksi

Matsuoin kanssa harjoittelevat eivät, varsinkaan dan-arvoissa, "mene" vyökokeeseen vaan heidät sinne kutsutaan.

Se kutsu taitaa olla enemmänkin "kutsu" Tarjous josta ei voi kieltäytyä

[AriJ]

Joo, tai sehän on itsekunkin seuran päätettävissä. Täällä pääkaupunkiseudulla esimerkiksi NKC ja Genbukai eivät käytä värivöitä, kun taas Kobushikai ja Jukara käyttävät

Mielenkiintoista! Onko tämä opettajakohtaisesti päätettävissä? Meilläkin (Bujinkan Dôjô) joillain Dôjôilla käytössä "poikkeavia" systeemejä (valkoinen, vihreä/punainen, ruskea, musta), mutta ei muuta kaavaa kuin että... noh, ei kaavaa...

[TimoS]

Mielenkiintoista! Onko tämä opettajakohtaisesti päätettävissä? Meilläkin (Bujinkan Dôjô) joillain Dôjôilla käytössä "poikkeavia" systeemejä (valkoinen, vihreä/punainen, ruskea, musta), mutta ei muuta kaavaa kuin että... noh, ei kaavaa...

Minun mielestäni tämä on enemmän seurakohtainen asia, ei niinkään opettajakohtainen, koska Matsuoi sensei opettaa jokaisessa mainitsemassani pk-seudun seurassa. Minä näen asian enemmänkin siltä kannalta että mitä aktiivisempi seura on junioritoiminnassa, sen todennäköisemmin heillä on värivyöt käytössä. NKC:ssä (eli Nokia Karate Club) ei luonnollisestikaan ole yhtään junioria ja Genbukailla on vasta (uudelleen)käynnistynyt junioriopetus. Molempien seurojen harjoittelijoitten keski-ikä taitaa olla korkeampi kuin esim. Kobushikailla tai Jukaralla (vaikka ei huomioitaisi junioreita).

Näin siis ihan mutuna

[Jussi Häkkinen]

Seura/yhdistyskohtaistahan tuo on (mikseipä senseikohtaistakin, jos seura on vahvasto jonkin opettajan hallinnassa). Esim. meillä vyöjärjestelmästä päätti Suomen yhdistyspääty, joka otti käyttöön saman kyumäärän (9) kuin esim. Saksan porukallakin (ja käsittääkseni myös muualla maailmassa, honbu ja ehkä muut Okinawan alueen seurat poikkeuksena), mutta päätti jättää violetin vyön pois ja ottaa tilalle (mm. silloisen saatavuuden ja Suomessa yleisen järjestelmän takia) toisen asteen siniseen vyöhön (nyt sinisiä siis on 5. ja 4. kyu).


Muokkaus: Aiempi ajatusvirhe ja oikominen kirjoittaessa korjattu. Honbulla siis eril. vyösysteemi.

[AriJ]

Seura/yhdistyskohtaistahan tuo on (mikseipä senseikohtaistakin, jos seura on vahvasto jonkin opettajan hallinnassa).

Hmmh? Eikös tuon pitäisikin näin olla??? Vai mitä meinaat....

Esim. meillä vyöjärjestelmästä päätti Suomen yhdistyspääty, joka otti käyttöön saman kyumäärän (9) kuin esim. Saksan porukallakin (ja käsittääkseni myös honbulla), mutta päätti jättää violetin vyön pois ja ottaa tilalle (mm. silloisen saatavuuden ja Suomessa yleisen järjestelmän takia) toisen asteen siniseen vyöhön (nyt sinisiä siis on 5. ja 4. kyu).

Tällainen tietty saattaa hankaloittaa joitain tilanteita, esim. juuri ko. henkilön tason tarkistusta joissain eteen tulevissa tilanteissa.

