Tuossa sinun videosi keskellä on muutaman sekunnin pätkä oikeaa capoeiraa. Mitäh?! Eikä ole! :D Ihan puhdasta taidoa siinä tehdään alusta loppuun. :p Tuossa "This is Taido"-videossa on 1.56-1.59 selvää capoeiraa. Tarkista vaan. :) Jos katsot tarkkaan, niin kohdassa 1:58 vasemmanpuoleinen naistaidoka nousee ylös takapainoiseen chudan-kamaeen. Lisäksi miehen 1:57 tekemä potkua edeltänyt pyörähdys on capoeiralle epätyypillinen, mutta puhdasta taidon pyörivää sengi-liikettä. Usko nyt, että taidoa se on. :D Vertailun vuoksi capoeiran ginga-liikkumisen perusasento. Huomaa ristikkäin menevät raajat (vasen jalka ja oikea käsi edessä): http://www.artecapoeira.com/wp-content/uploads/2013/08/capoeira_tutorial_ginga1.png Ja tässä taas malliesimerkki chudan-kamaesta. Tässä taas asento on samanpuoleinen. https://kamaeblogi.files.wordpress.com/2015/01/admin-ajax-php.jpg?w=474...

Tuossa sinun videosi keskellä on muutaman sekunnin pätkä oikeaa capoeiraa. Mitäh?! Eikä ole! :D Ihan puhdasta taidoa siinä tehdään alusta loppuun. :p Nyt vasta huomasin tuon käännösprojektin mistä Veepee kirjoitti tammikuussa. Vaikuttaisi että Shukumine on ottanut vaikutteita Budo Kenshosta hieman. Toisaalta taas voi olla että tuollaiset asiat ovat olleet muodissa noihin aikoihin. Budo Kensho siis on julkaistu kaksi vuotta ennen Shukuminen kirjaa. Budo Kensho: http://www.shotokai.com/ingles/filosofia/budo.html" onclick="window.open(this.href);return false; Arvaan, että budon peruskirjan ajatukset on olleet ilmassa ja yleisesti tunnettuja jo ennen kuin ne laitettiin paperille. Mielestäni "budous" on yksi taidon keskeisimpiä elementtejä, mikään muu ei voi selittää sitä miksi taidossa tehdään niin pöljiä tekniikoita... No eikun vitsi vitsi, on niillä kaikilla jutuilla ihan oikeakin tarkoitus. ;) Taido ei muuten ole Dai Nippon Butokukain jäsen...

Tiedättekö sen fiiliksen, kun yritätte selittää lajianne ihmisille, joilla ei ole niin mitään hajua mistä [insert lajisi] on kyse? Varmaankin aasialaislajien harrastajat tietänevät, mistä puhun. Ainakin taidon kohdalla sitä tulee usein vastaan. Nykyään sanon jotain tyyliin "Tiedätkö mitä on capoeira? Joo? Hyvä. Ajattele mitä syntyy kun annat capoeiran karatekalle ja käsket tekemään sille mitä ikinä haluaa. Taido on vähän sellaista." Mutta eihän se oikeen toimi, kun kaikki ei tiiä ees capoeiraa. Ja siinä on aina se riski, että joku alkaa miettimään sambaa karatepuvussa... Siksi kiitos internetin, älypuhelimien ja australialaisten taidokoiden, jotka on tehnyt tällaisen eeppis-paatoksellisen promotuotteen, jonka voi aina strategisesti näyttää kun joku erehtyy kysymään. [youtube]https://www.youtube.com/watch?v=aNq7Q5RHx1E[/youtube] Onneksi kukaan ei oo vielä heittänyt kysymystä "pärjääks tolla tappelussa?" :D Ja oikeastihan mulla ei mitään isompaa asiaa ollut. Halusin vaan päivittää tätä ketjua :oops:...

Eikös Shukumine ollut vuonna 1945 vapaaehtoisena kamikazeveneissä mutta ei päässyt "taisteluun" veneen mentyä rikki? En ihmettelisi yhtään jos hän olisi kokenut taidon jonkinlaisena paluuna normaaliyhteiskuntaan. Shukumine oli tosiaan Japanin kaiten- eli ihmistorpedojoukoissa, vapaaehtoisuudesta en tiedä. Siitä, miten hänelle armeijassa kävi on ristiriitaisia tietoja. Jotkut sanovat, että hänen torpedonsa vioittui hyökkäyksensä aikana, toisten lähteiden mukaan sota ehti loppua ennen kuin Shukumine pääsi tehtäväänsä suorittamaan. Tästä riippumatta Shukumine kehitti joitain taidon ja Gensei-ryun peruselementejä (pyörähtävä liike, yllättävyyden hyödyntäminen) torpedoharjoittelussa saamansa kokemusten pohjalta. Toisekseen torpedoharjoittelu oli Shukuminelle tavallaan "revelation", siteeraan Jarmo Östermanin Kamppailutaitojen opasta (koska se on hyllyssäni ja muistan että siinä asiasta puhutaan): "Shukumine kertoi kokeneensa itsemurhajoikoissa elämksen, miten ihminen joka tuntee itsensä jo koulleeksi, pystyy ylittämään kaikki rajat." Kyllä se varmasti jätti jäljen hänen myöhempään ajatteluunsa kamppailusta ja budosta. Taido ei varmastikaan ollut Shukuminelle paluuta normaaliyhteiskuntaan, sillä taido syntyi virallisesti vasta 1965. Sitä ennenhän Shukumine oli opettanut luomustaan Gensei-ryuta. En sitten tiedä, puhuuko Shinkaratedo Kyohan (Gensei-ryuta käsittelevä kirja) samoista asioista...

Ovatko taidokat yhteiskunnasta syrjäytyneitä, jos Taidon tarkoitus on palauttaa taidokat yhteiskuntaan? :o :D Se "yhteiskuntaan palautuminen" tarkoittaa sitä, että taidon harjoitteluun käytetty aika maksaa itsensä takaisin yhteiskunnalle. :) Eli "taidoka sisäistää itseään ja muita kunnioittavan elämäntavan ja toimii tämän pohjalta" = taidoka kasvaa ihmisenä harjoittelunsa myötä ja LEVITTÄÄ HYVÄÄ YMPÄRILLEEN brushteeth Eikun siis, taidoka oppii kohtelemaan itseään ja muita ihmisiä arvokkaasti ja pyrkii toiminnallaan auttamaan muita ihmisiä . Tai tämä on siis ainakin se tavoite. Taidon harjoitteleminen on Shukuminen ajattelun mukaan siis turhaa, jos siitä saavat hyödyn vain ne, jotka taidoa harjoittelevat. Aika idealistista, juu. Shukumine oli näköjään semmonen...