[TimoS]

Niin, minä muistelisin että aikoinaan meillä NKC:ssä kun alkoi kautta aikojen ensimmäiset vyökokeet lähestyä tästä olisi ollut jotain puhetta. Muistaakseni Matsuoi sensei esitti toiveen että emme ota värivöitä, mutta tässä asiassa voin olla väärässäkin. Mitään virallista päätöstä mun mielestä ei asiasta aikoinaan tehty, yhteisymmärryksessä vaan päädyimme tuohon mustavalkoiseen asetelmaan eikä ole kukaan, ainakaan kovin äänekkäästi, asiasta valittanut. Matsuoi sensei kyllä tuntuu tietävän missä itsekukin menee ilman värivöitäkin

[Simpanssi]

Ono joku muuten nähnyt joskus japanilaisen, jolla olisi jokin noista "väri" vöistä? Käsitykseni mukaan japanissa ei ole kuin ehkä junnuilla tämä väriasetelma käytössä.

[TimoS]

Ono joku muuten nähnyt joskus japanilaisen, jolla olisi jokin noista "väri" vöistä? Käsitykseni mukaan japanissa ei ole kuin ehkä junnuilla tämä väriasetelma käytössä.

En elävässä elämässä, mutta muistelisin kuvia nähneeni. Muistaakseni viime vuoden Renshinkanin kalenterissa oli kuva jostain massatapahtumasta ja siinä oli mun mielestä aikuisillakin värivöitä. Tosin, tämä on vain hatara muistikuva

[Jussi Häkkinen]

Seura/yhdistyskohtaistahan tuo on (mikseipä senseikohtaistakin, jos seura on vahvasto jonkin opettajan hallinnassa).

Hmmh? Eikös tuon pitäisikin näin olla??? Vai mitä meinaat....

Jep, ihan hyvä noin.

Tällainen tietty saattaa hankaloittaa joitain tilanteita, esim. juuri ko. henkilön tason tarkistusta joissain eteen tulevissa tilanteissa.

Totta. Sinisten ja ruskeiden kohdalla väkeä kuitenkin on sen verran vähän, että naamat ovat tuttuja ja "väliportaat" lähinnä henkkoht. välitavoitteita ja välitarkastuksen paikkoja. Valmistavat vahvasti jo dan-kokeeseen.

[Jussi Häkkinen]

Ono joku muuten nähnyt joskus japanilaisen, jolla olisi jokin noista "väri" vöistä? Käsitykseni mukaan japanissa ei ole kuin ehkä junnuilla tämä väriasetelma käytössä.

On myös aikuisilla käytössä. Kuvissa esiintyy yleensä junnuja ehkä juuri sen takia, että monet alottavat treenin aika varhain.

Ensin Tokion Seibukan-porukkaa.

Seibukanin honbu-dojon väkeä Atlantassa. Tuossa voi peräti olla yksi yli 16-vuotias värivöinen...ja penteleen junnut velmuilevat näemmä sielläkin päin maailmaa.


Japanilaispuolella syntyneen moderniin karateen painottuneen sukulaiskoulukuntamme (Renshinkanin, josta myös Matsuoi-sensei on lähtöisin) värivyökaartia voi katsella täällä.



Seibukanin honbu-dojolla on käsittääkseni käytössä valkea-vihreä-ruskea-musta -jako, aivan kuten Renshinkanillakin vielä 60-luvulla (no, niinhän ne "lapset" tekevät kuin "isä" tekee). Meilläkin siis on vaihtelua värivyöpuolella. Henkkoht. mielipiteenäni merkittäköön, etten panisi vastaan tuollaista väreiltään maanläheistä jakoa Suomessakaan. Toisaalta, käytännössähän vöistä voi todeta että on danit ja ne muut.

[Andy]

Aloitan noista "kulttuurieroista" oman keskustelunsa, ettei mene ihan hakoteille.

Paitsi opettajan kannalta, on vyöarvojärjestelmä kätevä myös harjoittelijalle. Erityisesti isommissa seuroissa, joissa treeneissä käy kymmeniä ihmisiä. Vakikasvot oppii tietysti pian tuntemaan, mutta aina tulee uusia kavereita porukkaan. Osa näistä on vanhoja treenareita, joilla on vain ollut taukoa, mutta silti ovat kohtuullisessa iskussa. Leireillä on sitten parhaimmillaan laumoittain täysin uusia naamoja. On hyvin kätevää, kun katsomalla pystyy valkkaamaan edes suurin piirtein samalla tasolla olevan kaverin pariksi silloin, kun harjoitteessa (esim. sparri) on hyvä tällainen olla. Myös on hyvä, jos voi huomioida heti toisen heikomman tai paremman tason.

Tämän johdosta, mikäli lajiin kuuluu vyöjärjestelmä, niitä vöitä tulisi myös suorittaa sitä mukaa, kun taidot antavat myöten. Ei siitä vyöjärjestelmästä mitään iloa olekaan, jos se vyö ei mitenkään indikoi tasoa.

PS. modet voisivat tehdä jotain tuolle ylileveälle kuvalle.

[L.K.]

Varmaankin kiksboksauksessa vyöarvo kulkeepi aika käsi kädessä kaverin sparritaidon kanssa,mutta ainakin itse muistelen aikaanaan kun tuli karatea tahkottua, ettei se vyöarvo aina suoraan kertonut kaverin kyvykkyydestä matsata..Mutta KB onkin täysin matsipainoitteinen laji, kun taas karatessa voi treenata vuosia, juurikaan matsaamatta.
Eli sikäli ymmärrettävää.

Mutta mielestäni tuo vyöarvo ja sen tuoma taso on aina verrannollinen tiettyihin asoihin. Eli millainen tasokoe yleensä on. Mitataanko siinä vain perustekniikkaa vai onko esim. sovellettuja harjoitteita tms. Ns. vyökoetekniikkaahan on suht helppo treenata. Kiertopotku tms. on helppo tehdä perusteknisesti tason läpäisemiseksi, mutta entäs sitten kun se pitää tehdä liikkestä tai vast. Eli tehdäänkö tasarissa vain tietyt ennalta määrätyt tekniikat orjallisesti tyyliin: salin päästä-päähän vai onko tekniikat muokattuja perustekniikasta.
Tämä on vain oma näkemyksei, en toki tiedä miten useimmissa lajeissa tätä mitataan. Mutta olen itse sparrannut useiden eri lajien harrastajien kanssa, joillakin aika pitkääkin kokemusta ja korkeaa vyöarvoa ja silti usein olen "pettynyt" heidän ottelutaitoonsa ja ns. tekniikoiden käytännön soveltamiseensa. Toki olen useilta heiltä saanut "kypärään", mutta silti olisin heidän kokemuukseensa yms. verraten olettanut kyydin olevan monin verroin kylmempää..

Itse näkisin kuitenkin edelleen, että vyöarvo ei aina kerro koko totuutta, jos esim. mitataan hlön ip-taitoa/kykyä pärjätä kadulla tai pärjätä sparrissa. Sen sijaan se varmastikin kertoo hlön perustekniikan tasosta.
Teknisesti huonoja mustia vöitä en ole tavannut

[Andy]

Minusta vyökokeessa kysyttävän tekniikan tulisi testata henkilön osaamista lajissaan mahdollisimman kokonasvaltaisesti. On aivan typerä ja vyöarvojen hyötyjä rapauttava ajatus, että olisi erikseen "vyökoetekniikka" ja "oikea tekniikka". Lajin luonne on sitten se, mikä määrää vyökokeen sisällön. Jos halutaan opettaa pelkkiä liikesarjoja, pitäisi vyökokeessakin päähuomion olla liikesarjoissa. Jos halutaan opettaa matsaamaan, pitäisi päähuomion olla sparissa jne.

Minä olen nähnyt teknisesti huonoja mustia vöitä.