Veikkaisin, että potkulaisia kiinnostaa tämä. Espoon Taidon Eero Talvitie on kääntänyt taidon teoriapuolen (so. teknisen teorian ja budofilosofian) keskeisintä johdantoteosta Taido Gaironia vuodesta 2011 ja työ alkaa nyt häämöttää loppusuoralla. Ennen kirjan menoa painoon Eero julkaisee koko teoksen blogissaan, jotta suomalainen taidoyhteisö (no, lähinnä nyt korkea-arvoiset danit, jotka muutenkin jo tietävät asioista) pystyy arvioimaan ja antamaan rakentavia kommentteja käännöksen laadusta ja sisällöstä. Blogi löytyy osoitteesta http://taidogairon.wordpress.com . Uskon, että sieltä löytyy perustavampaa ja syvällisempää tietoa taidosta kuin mitä tässä ketjussa on aiheesta tähän mennessä puhuttu, sillä tämä teksti tulee nyt ensimmäistä kertaa myös suomalaisten taidokoiden saataville. Kaikkien taidoa ymmärtää haluavien kannattaa se tarkastaa. Laitan tähän pienen maistiaisen: »Nähdäkseni kaikkein konkreettisin budolajin olemassaolon tapa on sellainen, joka historian ja yhteiskunnan ehdoista määräytyessäänkin toimii historiaa ja yhteiskuntaa liikuttavana voimana. Budolajin arvo tulee ilmi sitä harjoittavien yksilöiden omaehtoisuudesta, luovuudesta ja toimintakyvystä.» — Shukumine Seiken Nykyajan vaatimuksiin vastaavaa budolajia on voitava ymmärtää nykyajan käsittein. Taido ei ole taistelukentän eikä maanpuolustushengen välikappale, eikä se varjele etuoikeutetun soturiluokan normistoa. Taido kasvattaa itsepuolustuksesta kiinnostuneista aloitteellisia, toimintakykyisiä ja luovia yksilöitä. Taidon ensimmäinen tehtävä on elämän elävöittäminen : taidoka oppii tiedostamaan itsensä yksilönä, jonka valinnoilla ja olemassaololla on merkitys. Valmiuksien, tekniikan, hallinnan ja liikesarjojen harjoittelu korostavat aloitteellisuutta alusta asti. Taidon toinen tehtävä on inhimillisyyteen kasvattaminen : taidoka oppii tiedostamaan toisen yhtä arvokkaana kanssaihmisenä. Hyökkäys- ja puolustustekniikan harjoittelu on vuorovaikutusta, jossa vastustajaa on ymmärrettävä ja muutoksiin mukauduttava. Taidon kolmas tehtävä on yhteiskuntaan palautuminen : taidoka sisäistää itseään ja muita kunnioittavan elämäntavan ja toimii tämän pohjalta. Taidotekniikan viisi vaihetta mallintavat samaan aikaan itsepuolustustilannetta ja yhteiskuntatoimintaa....

Jatkan taidon spämmäämistä kuin Jasse Catch-ketjua... Viime viikolla Radio Kuopion Maanantaimakasiinissa kilpatatameilla mitaleita kerännyt Jere Anttalainen oli kertomassa taidosta. Haastis löytyy tästä: http://www.radiokuopio.fi/uutiset/maanantaimakasiini-jere-anttalainen...

Missä määrin tuo on Taidoa, missä Genseiryuta ja missä Kishimotodia? Tai esim jotain muuta karatemeininkiä? Hyvä kysymys. Näyttäisi siellä olevan vähän kaikkea sekaisin, osa enemmän taidoa ja osa enemmän Kishimotodia. Välillä tehdään tekniikkaa tai-i no hokeista, joka on sekoitus gensei-ryuta ja taidoa, painotuksen olevan ehkä enemmän gensein puolella. 1:07 paikkeilla Ulf mallaa Kishimoton Nidanbu-kataa, mutta asettaa sen taidon sengi-tekniikan kontekstiin. Periaatteessa tekniikka on taidoa niin pitkään, kun se on taidon kehonkäytön mukaista. Shukuminella oli selkeästi tietyt oppimansa tekniikat ja liikkeet mielessään, kun hän suunnitteli taidon hokeit. Opettiko hän niitä merkityksiä sitten eteenpäin, sitä en osaa sanoa. En edes tiedä, oliko se edes hänen pointtinaan. Minun mielestäni taidoa ei nimittäin suunniteltu "valmiina pakettina", vaan pikemminkin Shukumine (ja kumppanit) antoi taidon periaatteet ja sanoi "tehkää näistä mitä haluatte". Tai ainakin minun oman taidoni filosofia on tällainen. Minua fiksummat taidohistorioitsijat voivat ampua edellä olevan kommentin alas, jos olen väärässä. Kiinnostaa asia hieman siltä kantilta että minkälaista ajattelullista muutosta Shukumine tavoitteli ottaessaan tietoisen askeleen pois Karatesta perustaen uuden lajin ja onko tämä kenties askel taaksepäin tuossa suhteessa? Siis jos juttua pohtii ihan Taidona eikä yleisenä kamppailukiinnostuksena... Liikkeelle paneva voima taidon synnyssä oli käsittääkseni "vartalon akselin löytyminen", tämän olen Tani-senseiltä kuullut. Shukumine todennäköisesti tiedosti, ettei tämä konsepti sopinut enää karaten tekniseen perustaan ja siirtyi siksi johonkin muuhun; lisäksi taustalla oli vahvasti Shukuminen persoonallinen budofilosofia, jota senhetkiset lajit hänen mielestään eivät pystyneet toteuttamaan. En oikein ymmärtänyt mitä tarkoitat sillä, minkä suhteessa taido oli "askel taaksepäin", mutta toivottavasti tuo nyt vähän vastasi siihen mitä hait. En nyt ota kantaa siihen onko noiden videolla nähtyjen sovellusten harjoittelusta hyötyä vai haittaa itsepuolustukseen. Oikein. Itsepuolustus ei ollutkaan alkup. viestini pointtina. Pyrin vain laajentamaan yleistä näkemystä siitä, että taido on pelkkiä pyörähdyslyöntejä, volttipotkuja ja "polven jysäyttämistä maahan". ;) Mutta kuinka paljon tuollaista käytännössä taidosaleilla treenataan? Siitä ollaan varmaan yhtä mieltä että pelkän liikesarjan veivaaminen ilmaan ei auta itsepuolustuksessa kuin korkeintaan parantamalla kuntoa. Jaa-a... Ei varmasti kovin paljon. Joissain pk-seudun saleilla tuota sisältöä varmasti tulee enemmän, koska heillä on siellä asiaa tuntevia taidokoita. Yleisesti Suomessa harjoitellaan urheilu- ja liikuntapainotteisempaa taidoa. "Soveltavampi" tai "sei-tason" taido on, kuten sanottua, enemmän mustien vöiden juttuja. Sehän jo lähtökohtaisesti rajoittaa tekemistä aika lailla, kun alemmille vöille pitää vielä opettaa pääasiallisesti "perusteita"...

Voisin hyvin kuvitella että vaikkapa taidosta olisi jopa haittaa itsepuolustukseen ainakin jos nimenomaan yrittäisi käyttää taidotekniikoita. Mutta taidokisoissa tai taidon vyökokeissa pärjää ihan varmasti paremmin jos on treenannut taidoa kuin jos ei ole. Haluaisin tarttua tähän lauseeseen tästä ketjusta. Tavallaan Andy on oikeassa. Taidon perustekniikkaa ei kyllä missään nimessä kannata kenenkään täyspäisen yrittää tehdä itsepuolustustilanteessa, enkä usko että yksikään taidoka siihen edes rupeaisi. Meillä on kuitenkin lajimme sisällä realiteetit kohdillaan. Taidon perustekniikalla tarkoitan nyt tätä. [youtube]https://www.youtube.com/watch?v=A9wKkPGfcEU[/youtube] Tällaisellakorkeintaan hämmentää potentiaalisen päällekarkaajan. Mutta taido ei lopu tähän. Luin vasta yhden erittäin mainion toteamuksen mistä lajissamme on kysymys: "Taido on tutkimus vartalon akselin mahdollisuuksista." Edellä nähty tentai no hokei, perusteknisistä tai-hokeista vaikein, ei ole tekniikan päätepiste vaan sen jälkeen aukeaa toisenlainen taso taidolle, sei-hokeit. [youtube]https://www.youtube.com/watch?v=Mew2xbkgUW0[/youtube] Perehtymättömälle ylläoleva hokei näyttänee ehkä jokseenkin samalta kuin kaikki muu taido, mutta sisällöllisesti ja periaatteellisesti ne ovat varsin erilaisia. Siinä missä tai- ja in-hokeit ovat periaatteessa "vartalon akseli for dummies", sei-hokeit joko opettavat tai valmistavat sen soveltavampaan käyttöön. Minä en nimittäin oikeasti ole vielä sillä tasolla, että näiden hokeiden materiaalista vielä yhtään mitään tietäisin. Perushokeiden pääasiallisena tarkoituksena on kuitenkin opettaa löytämään vartalon akseli sekä hyödyntämään sitä liikkeessä ja tekniikassa, ja sitä hinkataan sitten ykkösdanille asti. Modernissa urheilutaidossa ei juurikaan mennä ottelussa tätä tasoa syvemmälle, mutta mukana on muuta taidon periaatteellista sisältöä. Alla vielä esimerkki siitä, millä tavalla taidon kehonkäyttöä on mahdollista toteuttaa totutusta poikkeavassa kontekstissa: [youtube]https://www.youtube.com/watch?v=ejjt-1XBZIw[/youtube...

Japanissa vyöt suoritetaan nopeammassa tahdissa kuin Suomessa ja treenimäärät ovat ihan eri luokkaa. Japanin vyöjärjestelmän tasovaatimukset eivät siis suoraan vertaudu suomalaiseen systeemiin. Tämän olen myös itse Japanissa todennut. Ja sitten vastaus kysymykseesi: Veikkaisin että osa videon tekniikkavirheistä olisi Japanissa karsittu pois ennen ensimmäistä vyökoetta, osa sen jälkeen. Eli kyllä tuolla taitotasolla vielä johonkin pystyy... :...

Yhdysvalloissa harrastettava taido näyttää varsin erilaiselta kuin muualla maailmassa harrastettava taido. Osaltaan tämä johtuu sikäläisestä kamppailubisnesympäristöstä, löyhistä yhteyksistä muuhun taidoyhteisöön sekä tietoisista suuntauksista opetusjärjestelmässä. Videomateriaalia, josta saisi selkeän kuvan amerikkalaisen taidon luonteesta on vaikeahko löytää. Pari päivää sitten vastaan tuli tällaisia videoita jonkun tyypin mustan vyön kokeesta. Erilainen opetustapa sekä tietyt tekniset poikkeavuudet ja painotukset taidoa tunteva ihminen bongaa varsin helposti. Pistän tähän pari videota esimerkiksi, vaikka pitkiä ovatkin. Katsella voi valikoidusti. [youtube]https://www.youtube.com/watch?v=RbOnc200yJQ[/youtube] [youtube]https://www.youtube.com/watch?v=7sp1DbPpzGw[/youtube] Mainitsemisen arvoista on se, että näissä videoissa esiintyy järjestyksessä ensimmäisenä "vanha" untai-hokei, joka on vahvasti gensei-karate -pohjainen ja josta on muualla taidomaailmassa siirrytty pois. Lisäksi sekä miehet että naiset esittävät pelkät tai-hokeit, ainoastaan ten-tekniikkaluokasta esitetään ns. in-versio. Kyllä näistä Suomessa voisi vihreän vyön saada. Lepsumpi arvostelija saattaisi päästää vielä 2.kyullekin...

Tässäpä tällainen mielenkiintoinen video lähes neljänkymmenenviiden vuoden takaa. Tani-sensei (nykyään 78 vuotta, still alive and kicking!) demottaa taidotekniikoita katanaa vastaan. [youtube]https://www.youtube.com/watch?v=L1-UW-ko7KU[/youtube...

Onko taido nyt karatea, kun Taidoliitto on purettu ja seurat liittyneet Karateliittoon? Tätä ketjua lukiessani tuli käsitys, että taido pohjautuu karateen, mutta ei ole karatea. Ei taido karateksi muutu, jos se yhdistää toimintansa karateliittoon. Taido ei ole koskaan ollut karatea eikä se karateksi muutu :D Kuitenkin täällä Rovaniemellä paikallinen taidoseura ilmoittelee järjestävänsä peruskurssin taido-karatessa. Miten tuo pitäisi tulkita? Luulisin äkkiseltään että Tuuliaisen Tane, joka on käsittääkseni suunnilleen Rovaniemen ainoa taidoka ja täten yksinään ko. seura, käyttää karate-sanaa vetoapuna ja houkuttimena peruskurssille, sillä taido ei sellaisenaan tosiaankaan sano useimmille ihmisille mitään. Jenkkien taidotyypit käyttävät muuten samaa nimitystä, mutta heidän touhunsa eroavat valtavirtataidosta merkittävästi. Omia grappling-tunteja jne... Eihän se toki ihan väärin ole kutsua taidoa karateksi, onhan kyseessä kuitenkin jälkimmäisen offshoot. Minä olen kuitenkin sitä mieltä, että taidon pitäisi pystyä seisomaan sellaisenaan omana itsenään vetoamatta historiaansa ja esittävän olevansa karatea. Aika alistunutta asennetta semmoinen mielestäni. Mielestäni taido on taidoa...

Nyt tympäisee vähän, en tiedä onko tää nyt oikea ketju sille mutta kun en muutakaan keksinyt. (BUMPaan samalla Taidoketjua) Tämän syksyn alkeiskurssi ei lähtenyt hyvin käyntiin. Ensimmäiselle harjoituskerralle (eilen) tuli tasan kaksi ihmistä. Hoksatessani kysyin, miten me ollaan hoidettu mainostus. Kävi ilmi että postereilla, joita sitten "leviteltiin ympäriinsä". Meillä ei ole edes virallista Facebook-sivua, jonka kautta voisi huudella julki tiedotuksia ja hoitaa mainostusta. Ekojen treenien jälkeen fiilikseni ovat vähän huonot näistä aloittajista, voi olla että tältä(kään) vuodelta emme saa uusia aloittelijoita toukokuussa pidettävään vyökokeeseen. Itse asiassa, viimeisin pysyvä "uusi" jäsen seurassamme taidan olla minä, joka muutin Tampereelle kaksi vuotta sitten... Jossain on nyt jotain pahasti pielessä eikä seuran tulevaisuus näytä kauhean terveeltä, jäsenmäärä kun todennäköisesti tulee pikemminkin laskemaan kuin nousemaan ja tämän kokoisessa seurassa yhdenkin jäsenen menetys tuntuu isolta. [/endrant] Ja Paul , jos taidon aloittaminen kiinnostaa niin Yliopiston Taidolla alkaa Taido Core-muotoinen peruskurssi tässä kuussa. :) Yliopiston Taido lienee yksi Suomen vahvimpia seuroja, jonka kanssa käy hillumassa isoja nimiä myös muista pk-alueen seuroista. ;...

Täällä tuli puhetta taidon koosta lajina. Minä päätin sen johdosta kirjoittaa lyhyehkön historiikin taidon leviämisestä maailmassa. Menen vuosiluvuittain. 1965 Seiken Shukumine perustaa luomansa Gensei-ryu karaten ja nuorena oppimansa okinawalaisen karaten pohjalta uudenlaisen budon. Tämä uusi laji saa nimekseen taido . Taido leviää tuntemattomassa vaiheessa Kambodzassa harrastetun gensei-ryun pariin. Kun punaiset khmerit ja Pol Pot, jotka olivat päästään pahemmin sekaisin kuin Ed Gein pistävät ranttalaksi ja pamauttavat maan yhteiskunnan rakenteet enemmän levälleen kuin Jokisen eväät, taido häviää maasta. 1968 Yokio Noro/Tonegawa-niminen mies alkaa opettaa karatea Tanskassa. Ensin opetus on wado-ryuta, mutta 1972 sisältö ja tyyli vaihtuva gensei-ryuksi (hän opetti kuitenkin taido-hokeita...). 1974. Tonegawa palaa Japaniin, mutta palaa kesäleireille Tanskaan, jossa opettaa milloin mitäkin, oikeaa ja keksittyä. 70-luvun lopulla osa tanskalaisista alkaa epäillä ettei tällä miehellä ole mitään virallista yhteyttä mihinkään lajiliittoon. Epäilyt osoittautuvat oikeaksi, ja yhteydet katkeavat. Huolissaan oppiensa syventämisestä ja seuran selviämisestä tansakalaiset löytävät yhteyden Ruotsin taidoliittoon, ja varsinainen taidoharjoittelu voi alkaa. Tämä on ehkä taidon leviämishistorian värikkäin tarina. 1970 Marc Truong, joka on oppinut Kambodzassa gensei-ryuta ja myöhemmin taidoa, alkaa opettaa Taidoa Ranskassa. Ruotsiin laji saapuu kuitenkin ensin Kauko Korhosen mukana, joka sai oppinsa Japanissa Shukuminen "oikealta kädeltä" Tomomi Aokilta. 1972 Vaihto-oppilas Minoru Okanda alkaa opettaa taidoa Suomessa. Myöhemmin suomalaisen taidon "vastuuopettajaksi" vakiintuu Yuetsu Tanaka. 1975 Mitsunobu Uchida lähtee Yhdysvaltoihin opettamaan taidoa ja perustaa päämajansa Atlantaan. Jenkkien taidon sivuilla lukee, että Shukumine olisi antanut ekan seiskadanin nimenomaan Uchidalle vuonna 1994. En usko tähän. Japanissa oli varmasti korkeita vyöarvoja ennen vuotta -94, joten ko. vyöarvo voi olla eka Japanin ulkopuolinen 7. dan. 1979 Mitsuaru Tsuchiya vie taidon Portugaliin. En ymmärrä Portugalia, joten en voi antaa tarkempia yksityiskohtia. :| Tähän väliin joudun myöntämään, etten tiedä Hollannin taidotoiminnan taustoja. Uskoisin että se on levinnyt jonkun eurooppalaisen taidokan mukana, sillä paikallinen dojo sijaitsee Leidenin yliopistossa. Aikahaarukka on todennäköisesti tässä välissä. Jos joku Potkun taidokoista tietää minua enemmän, puutteeni saa korjata :) Takaisin vuosilukujen pariin. 1997 Ruotsalaiset Fredrik Utbult (6.dan) ja Louise Carlsson (4.dan) muuttavat Australiaan ja tuovat taidon mukanaan. Ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa seura sijaitsee Sydneyssä, New South Walesin yliopistolla. Laajentuminen ja uusien dojojen perustaminen on tätä kirjoitettauessa suunnitteilla. 2001 Yksi ruotsin taidoskenen isoista nimistä, Lars Larm, perustaa taidoseuran Englantiin Oxfordin yliopiston Wolfsonin kampukselle. Toiminta on yhä pientä, ja tiettävästi seuroja ei ole briteissä vielä tätä enempää. 2009 Ruotsalaiset taidokat alkavat opettaa taidoa Norjassa. Norjan taido teki virallisen ensiesiintymisensä kilpailuareenoilla vuoden 2013 ystävyyskisoissa. 2011 Tuomas ja Piia Luttinen muuttavat Saksan Lyypekkiin ja päättävät taidotoiminnan aloittamisesta Saksassa. Muutaman alkeiskurssin jälkeen seuran harrastajien määrä on vakiintunut noin kahdeksaan. Kuten tuosta voi huomata, aktiivinen leviäminen on ollut hidasta ja toiminta on melko suppeaa. Toisaalta taidoyhteisö on vahva ja eheä, lisäksi varsinkin hollantilaiset ovat kunnostautuneet ylikansallisen yhteistyön sarall, mikä on erittäin hyvä. Tulevaisuus on tällä hetkellä valoisa. Uskon, että taidon vahva organisaatio ja hyvä järjestyneisyys on yksi pienen lajin valtteja sen olemassaolon kannalta, kun kaikki puhaltavat yhteen hiileen. :) edit: typ...